Tapahtumatiedot
Asiakas kiistää kortillaan 14.4.2012 klo 02:59-03:05 Helsingissä tehdyt yhteensä 3.800 euron automaattinostot. Asiakas käytti itse korttiaan viimeisen kerran bensaostokseen klo 02:32. Asiakas sulki korttinsa klo 03:21.
Internetissä tehdyn rikosilmoituksen (15.4.2012) tapahtumaosioon kirjatun mukaan asiakas poistui yöllä klo 02 jälkeen ravintolasta. Kadulla kaksi noin 30-vuotiasta miestä ystävällisesti kysyivät neuvoa ja palkinnoksi halusivat heittää asiakkaan kotiin autollaan. Miehet vaikuttivat kunnollisilta ja asiakas otti kyydin vastaan. He olivat kuulemma Lohjalta ja eivät tunteneet Helsinkiä kovin hyvin. Ajoreitti ei ollut kovin järkevä asiakkaan kodin sijaintiin nähden eikä asiakkaan antamia ohjeita noudatettu vaan kuski halusi ajaa jotain isompaa tietä pitkin. Lopulta he päätyivät Viikin kautta Herttoniemeen, jossa kuskin piti soittaa nopeasti yksi puhelu. Hän nousi autosta ja palasi pian takaisin autoon. He jatkoivat matkaa ja läheisellä bensa-asemalla hän tarvitsikin vähän bensaa, tankki oli kuulemma melkein tyhjä. Automaatti ei huolinut käteistä ja kuski ehdotti, että asiakas maksaisi bensan kortilla ja ottaisi hänen setelinsä. Asiakas ei vielä tässä vaiheessa tajunnut kieltäytyä ja laittoi kortin lukijaan ja näppäili tunnusluvun. Tässä vaiheessa häntä häirittiin ojentamalla seteliä ja näytettiin mittaria, että kuski tankkaa vain sen verran kuin seteli on. Tässä vaiheessa asiakas alkoi kaivata korttiaan, mutta se ei tullut laitteesta ulos. Kuski sanoi, että se on ollut liian kauan siinä ja automaatti on imaissut sen ja maanantaina sen voi hakea pankista. Matka jatkui ja asiakkaan päästyä kotiin koko reissu tuntui asiakkaan mielestä niin oudolta, että hän soitti sulkupalveluun. Kuskin soittamalla puhelulla todennäköisesti ilmoitettiin kolmannelle rikoskumppanille, että tulossa ollaan ja hän asensi bensa-asemalle rikollisen kortinlukijan ja auton poistuttua bensa-asemalta meni heti nostamaan rahat automaatilta.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas katsoo joutuneensa ammattirikollisten uhriksi, mitä hän ei ole pystynyt normaalilla huolellisuudella estämään, ja hän vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon.
Kukaan ei urkkinut tunnuslukua, vaan se otettiin asiakkaan käsityksen mukaan talteen teknisillä apuvälineillä. Rikostilanteessa käytetty bensa-automaatti oli täysin erinäköinen kuin kyseisellä bensa-asemalla normaalisti ja automaatti toimi eri tavoin kuin aito automaatti. Se ei esim. kysynyt, maksetaanko debit- vai credit-puolelta eikä tankataanko mittarilta 1 vai 2. Tunnusluvun antamisen jälkeen bensaa vain alkoi tulla letkusta, mikä on poikkeuksellista automaatin toimintaa. Luultavasti valeautomaatti otti kortin talteen ja tunnusluvun muistiin eikä ollut missään yhteydessä varsinaiseen automaattiin, johon oli valmiiksi syötetty seteli odottamaan tankkausta. Toisella mittarilla oli samanaikaisesti tankkaamassa auto, joka oli melko varmasti rikoskumppani. Kyseinen henkilö ei ollut asiakkaan selän takana kurkkimassa ja hänen tankkaamisensa jatkui koko prosessin ajan. Häirintä maksamisprosessin aikana tehtiin sen takia, että automaatti ehtisi ottaa kortin haltuunsa asiakkaan huomaamatta sen takia, että se oli liian kauan automaatin sisällä. Asiakas ehdotti rikollisille, että hän sulkisi kortin, mutta heillä oli niin kiire, että siihen ei ollut aikaa. Tämän takia asiakas sulki kortin vasta kotona.
10,12 euron osto bensa-automaatilla on tehty asiakkaan kortilla, mutta kun osto tehtiin asiakkaan nähden, se oli alle 10 euroa. Tästä rikoksentekijä erityisesti mainitsi, kun asiakas sai häneltä 10 euron setelin korvaukseksi kortin käytöstä. Hän yritti lisätä asiakkaan luottamusta sillä, että asiakas sai vähän enemmän rahaa kuin hän käytti tankkaamiseen. Tämä tankkaus tehtiin todennäköisesti 10 euron setelillä ja asemalta voisi selvittää, onko juuri ennen asiakkaan kortilla tehtyä ostoa tehty vajaan 10 euron osto. Kyseisellä asemalla ei käy yöaikaan niin paljoa asiakkaita, että kaksi noin 10 euron ostoa kovin todennäköisesti tapahtuisi muutaman minuutin päähän toisistaan. 10,12 euron ostos on asiakkaan käsityksen mukaan tehty automaatilla paikalle jääneen rikoskumppanin toimesta sen jälkeen, kun auto lähti kyyditsemään asiakasta kotiin, ja sillä testattiin kannattaako korttia yrittää käyttää. Bensa-aseman lausunto siitä, että toinen auto, joka bensa-asemalla oli ei ole edes tankannut mitään, osoittaa miten ammattimaista kyseinen toiminta oli ja että kyseinen henkilö oli rikoksessa mukana.
Pankin päätös perustuu virheellisiin olettamuksiin muiden väärinkäytösten kokemuksista ja bensa-aseman lausuntoon, joita ei voi pitää puolueettomina tässä tapauksessa. Molemmille osapuolille on edullista, että lausunto on asiakasta vastaan, jotta korvausvelvollisuutta ei muodostuisi. Asiakas ei pysty todistamaan asioita siten, että pankki uskoisi tämän, mutta ei sen paremmin pysty pankkikaan todistamaan, että asiakas ei olisi oikeassa vaan vetoaa muihin rikoksiin ja niissä käytettyihin toimintatapoihin yleistäen ne koskemaan myös asiakkaan kohtaamaa rikosta.
Pankki on kortinmyöntäjänä törkeästi laiminlyönyt velvollisuuden kertoa selkeästi Visa credit-kortin haltijoille, että credit-käteisnostoissa vastuu on 3000 euroa/vrk. Asiakas ei epäile, että tätä ei olisi mainittu pienellä präntätyissä korttiehdoissa, mutta asiaa pitäisi korostaa enemmän. Pankki antaa mielikuvan, että verkkopankissa voi rajoittaa vuorokauden aikana kortilla tehtäviä käteisnostoja, mutta ei kerro tarpeeksi selkeästi että tämä on voimassa vain debit-kortilla. Tämä aiheuttaa kortinhaltijoille väärän turvallisuuden tunteen eikä pankki aktiivisesti varoita kortinhaltijoita mahdollisista riskeistä, joita korttituotteisiin liittyy. Asiakas ei olisi pitänyt luottorajaansa niin korkeana, jos olisi tiennyt miten huono turvallisuus kortilla on. Lehdistä saa lukea uutisia vastaavan kaltaisista rikoksista jatkuvasti enemmän, eikä pankki silti ole tiedottanut kortinhaltijoille tästä suuresta turvallisuusriskistä ja maksattaa rikoksista aiheutuvat tappiot asiakkaillaan. Pankki ei ole tehnyt kaikkea mahdollista kortinmyöntäjänä kortinhaltijoiden turvallisuuden takaamiseksi. Pankilla pitäisi olla enemmän mielenkiintoa toteuttaa järjestelmänsä sellaisiksi, että rikollisuus olisi mahdollisimman vaikeata esimerkiksi sallimalla käteisnostojen määrän rajoittamista vuorokautta kohden asiakaan toivomaan summaan. Kyseinen 3000 euron credit-nostojen raja, jota kortinhaltija ei voi muuttaa haluamakseen, on asiakkaiden turvallisuuden laiminlyöntiä ja pitäisi näkyä rikoksen uhreille suoritettavissa korvauksissa siten, että pankki kantaa suuremman vastuun rikollisten tekemästä väärinkäytöistä.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Kaikki asiakkaan reklamoimat käteisnostot on tehty alkuperäisellä kortilla ja oikealla tunnusluvulla. Kortin credit-puolen nostot on tehty 14.4.2012 klo 02:59-03:02 välisenä aikana ja kortin debit-puolen nostot klo 03:04-03:05 välisenä aikana. Kaikki nostot on tehty osoitteessa Hitsaajankatu 16 sijaitsevalla pankkiautomaatilla.
Pankki katsoo, että asiakas laiminlöi velvollisuutensa tunnusluvun suojaamisessa, koska tunnusluku on päätynyt ulkopuolisen tietoon. Ehtojen mukaan tunnusluvun näppäily on suojattava, niin ettei sivullisen ole mahdollista saada sitä tietoonsa. Asiakas on ollut hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden seurassa eikä ole suojannut tunnuslukua niin, ettei sitä sivullinen näkisi.
Pankki katsoo myös, että kortinhaltija on laiminlyönyt velvollisuutensa säilyttää korttia huolellisesti. Kortinhaltija on noussut tuntemattomien henkilöiden kyytiin, ja aiheuttanut siten riskin kortin hallintaan. Hän on myös käyttänyt korttiaan tuntemattomien henkilöiden läsnä ollessa. Pankki katsoo, että kortista tulisi huolehtia tapahtunutta paremmin tilanteessa, jossa kortinhaltija on tuntemattomien henkilöiden seurassa. Rikosilmoituksessa asiakas kertoo, että häntä on häiritty maksutilanteessa. Pankki katsoo, että tämän häirinnän avulla kortti on viety kortinhaltijan huomaamatta bensa-automaatista.
Asiakas epäilee, että kortin ja tunnusluvun saamiseksi bensa-automaattiin olisi asennettu laitteisto, joka olisi imaissut kortin palauttamatta sitä. Hän myös kertoo, että on käynyt kyseisellä huoltoasemalla tarkistamassa automaatin, ja että se oli erilainen kuin tapahtumayönä. Hän epäilee myös, ettei laitteisto olisi ollut ollenkaan kytkettynä bensapumppuun, vaan että kortilta veloitettu osto olisi ollut ns. koeosto tunnusluvun saamiseksi. Kortilta on kuitenkin veloitettu kyseisellä bensa-asemalla tehty 10,12 euron suuruinen osto.
Pankista otettiin yhteyttä bensa-asemalle ja pyydettiin kommenttia asiakkaan väitteeseen kortin taltiointilaitteistosta. Asema ei ole korvausvelvollinen mahdollisesta kortin väärinkäytöstä, joten sillä ei ole mitään syytä antaa asiassa puolueellista lausuntoa. Aseman edustajan mukaan tällaista vastaavaa yksittäistä korttia koskevaa epäilyä ei ole ennen tullut esiin. Kyseisestä myyntipisteestä ei myöskään ole tullut muita vastaavia epäilyjä. Myöskään pankin väärinkäytön hallinnan asiantuntijoiden mukaan kyseistä bensa-asemaa koskien ei ole tullut tietoon epäilyjä, että automaatissa olisi ollut kopiointi- tms. laitteistoa. Aseman edustajan mukaan kyseisellä automaatilla oli tehty 15 euron setelitankkaus klo 01:30. Tämän jälkeen seuraava tapahtuma oli asiakkaan kortin syöttö automaattiin. Ensimmäinen tapahtuma katkesi ennen kuin tunnusluku ehdittiin näppäillä automaattiin. Tämän jälkeen kortti syötettiin uudestaan, tunnusluku näppäiltiin ja 10,12 euron tankkaus suoritettiin. Molemmat kortin syötöt tapahtuivat parin minuutin sisällä ja asiakkaan kortilla on tehty ainoastaan yksi osto kyseisellä bensa-asemalla, 10,12 euroa klo 02:32.
Pankki katsoo kokemuksensa perusteella, että kortin tunnusluku on saatu selville kortinhaltijan syöttäessä sen bensiiniautomaattiin, ja kortti on varastettu maksutapahtuman yhteydessä. Ei ole mitään näyttöä siitä, että bensa-automaattiin olisi asiakkaan kortin taltiointia varten asennettu jokin laitteisto eikä pankki pidä todennäköisenä sitä, että yhden maksukortin ja tunnusluvun taltioimiseksi bensa-automaatille olisi asennettu taltiointilaitteisto. Rikosilmoituksen mukaan asiakasta häirittiin ojentamalla seteliä ja näyttämällä mittaria siinä vaiheessa, kun hän oli näppäillyt tunnuslukuaan automaattiin. Tässä yhteydessä häirinneellä henkilöllä on erittäin todennäköisesti ollut mahdollisuus nähdä tunnusluku sekä anastaa asiakkaan kortti.
Rikosilmoituksen mukaan asiakas on kotiin päästyään pitänyt tapausta niin outona, että on sulkenut korttinsa klo 03:21. Asiakas kertoo, että olisi halunnut sulkea korttinsa jo bensa-asemalla, mutta koska häntä kyydinneillä henkilöillä oli kiire, asiakas ei sulkenut korttia. Asiakkaalla on täytynyt jo tässä vaiheessa olla epäilys siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Kuitenkaan hän ei ole sulkenut korttiaan viipymättä sen jälkeen, kun on epäillyt sen olevan kateissa.
Pankki kiinnittää huomiota myös siihen, että bensa-osto on tehty kortilla klo 02:32 osoitteessa Kettutie 19 ja kortti on suljettu klo 03:21 kortinhaltijan kotiosoitteessa, joiden välimatka on noin 5,2 km. Matkassa kestänee autolla ajaen vain n. 10 minuuttia. Bensa-oston ja kortin sulun välillä on kuitenkin aikaa n. 50 minuuttia. Asiakas ei siis ole sulkenut korttiaan välittömästi kotiin päästyään. Vaihtoehtoisesti häntä ei ole viety kotiin heti bensa-asemalta lähdön jälkeen. Sulkemalla kortin heti epäilyttävän bensa-oston jälkeen asiakas olisi voinut estää oikeudettomat nostot.
Pankki katsoo, että tässä tapauksessa kortinhaltijan törkeän huolimaton menettely ehtojen noudattamisessa on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön. Siksi kortin oikeudeton käyttö on jäänyt kortinhaltijan vastuulle täysimääräisesti. On mahdollista, että asiakas on joutunut ammattirikollisen uhriksi, mutta hän on mahdollistanut tilanteeseen joutumisen toimimalla lain tulkinnan mukaan törkeän huolimattomasti lähtemällä tuntemattomien henkilöiden kyytiin, näppäilemällä tunnusluvun niin, että ulkopuolisen on ollut mahdollista saada se tietoonsa sekä viivyttelemällä kortin katoamisilmoituksen tekemisessä. Asiakas on itse tehnyt valinnan nousta tuntemattomien henkilöiden auton kyytiin, ja aiheuttanut siten riskin kortin hallintaan. Pankki katsoo, että kortista ja tunnusluvusta tulisi huolehtia tapahtunutta paremmin tilanteessa, jossa kortinhaltija on tuntemattomien henkilöiden seurassa. Kuvatuissa olosuhteissa kortin sulku olisi pitänyt tehdä heti, kun asiakas havaitsi, ettei kortti enää ollut hänen hallussaan, tai viimeistään välittömästi sen jälkeen, kun asiakas oli poistunut rikollisten seurasta.
Asiakas kirjoittaa myös, että pankki on kortinmyöntäjänä törkeästi laiminlyönyt velvollisuuden kertoa selkeästi Visa credit-kortin haltijoille, että credit-käteisnostoissa vastuu on 3000 euroa/vrk.
Kortin debit-ominaisuudelle on mahdollista asettaa käyttörajat. Kortin credit-ominaisuudelle ei voi asettaa erillistä käteisnostorajaa. Credit-ominaisuudella käteistä voi nostaa 3000 euroa/4 päivää, kuitenkin enintään kortin luottorajan verran. Tämä ilmenee korttisopimuksesta, jonka asiakas on allekirjoittanut 27.2.2008.
Asiakas on myös sitä mieltä, että pankki antaa mielikuvan, että verkkopankissa voi rajoittaa vuorokauden aikana kortilla tehtäviä käteisnostoja, mutta ei kerro tarpeeksi selkeästi, että tämä on voimassa vain debit-kortilla.
Verkkopankissa asia on kerrottu seuraavasti:
Suojaa rahojasi turvarajalla
Turvallisten palvelujen lisäksi voit suojata tililläsi olevia rahoja asettamalla rajan sille kuinka paljon tililtäsi voi kortilla nostaa tai maksaa ostoksia. Voit asettaa rajan verkkopalvelussa. Rajan muuttaminen onnistuu helposti ja voit nostaa sitä väliaikaisesti esimerkiksi suuren ostoksen tekemistä varten.
Verkkopankkiin kirjautumisen jälkeen turvarajoja pääsee muokkaamaan. Kohdassa, jossa turvarajoja voi muokata, lukee näin:
Korttiin liitetyn pankkitilin käyttörajat
Käteisnostot XXX euroa/päivä
Varmennetut korttiostot XXX euroa/päivä
Verkkomaksaminen ja muut etäostot Ei annettu > Muokkaa turvarajoja
Verkkopankissa puhutaan "tilistä" sekä "korttiin liitetystä pankkitilistä". Pankkitililtä nostoja/ostoja voi tehdä ainoastaan kortin debit-ominaisuudella.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-internetissä tehty rikosilmoitus (ilmoitusaika 15.4.2012)
-korttihakemus ja -sopimus (27.2.2008)
-pankin yleiset korttiehdot
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä oikeudettomista automaattinostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo joutuneensa ammattirikollisten uhriksi ja pankin törkeästi laiminlyöneen kertoa selkeästi kortin käteisnostorajoista, ja hän vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon. Pankki katsoo asiakkaan törkeän huolimaton menettelyn korttiehtojen noudattamisessa mahdollistaneen kortin oikeudettoman käytön ja vahingon jäävän täysimääräisesti asiakkaan vastuulle. Edelleen pankin mukaan korttisopimuksesta ilmenee, ettei kortin credit-ominaisuudelle voi asettaa erillistä käteisnostorajaa.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu korttiehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen ja sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille. Myös epäilys edellä mainituista seikoista aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden.
Ratkaisun perustelut
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Mikäli asiakkaan katsotaan menetelleen törkeän huolimattomasti ja vastaavan siten maksupalvelulain mukaan täysimääräisesti aiheutuneesta vahingosta, arvioitavaksi tulee lisäksi, tulisiko asiakkaan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittaa asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa sillä perusteella, että asiakkaan yhdistelmäkortin nostorajat eivät ole toimineet sillä tavoin kuin hän on esittänyt ymmärtäneensä niiden toimivan pankin kanssa tekemänsä korttisopimuksen perusteella.
Tapauksessa saadun selvityksen ja Pankkilautakunnan korttien väärinkäyttötapauksia koskevan kokemuksensa perusteella Pankkilautakunta ei pidä todennäköisenä, että tapauksessa korttia oikeudetta käyttäneet olisivat tunnusluvun ja kortin tietoonsa/haltuunsa saadakseen käyttäneet asiakkaan käsityksen mukaisesti teknisiä apuvälineitä. Vastaavanlaisia yöllisiä bensaostoksia on tehty useissa Pankkilautakunnan käsittelemissä kortin oikeudetonta käyttöä koskevissa tapauksissa. Näissä tapauksissa kortinhaltija on mennyt yöllä ravintolaillan jälkeen tuntemattomien henkilöiden kyytiin ja maksanut kyydistä korvauksen kortillaan tekemällä, yleensä 10 euron bensaostoksella. Tapauksissa kortin tunnusluku on urkittu bensaostoksen yhteydessä ja kortti on anastettu tämän jälkeen kortinhaltijalta.
Pankkilautakunta katsoo saadun selvityksen perusteella todennäköiseksi, että myös tässä tapauksessa sivullinen on onnistunut urkkimaan asiakkaan kortin tunnusluvun asiakkaan asioidessa bensa-automaatilla. Edelleen lautakunta katsoo todennäköiseksi, että kortti on onnistuttu nappaamaan automaatista asiakkaan huomaamatta kiinnittämällä asiakkaan huomio tilapäisesti toisaalle.
Ottaen huomioon tapahtumaolosuhteet ja erityisesti sen, että asiakas on mennyt yöllä ravintolaillan jälkeen hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden auton kyytiin, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut bensa-automaatilla tunnuslukua näppäillessään kiinnittää erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se olisi päätynyt ulkopuolisen tietoon. Lautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tullut toimia korostetun varovaisesti myös sen johdosta, että häneltä neuvoa kysyneet kyydinantajat eivät ole edes noudattaneet hänen antamiaan ohjeita. Mikäli asiakas ei näissä olosuhteissa ole voinut varmistua turvallisesta tunnusluvun käytöstä, olisi hänen tullut kieltäytyä bensaostoksen maksamisesta. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa.
Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi näissä olosuhteissa tullut kiinnittää erityistä huolellisuutta myös korttinsa turvalliseen säilyttämiseen ja sen tallellaolon seuraamiseen. Antamansa selvityksen perusteella asiakas onkin jo bensa-asemalla harkinnut kortin sulkemisesta, mutta kyydinantajien kiireen vuoksi hän sulki kortin vasta kotiin päästyään noin 50 minuuttia bensaostoksen jälkeen.
Pankin korttiehtojen mukaan jo epäilys kortin katoamisesta tai joutumisesta sivullisen haltuun aiheuttaa velvollisuuden ilmoittaa viipymättä kortin katoamisesta pankille. Pankkilautakunta katsoo saadun selvityksen perusteella todennäköiseksi, että asiakas on jo bensa-asemalla mieltänyt riskin korttinsa päätymisestä sivullisille. Edelleen lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa kyydinantaneiden esittämän kiireen ei voida katsoa olleen aiheellinen syy jättää kortin sulkuilmoituksen tekeminen myöhemmäksi. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tapauksen olosuhteissa huolellisesti toimiessaan tullut tehdä sulkuilmoitus välittömästi sen jälkeen, kun hän ei bensa-asemalla asiointinsa jälkeen ole enää saanut korttiaan takaisin. Mikäli asiakas olisi ilmoittanut kortin katoamisesta viivytyksettä, olisi kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta voitu välttyä todennäköisesti kokonaisuudessaan. Pankkilautakunta katsoo näin ollen asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 54 §:n ja korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan ilmoittaa korttinsa katoamisesta.
Yhteenvetona Pankkilautakunta katsoo tapahtumien olleen seurausta siitä, että asiakas lähti yöllä ravintoillan jälkeen hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden kyytiin. Lautakunta katsoo asiakkaan näissä olosuhteissa käyttäneen korttinsa tunnuslukua huolimattomasti siten, että ulkopuolinen on saanut tunnusluvun tietoonsa. Edelleen lautakunta katsoo, että mikäli asiakas olisi huolelliselta kortinhaltijalta edellytettävällä tavalla ilmoittanut kortin katoamisesta, olisi kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta voitu välttyä kokonaisuudessaan.
Olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn selvästi ja olennaisesti poikkeavan siitä, mitä huolelliselta kortinhaltijalta vaaditaan, ja asiakkaan menettelyn kokonaisuutena arvioiden osoittavan selvästi piittaamatonta suhtautumista kortin ja sen tunnusluvun hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.
Nostorajat
Pankkilautakunta toteaa, että korttisopimukseen sovellettavien yleisten korttiehtojen mukaan ”Korteille voidaan määritellä korttikohtaiset käyttörajat mm. käteis- ja maksuautomaattikäyttöön ja varmennetuille ostoksille. Kortinhaltija voi sopia pankin kanssa käyttörajojen muutoksesta.” Asiassa saadun selvityksen mukaan kortin turvarajoihin ei ole tehty muutoksia asiakkaan ja pankin välisin sopimuksin sen jälkeen, kun asiakas on alun perin 27.2.2008 allekirjoittanut korttisopimuksen, jonka kohdassa ”Ominaisuudet ja käyttörajat sopimushetkellä” luetellaan neljä käyttörajaa: Käteisnostojen käyttöraja €/päivä 1000,00; Maksuautomaatin käyttöraja €/päivä 2000,00; Korttivarmennusraja €/päivä 3000,00 ja Visa-käteisnostojen ja -tilisiirtojen käyttöraja €/4 päivää 3000,00.
Pankkilautakunta katsoo, että korttisopimuksesta ei käy riittävän selvästi ilmi, että asiakkaan määriteltävissä oleva, tässä tapauksessa 1.000 euroon asetettu käteisnostoja koskeva turvaraja koskisi yhdistelmäkortin kohdalla ainoastaan kortin debit-puolta. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on voinut olla perustellusti siinä käsityksessä, että hänen yhdistelmäkortilleen asetettu käteisnostojen käyttöraja rajoittaa kortilla vuorokaudessa tehtävät automaattinostot yhteensä 1.000 euroon riippumatta siitä, tehdäänkö nostot kortin debit- tai credit-puolta käyttäen. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että tässä tapauksessa epäselvyyttä käteisnostojen turvarajan toiminnassa yhdistelmäkortin kohdalla on tulkittava pankin vahingoksi ja pankin on näin ollen vastattava kortilla tehdyistä oikeudettomista nostoista siltä osin kuin ne ylittivät asiakkaan yhdistelmäkortilleen asettaman vuorokausikohtaisen 1.000 euron nostorajan.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudesta laiminlyönyt maksupalvelulain 53 § 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen ja katoamisilmoituksen tekemisen suhteen. Olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan törkeää huolimattomuutta ja asiakkaan siten vastaavan aiheutuneesta vahingosta lähtökohtaisesti täysimääräisesti. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, että asiakkaan vastuu tässä tapauksessa rajoittuu määrään, johon oikeudettomat automaattinostot olisivat rajoittuneet, jos asiakkaan yhdistelmäkortille asetettu 1.000 euron vuorokausikohtainen käteisnostojen turvaraja olisi toiminut hänen perustellusti olettamallaan tavalla.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 1.000 euroa.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallis-tuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Lehtonen ja Pulkkinen sekä varajäsenet Railas ja Samun. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA