Tapahtumatiedot

Asiakkailla on ollut 25.2.2014 alkaen asuntolaina. Laina on myönnetty henkilökuntaluottoehdoilla, koska toinen asiakkaista työskentelee samassa konsernissa kuin lainan myöntänyt pankki. Pankki on sittemmin fuusioitunut toisen pankin kanssa eikä kuulu enää samaan konserniin kuin em. työnantaja.

Lainan korko sidottiin euribor-korkoon ja sille sovittiin marginaaliksi 0,5 %. Pankki ilmoitti fuusion jälkeen, että asiakkaan luoton marginaali nousee 0,85 %:iin 1.3.2015 alkaen.

Asiakkaiden valitus

Asiakkaat katsovat, että ehto, jonka perusteella pankki voi yksipuolisesti ja rajoittamattomasti muuttaa lainan hintaa, on laissa kielletty kohtuuton sopimusehto. Asiakkaille ei ole kerrottu lainasopimusta solmiessaan, että lainan marginaali voisi muuttua henkilökuntaehtojen muuttumisen perusteella. Ehtoa ei ole millään lailla korostettu lainaneuvotteluissa. Asiakkaat vaativat, että lainanmarginaali palautetaan ennalleen ja pankki maksaa takaisin liikaa maksetut korot marginaalin korotuspäivästä alkaen viivästyskorkoineen.

Pankin vastine

Lainan myöntöhetkellä lainan myöntänyt pankki kuului kokonaan konserniin, johon kuuluu myös työnantaja, jonka palveluksessa toinen asiakkaista on. Pankkifuusion jälkeen konsernin omistusosuus uudesta pankista laski 25 %:iin eikä pankki kuulu enää kyseiseen konserniin. Konsernisuhteen päättyessä muutettiin pankin ja konserniin kuuluvien yhtiöiden välisiin sopimuksiin sisältyviä henkilökuntaetuja koskevia ehtoja siten, että henkilökuntalainan marginaalia korotettiin ja lainanottajan työnantajan toimesta toteutetusta henkilökuntaluottojen kompensoinnista luovuttiin. Henkilökuntaedut perustuivat työnantajan päätökseen ja ne määräytyivät sen perusteella millaisia etuja työnantaja halusi työntekijöilleen kulloinkin tarjota.

Lainanottajat ovat asuntolainaa ottaessaan olleet täysin tietoisia siitä, että laina myönnetään henkilökuntaehdoin. Henkilökuntaehtoinen alhainen marginaali on ollut heille keskeinen syy ottaa laina juuri lainan myöntäneestä pankista.

Asiakkaat ovat lainaa ottaessaan henkilökuntaehdoilla allekirjoittaneet henkilökuntaluottoliitteen. Liite on kokonaisuudessaan vain sivun mittainen. Ennen allekirjoittamista pankin toimihenkilö on käynyt läpi asiakkaiden kanssa liitteen ja sen merkityksen. Liitteen mukaan luoton hinnoittelu perustuu pankin ja velallisen työnantajan väliseen sopimukseen. Lisäksi liitteen mukaan pankilla on oikeus muuttaa luoton marginaalia vastaamaan muutoshetkellä voimassa olevaa lainahinnoittelua, mikäli pankin ja velallisen työnantajan välisessä sopimuksessa tehdään muutoksia. Ehtokohta ei ole ollut piilotettu eikä sitä voi käytännössä olla havaitsematta.

Henkilökuntaehdot ovat: alhainen marginaali, helpotusta lainan nostoon liittyvissä maksuissa ja palkkioissa sekä pankin oikeus muuttaa lainahinnoittelua henkilökuntaluottoliitteestä ilmenevissä tilanteissa sekä muutoksen määrä. Kahdesta ensimmäisestä ehdosta lainanottajat ovat varmuudella olleet tietoisia jo ennen kuin ovat lainaa hakeneet. Kolmas on puolestaan tuotu selvästi ja yksiselitteisesti esiin henkilökuntaluottoliitteessä. Henkilökuntaluottoliite ja sen sisältämät ehdot ovat täysin yksiselitteisesti tulleet osaksi lainanottajien lainasopimusta.

Pankin muutosoikeutta koskeva ehto ei ole kohtuuton. Henkilökuntaehtoisen lainan marginaalin muutosta koskevaa ehtoa ei voida arvioida samalla tavalla kuin vastaavanlaisen ehdon sisällyttämistä ei-henkilökuntaehtoiseen lainaan. Lainanottajat ovat saaneet asuntolainan henkilökuntaehtoisuuden perusteella selvän edun verrattuna siihen, millä ehdoilla muut kuluttajat ovat vastaavaan aikaan ottaneet asuntolainoja. Vastinparina saamalleen edulle, lainanottajat ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet mainittuihin henkilökuntaehtoisuuden reunaehtoihin. Tällaiseen vastavuoroiseen sitoutumiseen ei liity minkäänlaista lähtökohtaista kohtuuttomuutta.

Käsillä olevassa asiassa on merkityksellistä se, että pankki ei ole korottanut lainanottajien marginaalia enempää kuin muutoshetkellä oli lainahinnoitteluna henkilökuntaluottojen osalta voimassa. Tilanne ei siten ole millään muotoa verrannollinen siihen, että pankki yrittäisi käyttää vastaavanlaista ehtoa normaalin asuntolainan yhteydessä saatikka, että pankille olisi varattu rajoittamaton oikeus lainahinnoittelun muutokseen.

Lainanottajat ovat lainaa ottaessaan olleet nimenomaan tietoisia lainan henkilökuntaehtoisuudesta, jolloin myös tätä koskevat ehdot ovat olleet lainanottajan huomion keskipisteenä. Pankin muutosoikeutta koskevaan ehtokohtaan ei liity kohtuuttomuutta koska muutosoikeus on selkeästi rajattu voimassa olevaan lainahinnoitteluun. Ehto tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että marginaalin alhaisuudesta koituvaan etuun saattaa laina-aikana tulla etua pienentäviä muutoksia tai sen poistava muutos.

Ehdon soveltaminen ei myöskään johda lainaottajien kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Pankki ei ole korottanut lainanottajien marginaalia enempää kuin mikä vastaa vastaavalle asiakassegmentille tarjottavien lainojen hinnoittelua. Lainanottajien lainan korko (viitekorko lisättynä korotetulla marginaalilla) on edelleen huomattavasti alempi kuin vastaavien uusien asuntolainojen keskikorko, joten lainan henkilökuntaehtoisuus ei ole menettänyt merkitystään.

Pankin muutosoikeutta koskeva ehto ei ole yllättävä tai ankara. Ehto liittyy nimenomaan lainan henkilökuntaehtoisuuteen. Tältäkään osin arviossa ei voida lähteä siitä, miltä vastaava ehto sisällytettynä normaaliin asuntolainaan näyttäisi.

Marginaalimuutos on toteutettu perustellusta syystä ja lainaehtojen mukaisesti. Kyse on ollut normaalista sopimusehtojen soveltamisesta, johon ei liity minkäänlaista kohtuuttomuutta tai yllättävyyttä.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraava asiakirja:

- Henkilökuntaluottoliite, jonka asiakkaat ovat allekirjoittaneet 25.2.2014.

- Pankin PowerPoint-kalvot henkilökuntaluottojen muutoksista huhtikuussa 2014.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaiden ja pankin välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, onko marginaalin korottamista koskeva sopimusehto kuluttajansuojalain mukaan kohtuullinen. Mikäli ehto on kohtuullinen, on arvioitava voidaanko sitä tässä tilanteessa soveltaa.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Kuluttajansuojalain 1 luvun 3 §:n mukaan kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tässä laissa tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten.

Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä todetaan, että jos kuluttajansuojalaissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema ja sopimusta tehtäessä vallinneet olot.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 2 §:n 3 momentissa, jota sovelletaan vakioehtoihin, todetaan, että jos ehdon sovittelu tai sen jättäminen huomioon ottamatta koskee sellaista ehtoa, joka hyvän tavan vastaisesti johtaa osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien huomattavaan epätasapainoon kuluttajan vahingoksi, sopimusta ei voida sovitella muilta osin. Tällöin sopimus jää voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se sellaisenaan voi pysyä voimassa.

Kuluttajansuojalain 7 luvun 24 §:n 1 momentin mukaan kuluttajaluottosopimuksen ehdoissa voidaan sopia, että luotosta maksettava korko muuttuu sopimuksessa yksilöidyn viitekoron muutosten mukaisesti. Sovellettavan viitekoron on oltava julkisesti saatavilla ja perustuttava luotonantajan yksipuolisesta määräysvallasta riippumattomiin tekijöihin. Koron muutokset on toteutettava tasapuolisesti ja kuluttajia syrjimättömällä tavalla.

Velkakirjan mukaan luotosta veloitetaan vuotuista korkoa, joka 0,5000 prosenttiyksiköllä ylittää 6 kk:n euribor-koron.

Henkilökuntaluottoliitteen henkilökuntaehdot-kohdan mukaan asiakkaiden luoton hinnoittelu perustuu pankin ja velallisen työnantajana toimivan yhtiön, joka toimii samassa konsernissa pankin kanssa, väliseen sopimukseen. Mikäli velallisen työsuhde konsernissa päättyy muun kuin eläkkeelle siirtymisen takia tai pankin ja velallisen työnantajana toimivan yhtiön välisessä sopimuksessa tehdään muutoksia, on pankilla oikeus muuttaa tämän luoton marginaali vastaamaan muutoshetkellä voimassaolevaa lainahinnoittelua.

Asian arviointi

Ehdon kohtuuttomuus

Asiakkaat ovat ottaneet pankista lainan asunnon ostamista varten. Asiakkaiden lainaan sovelletaan siten kuluttajansuojalaissa olevia säännöksiä. Jos kuluttajansuojalaissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kiellettyjä ovat siten sellaiset sopimusehdot, jotka ovat alun perin kohtuuttomia sekä sellaiset ehdot, joiden soveltaminen johtaa kohtuuttomuuteen esimerkiksi olosuhteiden muutoksen vuoksi. Alkuperäisesti kohtuuton sopimusehto on kielletty, vaikka sen soveltaminen ei johtaisikaan kohtuuttomuuteen. Esimerkiksi ehto, jonka mukaan palveluntarjoaja voi päättää palvelun hinnan sen suorituksen jälkeen, ei voi olla kohtuullinen, vaikka palveluntarjoaja päätyisikin lopulta kohtuulliseksi katsottavaan summaan. Erikseen on arvioitava, pitäisikö ehtoa sovitella vai jättää huomioon ottamatta. Pankkilautakunta katsoo siten, että pankin näkemyksellä siitä, että marginaalin korottaminen ei ole johtanut kohtuuttomuuteen, ei ole merkitystä arvioitaessa sopimusehdon alkuperäistä kohtuuttomuutta.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain sopimusehdon kohtuullisuutta koskevaa 36 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä HE 247/1981 mainitaan esimerkkinä aina kohtuuttomina sopimusehtoina sopimuksen muusta sisällöstä ja soveltamistilanteesta riippumattomina sellaiset ehdot, jotka jättävät toisen osapuolen yksinään ratkaistavaksi oleellisia sopimussuhteeseen vaikuttavia seikkoja. Samoin kuluttajansuojalain sopimusehdon kohtuuttomuutta koskevassa hallituksen esityksessä HE 8/1977 todetaan, että kohtuuttomaksi on katsottava sopimusehto, jolla elinkeinonharjoittajalle varataan oikeus yksipuolisesti muuttaa sopimuksen sisältöä.

Voimassa olevassa kuluttajansuojalaissa ei ole lainakoron muuttamista koskevaa nimenomaista säännöstä lukuun ottamatta lain 7 luvun 24 §:ää, jonka mukaan luotosta maksettava korko muuttuu sopimuksessa yksilöidyn viitekoron muutosten mukaisesti. Lisäksi pykälässä todetaan, että koron muutokset on toteutettava tasapuolisesti ja kuluttajia syrjimättömällä tavalla.

Asiaa arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon aiemman kuluttajansuojalain (8.1.1993/85) 7 luvun 10 §:n 2 momentti, jonka mukaan kuluttajalta ei saa luottosuhteen perusteella periä maksua, korkoa, hyvitystä tai korvausta, josta ei ole sovittu kulutusluottosopimuksessa. Säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä HE 238/1992 todetaan mm., että säännöksellä pyritään varmistamaan se, että kuluttajan kannalta keskeiset luottokustannuksia koskevat sopimusehdot ovat yksilöityjä ja täsmällisiä. Kuluttaja on velvollinen suorittamaan ainoastaan sellaisia luottokustannuksia, joiden peruste ja määrä ilmenevät sopimuksesta. Esitöissä todetaan lisäksi seuraavaa:

”Sopimusoikeuden yleisistä oikeusperiaatteista seuraa muun muassa, ettei sopijapuoli voi yksipuolisesti muuttaa sopimusta. Sopimukseen voidaan kuitenkin ottaa muutosoikeuden sisältäviä ehtoja edellyttäen, että ehdot eivät ole toisen sopijapuolen kannalta kohtuuttomia. Pykälän 2 momentti ei sinänsä estä ottamasta sopimukseen luottokustannusten korotuksia koskevia kohtuullisiksi katsottavia ehtoja. Tililuotossa tai muussa pitkäaikaisessa luotossa voidaan esimerkiksi pitää kohtuullisena ehtoa, joka oikeuttaa luotonantajan määräajoin korottamaan jatkuvasti suoritettavia maksuja kuten tilinhoitomaksuja. Säännös kuitenkin edellyttää, että myös korotusten perusteet käyvät selkeästi ilmi sopimuksesta. Hyvin yleisluontoinen ja täsmentämätön ehto kuten esimerkiksi viittaus luotonantajan kulloinkin käyttämiin maksutaulukoihin tai hinnastoihin ei oikeuta luotonantajaa korottamaan luottokustannuksia yksipuolisin ilmoituksin. Kuluttajalle ei liioin voida asettaa uusia alkuperäiseen sopimukseen sisältymättömiä maksuvelvoitteita.”

Vaikka kyseinen säännös ei sovellu suoraan tähän tapaukseen, sen esitöissä mainitut arvioinnin kriteerit voidaan ottaa huomioon arvioitaessa lainamarginaalin muutosoikeutta koskevan ehtokohdan kohtuullisuutta. Pankkilautakunta katsoo ottaen erityisesti huomioon lainamarginaalin merkityksen sopimuksen keskeisenä ehtona, että tällaisen ehdon pitää olla riittävän tarkkarajainen, että asiakas voisi sopimuksen hyväksyessään arvioida muutosoikeuteen liittyviä velvollisuuksiaan. Lautakunta on lisäksi ottanut huomioon henkilökuntalainan erityispiirteet arvioidessaan ehdon kohtuullisuutta. Korkein oikeus on ratkaisuissaan 1995:56 ja 1995:157 katsonut, että pankilla oli oikeus korottaa henkilökuntaluoton korkoa työsuhteen päättyessä. Käsillä olevassa tapauksessa ei ole kyse työsuhteen päättymisestä.

Käsillä olevassa asiassa pankki on vedonnut henkilökuntaluottoliitteessä sovittuun ehtoon, jonka mukaan pankilla oikeus muuttaa luoton marginaali vastaamaan muutoshetkellä voimassaolevaa lainahinnoittelua, mikäli pankin ja velallisen työnantajana toimivan yhtiön välisessä sopimuksessa tehdään muutoksia. Sopimuksessa ei ole mainintaa siitä, millä perusteella pankin ja työnantajan välistä sopimusta voidaan muuttaa. Muutoshetkellä voimassaolevaa lainahinnoittelua koskevaa mainintaa lukuun ottamatta sopimuksessa ei ole myöskään asetettu rajoitusta sille, kuinka paljon marginaalia voidaan muuttaa. Pankkilautakunta katsoo, että lainasopimuksen osapuolten välisessä suhteessa marginaalin muutosta koskeva ehtokohta on hyvin yleisluonteinen ja rajaamaton siltä osin kuin se koskee pankin oikeutta muuttaa yksipuolisesti lainamarginaalia muutoin kuin työsuhteen päättymisen osalta.

Pankki katsoo, että kyseessä olevan ehdon kohtuullisuutta tulisi arvioida eri tavalla kuin ei-henkilökuntaluottoon liittyvää vastaavaa ehtoa. Pankki katsoo, että kun asiakkaat ovat saaneet alhaisen marginaalin muodossa etua ottamalla henkilökuntaehtoisen lainan, vastavuoroisesti he ovat antaneet pankille oikeuden vähentää etua tai poistaa sen kokonaan. Pankkilautakunta toteaa, että lähtökohtaisesti neuvottelussa saadut edut ovat voimassa sovitun mukaisesti eikä niitä voi toinen osapuoli poistaa yksipuolisesti. Lainanottajilla tulee olla mahdollisuus lainaa ottaessaan arvioida lainan kustannuksia riippumatta siitä, minkä vuoksi ehdot on sovittu sellaiseksi kuin ne ovat. Lainan marginaalin yksipuolista muuttamista koskeva ehto vaikeuttaa tätä arviointia merkittävästi. Lisäksi eri lainojen vertailtavuus hankaloituu, jos niiden kustannuksia ei voida luotettavasti verrata keskenään. Pankkilautakunta katsoo, että lainojen henkilökuntaluottoehtoisuudella ei ole tässä tapauksessa merkitystä arvioitaessa lainamarginaalin muuttamisoikeutta koskevaa ehtoa.

Lautakunta katsoo edellä mainittu huomioon ottaen, että henkilökuntaluottoliitteen henkilökuntaehtojen muuttamista koskeva ehto on kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton.

Ehdon sovittelu

Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää kokonaan huomioimatta. Sovittelua arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että lainan korko on lainan määrän ja laina-ajan ohella lainan tärkein ominaisuus. Lainamarginaali on yksi keskeisimmistä tekijöistä, kun lainanhakija valitsee eri vaihtoehtoja. Lisäksi marginaalin muutoksilla voi olla vaikutusta asuntolainan kustannuksiin hyvin pitkäksi aikaa lainasopimusten ollessa jopa yli 20 vuoden mittaisia. Pankkilautakunta katsoo, että kaikkiin marginaalin muutosta koskeviin ehtokohtiin pitää suhtautua hyvin varovaisesti.

Tässä tapauksessa pankki on vedonnut marginaalin korotusperusteena siihen, että työnantajan ja pankin välinen kompensaatiosopimus henkilökuntaluotoista on päättynyt. Lautakunta toteaa, että pankki olisi voinut ehtojen laatijana ja vahvempana osapuolena varautua etukäteen sopimuksen päättymiseen muulla tavalla kuin sälyttämällä riskin muutoksesta henkilökuntaluoton ottaneille.

Pankkilautakunta katsoo edellä mainittu huomioon ottaen, että pankilla ei tässä tapauksessa ole oikeutta korottaa asiakkaiden lainan marginaalia. Lautakunta katsoo siten, että ehdon sovittelulle ei ole aihetta, vaan se on jätettävä kokonaan huomioon ottamatta ja sopimus jää muilta osiltaan voimaan sellaisenaan.

Muut väitteet

Koska lautakunta katsoo, että marginaalin korotusta koskeva sopimusehto on kohtuuton ja jätettävä huomioon ottamatta, lautakunta jättää käsittelemättä kysymykset siitä, onko ehto ollut yllättävä ja ankara sekä onko ehtokohta tullut asiakkaiden tietoon.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaiden asuntolainaan otettu lainan marginaalin muuttamista koskeva ehto on kohtuuton ja sen on jätettävä huomioon ottamatta.

Lautakunta suosittaa pankkia palauttamaan asiakkaiden lainamarginaalin muutosta edeltävälle tasolle sekä korvaamaan liikaa perityn korotetun marginaaliosan viivästyskorkoineen.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää

Sihteeri Heino

Jäsenet:

Atrila

Kallio

Lehtonen

Pulkkinen