Haku

PKL 62/11

Tulosta

Asianumero: PKL 62/11 (2012)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 31.01.2012

Kortin oikeudeton käyttö huolimattomuus

 

Tapahtumatiedot

Asiakas kiistää hänen yhdistelmäkortillaan ja kortin tunnusluvulla Tallinnassa sunnuntaina 11.7.2010 klo 05:11-13:16 tehdyt kymmenen ostosta yhteismäärältään 23.534,34 euroa. Asiakas on sulkenut korttinsa 12.7.2010 klo 11:56.

Poliisille tehdyn tutkintailmoituksen mukaan asiakas on ollut Tallinnassa lomamatkalla neljän miehen seurueessa 9.7.-11.7.2010. Lauantaina 10.7.2010 ruokailun jälkeen seurue on siirtynyt hotellin yökerhoon, jossa asiakas on nauttinut muutaman oluen maksaen ostokset kortillaan. Sunnuntaina klo 02-03 aikaan asiakas ja seurueeseen kuulunut mies on lähtenyt tien toisella puolella olevalle kioskille tupakan ostoon. Asiakkaan muistikuvat loppuvat kioskille lähtemiseen ja seuraavat muistikuvat asiakkaalla on vasta sunnuntailta klo 14 aikaan, jolloin hän huomasi olevansa kävelemässä lähellä hotellia.  Hän oli tarkastanut tavaransa eikä mitään ollut anastettu. Mentyään ostamaan uusia laivalippuja terminaalista hänen korttinsa ei toiminut. Palattuaan kotiin ja selviteltyään asiaa, asiakas on saanut tietää korttiaan väärinkäytetyn.

 

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas kiistää toimineensa törkeän huolimattomasti tai laiminlyöneensä velvollisuuksiaan kortinhaltijana, ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan.

Asiakas oli neljän miehen seurueella lomamatkalla Virossa 9.-11.7.2010. Viimeisenä iltana oltuaan hotellin alakerran ravintolassa asiakas lähti matkaseurueeseen kuuluneen miehen B kanssa ostamaan tupakkaa hotellin vastapäiseltä kioskilta. Kumpikaan heistä ei osaa kertoa seuraavista tunneista ja niiden tapahtumista. Asiakkaan muistikuvat loppuvat hotellin edustalle ja B:n hieman tätä myöhemmin.

B on palannut hotellille aamulla 11.7.2010 eikä hän ole osannut kertoa odottamassa olleille muille matkaseurueeseen kuuluneille C:lle ja D:lle, missä hän oli ollut ja mitä oli tapahtunut. B ei tehnyt asiasta rikosilmoitusta, koska hän katsoi häneltä kadonneen omaisuuden olevan määrältään pieni. B antoi tapahtuneesta poliisille lausunnon, joka oli asiakkaan valituksen liitteenä.

Asiakkaan muistikuvat alkavat 11.7.2010 iltapäivällä, kun hän harhaili hotellin läheisyydessä. Asiakkaan matkatovereiden huomiot asiakkaan olemuksesta ja kertomus tilanteesta saivat asiakkaan epäilemään yön tapahtumia ja mahdollista rikosta. Kortin väärinkäyttöä hän ei kuitenkaan osannut epäillä, koska kortti löytyi hänen hallustaan eikä hänellä ollut muistikuvia sen käytöstä ja korttinsa tunnuslukua hän säilyttää kotonaan lukollisessa kaapissa. Asiakas huomasi käteisen rahan, vyönsä ja tupakansytyttimensä kadonneen. Näiden arvo oli kuitenkin niin pieni, ettei hän kokenut tarpeelliseksi hakeutua viranomaisten luo.

Ainoa huolenaihe tuolloin oli asiakkaalle annettu aine, koska hänen olonsa oli todella sekava ja huono monen päivän ajan. Vasta kotona hän ajatteli varmistaa, ettei korttia ollut käytetty. Totuuden selvittyä asiakas teki rikosilmoituksen. Hän hakeutui myös sairaalahoitoon huonon olon jatkuessa.

Asiakas ei osaa kertoa, miten kortti ja tunnusluku ovat joutuneet ulkopuoliselle. Onko asiakasta mahdollisesti seurattu tai hänet laitettu hänen huumattuna ollessaan tekemään ostot keinoin, joita hän ei halua lääkärin toteamien mustelmien, ruhjeiden ja pistojäljen valossa edes kuvitella. Nämä ovat kuitenkin kiistaton suunnannäyttäjä yön tapahtumista.

Baarissa, jossa kaikki asiakkaan reklamoimat korttitapahtumat on tehty, on toiminut kesällä 2010 rikollisia. Asiasta on kirjoitettu virolaisessa verkkolehdessä, mistä asiakas on liittänyt tulosteen valituksensa liitteeksi. Ravintolan toiminta on vähintäänkin arveluttavaa ja asiassa on puolia, jotka viittaavat asiakkaan kortin joutuneen rikollisiin käsiin.

Poliisi on asiakkaan mukaan todennut asiakkaan joutuneen kesällä 2010 Virossa toimineen rikollisjärjestön uhriksi. Asiakas on käynyt poliisilaitoksella tunnistamassa tekijöitä, joita hän näki hotellin yökerhossa ennen huumaamistaan. He siis olivat hotellin ravintolassa muiden ihmisten joukossa todennäköisesti etsimässä uhria rikokselleen. Rikoksen keskuksena toimineesta baarista asiakkaalla ei ole mitään tietoa.

Reklamaation yhteydessä baari on esittänyt kuitteja, joissa koko summa on laskutettu alkoholijuomia. Kuitteihin on ravintolan mukaan PIN-koodin lisäksi otettu allekirjoitus ja tunnistetiedot henkilöllisyystodistuksesta. Maksut on asiakkaan mielestä tekaistuja suorituksia eikä asiakas ole koskaan kuullut, että kuittiin olisi tunnusluvun lisäksi otettu allekirjoitus ja tunnistetietoja.

Kuiteissa oleva allekirjoitus ei ole asiakkaan kirjoittama eikä kuitteihin kirjoitettu tunnistetieto ole yhdistettävissä mihinkään olemassa olevaan asiakkaan henkilöllisyystodistukseen. Kortin olemista ulkopuolisen käytössä korostaa myös kuiteissa esiintyvä kortin numero, joka ei vastaa asiakkaan kortin numeroa. Kaikissa maksuissa esiintyy samat virheelliset tiedot.

Lisäksi ravintola on toimittanut allekirjoitetun vahvistuksen, jossa hyväksytään ravintolan korkeat hinnat eikä veloitettavia maksuja kiistetä. Tällainen vahvistus tuntuu asiakkaasta oudolta, mikäli kyseessä olisi todellinen, lainmukainen tapahtuma. Myöskään vahvistuksen allekirjoitus ei ole asiakkaan.

Pankkilautakunnassa on ratkaistu kyseisessä ravintolassa saman viikonloppuna tapahtunut vastaavanlainen tapaus, PKL 37/10.

Pankin yleistykset ja syytökset perustuvat olettamuksiin ja ovat räikeitä ja asiattomia. Asiakkaan mahdollisuudet toimia vastoin järjestäytynyttä rikollisuutta, jonka uhriksi sadat ovat joutuneet, ovat asiakkaan silmissä minimaaliset. Asiakas katsoo noudattaneensa yleistä varovaisuutta ja hän maksoi ostoksensakin pääosin käteisellä. Maksukortin kuitenkin ollessa yleinen asiointiin käytettävä maksuväline asiakas ei koe toimineensa törkeän huolimattomasti vain koska kortti oli hänen mukanaan.

 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki kiistää asiakkaan vaatimukset kokonaisuudessaan ja katsoo ensisijaisesti hänen tehneen kiistetyt ostot itse tai toissijaisesti toimineen törkeän huolimattomasti ja laiminlyöneen velvollisuutensa kortinhaltijana.

Ensisijaisesti pankki katsoo asiakkaan tehneen kiistetyt ostot itse.

Ravintolan tapahtumista ei ole mitään selvitystä vaan kaikki perustuu oletuksiin. Valittaja ei pysty kertomaan mitään sunnuntain 11.7. noin klo 02.00 ja klo 14.00 välisistä tapahtumista.

Reklamoidut tapahtumat on luettu kortin sirulta maksupäätteessä jokaisen tapahtuman yhteydessä eli kortti on ollut jokaisen tapahtuman aikana “läsnä” maksupäätteessä. Ensimmäisestä tapahtumasta lähtien jokainen tapahtuma on hyväksytty kortin salaisella tunnusluvulla ja jokaiseen kuittiin on lisäksi otettu allekirjoitus sekä tunnistetiedot henkilöllisyystodistuksesta.

Asiakkaan mukaan liitteessä näkyvä pankkikortin numero ei vastaa hänen käytössään ollutta pankkikortin numeroa. Asiakkaan yhdistelmäkortissa (Credit/Debit) on eri numerot molemmille käyttötavoille. Kortin Credit-numero näkyy kortin etupuolella ja Debit-numero kortin kääntöpuolella. Kuiteissa ei esiinny virheellistä tietoa vaan niissä on asiakkaan kortin Debit-numero. Yhdistelmäkortin Debit-puolelta voi ulkomailla maksaa vain maksupäätteessä, joka lukee kortin sirua. Näin ollen kortin on täytynyt olla asiakkaan kiistämissä veloituksissa läsnä. Tämän lisäksi jokainen tapahtuma on hyväksytty käyttämällä asiakkaan henkilökohtaista tunnuslukua.

Ulkomailla on tyypillistä, että kansallisten säännösten perusteella ja varmuuden maksimoimiseksi sirulla ja PIN-koodilla veloitusta hyväksyttäessä asiakkaalta pyydetään vielä allekirjoitus ja hänen henkilöllisyytensä tarkastetaan. Myös Suomessa kauppiaan on oman vastuunsa välttääkseen syytä varmistaa kortinhaltijan oikeus käyttää
maksuvälinettä.

Nostokuitteihin kirjoitettu tunnistetieto ei valittajan mukaan ole yhdistettävissä mihinkään hänen olemassa olevaan henkilöllisyystodistukseen, mutta jostakin asiakirjasta ravintolassa on selvitetty valittajan täydellinen nimi, jota ei ole painettu maksukorttiin.

Laskutettu määrä alkoholia on suurehko suhteessa kerrottuun seurueen kokoon, mutta korttiehtojen mukaan kortinhaltija vastaa kortistaan ja sillä tehdyistä ostoista. Asiakas on allekirjoittanut ravintolassa erillisen vahvistuksen (confirmation), jolla hän on hyväksynyt ravintolan tarjoamien palveluiden poikkeuksellisen korkeat hinnat sekä veloitukset. Ylihintaisen alkoholin ja muiden palveluiden tarjoaminen asiakkaan ostettavaksi on moitittavaa toimintaa, mutta se ei ole kortin käyttöön ja korttiehtoihin liittyvä väärinkäytös. Kortti on pankin mielestä ollut koko ajan valittajan hallussa ja hän vastaa tekemistään ostoista.

Lehtiartikkelissa kuvattu baarissa työskennelleiden henkilöiden rikollinen toimintatapa ei vastaa tässä tapauksessa esitettyjä tapahtumakulkuja. Lehtiartikkelin mukaan rikolliset urkkivat salaisen tunnusluvun ja tyhjensivät kortinhaltijan tilin tekaistuilla tapahtumilla. Tässä tapauksessa maksutapahtumat on hyväksytty salaisella tunnusluvulla ja lisäksi jokaiseen kuittiin on otettu allekirjoitus sekä tunnistetiedot henkilöllisyystodistuksesta. Lisäksi ravintola on toimittanut allekirjoitetun vahvistuksen (Confirmation) siitä, että asiakas on hyväksynyt ravintolan huomattavan korkeat hinnat. On myös hyvin epätodennäköistä, että rikollinen, joka saa haltuunsa sekä kortin että kortin salaisen tunnusluvun vaivautuisi tekemään tekaistuja kuitteja, kun hänellä olisi mahdollisuus riskittä nostaa varat automaatilta.

Mikään ei viittaa siihen, että kortti olisi joutunut vääriin käsiin. Ravintolan tekemät veloitukset ovat loppuneet 11.7.2010 klo 13:16. Myöskään varmennusyrityksiä ei ole tullut ravintolasta em. kellonajan jälkeen. Ravintolaveloitusten jälkeen korttia on käytetty seuraavan kerran 11.7.2010 klo 14:47, jolloin asiakas on ollut ostamassa laivalippua siinä onnistumatta.

Toissijaisesti pankki katsoo asiakkaan toimineen törkeän huolimattomasti ja laiminlyöneen velvollisuutensa kortinhaltijana.

Baarin tapahtumista ei ole mitään selvitystä. Jos valittajan väite siitä, ettei hän ole itse tehnyt ostoja katsottaisiin pitävän paikkaansa, pankki katsoo hänen toimineen törkeän huolimattomasti ja laiminlyöneen velvollisuutensa kortinhaltijana.

Asiaan sovellettavissa korttiehdoissa on käyty läpi kortinhaltijan velvollisuuksia kortin ja tunnusluvun säilyttämisen suhteen. Ehtojen mukaisesti kortinhaltijan on säilytettävä korttiaan huolellisesti ja näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistö esim. kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on velvollinen myös varmistamaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Lisäksi korttiehtojen mukaan kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun tai tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on ilmoitettava viipymättä.

Asiakkaan mukaan salainen tunnusluku ei ollut mukana matkalla. Tapahtumat on kuitenkin hyväksytty käyttäen salaista tunnuslukua. Asiakas on siis joko näppäillyt tunnuksen itse tai se on päätynyt sivullisen haltuun.

Asiakkaan ja mukana olleen ystävän kertomusten mukaan neljän hengen miesseurue oli ensin nauttinut ravintolassa päivällisen. Ja yleisen elämänkokemuksen mukaan Tallinnassa vierailevan miesseurueen päivälliseen kuuluu alkoholijuomia.

Tämän jälkeen seurue on siirtynyt hotellin yökerhoon, jossa valittaja on kertonut nauttineensa 5-6 tuoppia olutta. Ystävä on kertonut nauttineensa 1-2 “paukkua” ja sen lisäksi olutta ja vielä, että asiakas nautti alkoholia suurin piirtein saman verran kuin hän. Tämän jälkeen noin kello 02 yöllä ystävä ja asiakas ovat vielä ostaneet kadulta “pikkupuodista” olutta, jonka jälkeen miehiltä on mennyt muisti.

Pankin mielestä asiakkaan väitteellä, että hänet olisi ulkopuolisen toimesta huumattu, ei ole mitään perusteita. Mikään ei tue asiakkaan käsitystä, että hänet olisi huumattu tai että hänet olisi ainakaan huumattu jo ennen kuin hän menetti muistinsa. Yllä kuvattu määrä alkoholia vaikuttaa todennäköisesti muistia huonontavasti. Ystävän kuulustelupöytäkirjan mukaan seurue jätti tarkoituksella juomatta valvonnatta pöytään jääneet juomat. Myöskään lääkärintarkastuksessa ei ilmennyt huumausväitettä tukevia seikkoja.

Valituksen liitteenä olevassa Pankkilautakunnan käsittelyssä olleessa tapauksessakin huumaamisen on väitetty tapahtuneen ravintolassa, jossa lehtiartikkelin mukaan on toiminut rikollisia.

Pankki katsoo asiakkaan toimineen aikaisemmin kerrotuin tavoin törkeän huolimattomasti jo ennen kuin “selvittämätön” aikajakso alkaa saattamalla itsensä sellaiseen tilaan, että kortin huolellinen säilyttäminen (farmareiden taskussa) olosuhteiden edellyttämällä tavalla on ollut mahdotonta.

Jos ulkopuolinen on hyväksynyt reklamoidut maksutapahtumat, on kortti ollut ulkopuolisen hallussa kahdeksan (8) tunnin ”selvittämättömän” aikajakson ennen kuin se on palautettu asiakkaalle. Asiakas ei pysty selvittämään kuinka kortti, sen salainen tunnusluku sekä hänen täydellinen nimensä on joutunut väitetyn ulkopuolisen haltuun. Jos ne ovat olleet ulkopuolisen hallussa, ovat Tallinnan kadut lauantaiyöllä ja epämääräinen ravintola pankin mielestä korttiehdoissa mainittuja paikkoja, jossa kortin katoamisen riski on suuri ja joissa kortinhaltijan tulee säännöllisesti tarkistaa kortin tallella olo.

Asiakkaan toiminnan ei voida katsoa myöskään olleen huolellista kortin väärinkäytösilmoituksen tekemisen osalta. Asiakas on saanut tietoonsa jo sunnuntaina iltapäivällä, että kortti ei toimi, mutta ei viivytyksettä ole lähtenyt selvittämään syytä. Korttiehtojen mukaan jo pelkästään väärinkäytön epäily aiheuttaa velvollisuuden ilmoittaa kortin mahdollisesta oikeudettomasta käytöstä pankille. Vaikka tällä seikalla ei suoranaisesti ole yhteyttä asiakkaan esittämän vahingon määrään, osoittaa se kuitenkin yleistä piittaamattomuutta sopimusehtojen noudattamisen suhteen.

Pankki katsoo asiakkaan kertoman osoittavan, että kortin ja sen salaisen tunnusluvun joutuminen ulkopuolisen haltuun ja kortin oikeudeton käyttö on johtunut siitä, että asiakas on törkeän huolimattomasti laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa

·         korttia säilyttäessään ja

·         salaista tunnuslukua näppäillessään ja

·         jättäessään varmistamatta aamuyöllä epämääräisessä ravintolassa säännöllisesti kortin tallella oloa.

Pankki katsoo hänen menettelynsä osoittavan erittäin vakavaa varomattomuutta suhteessa maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Asiakas on saattanut itse itsensä sellaiseen tilaan, että kortin ja sen salaisen tunnusluvun ehtojen mukainen säilyttäminen ei ole ollut mahdollista.

Edellä mainittuihin tekijöihin viitaten pankki katsoo, että yleisten korttiehtojen mukaista huolellisuutta ei tässä tapauksessa ole noudatettu. Tämän vuoksi pankki ei ehtojen eikä maksupalvelulain 62 §:n 2-momentin perusteella ole velvollinen korvaamaan reklamoituja veloituksia.

 

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

-tutkintailmoitus (14.7.2010) ja tutkinnan päätös (1.9.2010).

-kuulustelupöytäkirja (23.8.2010), jossa asiakkaan ystävä B kertoo todistajan roolissa tapahtumista 10.-11.7.2010. B:n mukaan seurue meni yökerhoon klo 22 aikaan ja ilta kului normaalisti. Välillä he kävivät tanssimassa ja yhden kerran B muistaa heidän tilaamien juomien jääneen pöydälle ilman, että kukaan heistä oli pöydässä, ja nämä juomat he jättivät tarkoituksella juomatta. B nautti yökerhossa 1-2 paukkua ja lisäksi olutta kuitenkin niin, ettei nautitun alkoholin määrällä ollut käyttäytymiseen tai muistikuviin sanottavaa vaikutusta. Asiakkaan B muistelee nauttineen alkoholia suunnilleen saman verran. Valomerkin aikoihin B lähti asiakkaan kanssa yökerhosta rappuset ylös ja tässä vaiheessa B:n muisti alkoi pätkiä. Hän ei muista vastaanottoaulan läpi kävelemistä, mutta muistaa, kuinka he olivat ulkona ja lähtivät ylittämään katua. Kioskilla he ostivat oluttölkit, jotka B muistelee asiakkaan maksaneen. Tähän B:n muistikuvat päättyvät. Seuraava muistikuva on aamulta noin klo 08:45, jolloin hän totesi olevansa C:n ja D:n hotellihuoneessa. Hänen päätään särki ja meni melko pitkään ennen kuin olo alkoi aamulla paranemaan. B huomasi taskuissaan olleiden rahojen kadonneen. Asiakkaan he tapasivat hotellin edessä, kun he olivat lähdössä konsulaattiin tekemään ilmoitusta hänen katoamisestaan. He olivat aamusta yrittäneet selvittää miehen kohtaloa. Asiakas eli aivan väärää vuorokaudenaikaa. Hän ei selittänyt missä hän oli ollut eikä hän tuntunut sitä tietävän. Asiakas tutki taskunsa ja totesi puhelimen ja pankkikortin olevan tallella.

-asiakkaan ystävien C:n ja D:n asiakkaan pyynnöstä Tallinnan matkasta 9.-11.7.2010 esittämä lausunto (11.8.2011). Lausunnossaan C ja D kertovat poistuneensa hotellihuoneeseensa asiakkaan ja B:n vielä jäätyä yökerhoon.  Laivaliput takaisin oli 11.7.2010 klo 11:00 lähtevään laivaan ja herättyään ajoissa (noin klo 07-08) aamupalalle, he yrittivät tavoitella asiakasta ja B:tä puhelimitse ja kolkuttamalla heidän huoneensa ovea. Aamupalan jälkeen B tuli heidän huoneeseensa varsin sekavan tuntuisena. B ei tiennyt, missä asiakas oli. Koska laivanlähtö lähestyi eikä asiakkaaseen saatu yhteyttä, he huolestuivat ja pyysivät hotellinvastaanottovirkailijaa tiedustelemaan Tallinnan sairaaloista ja poliisilta, onko sinne toimitettu suomalaisia. Laiva lähti ilman heitä. Hieman vaille klo 14 asiakas tuli hotellille erittäin sekavana ja totesi, että nyt mennään aamupalalle. He saivat vakuutella asiakkaalle monta kertaa päivän edenneen jo iltapäivään. Asiakkaan käyttäytyminen oli koko paluumatkan poissaolevaa ja puhditonta eikä tämä voimattomuus C:n ja D:n käsityksen mukaan johtunut ”normaalista viikonloppujuhlimisesta”. Sen verran poikkeavaa hänen käytöksensä oli siitä, mihin C ja D ovat tottuneet, että heidän vakaan käsityksen mukaan asiakas on ollut jonkin voimakkaan huumaavaan aineen vaikutuksen alaisena.

-lääkärin lausunto (16.7.2010), jossa todetaan johtopäätöksinä, että asiakkaan ulkoisessa ruumiintarkastuksessa todetut aristavat kohdat ja hennot ihomuutokset voisivat mahdollisesti sopia pahoinpitelyssä aiheutetuiksi, mutta lääkärillä ei ole tästä mitään varmuutta. Lisäksi vasemman ranteen selkäpuolelta on löytynyt pieni pistemäinen kohta, joka ihoa liikuteltaessa siirrettävissä suonen päälle ja joka voisi mahdollisesti sopia neulanpiston aiheuttamaksi.

-ote internet-lehden sivulta (15.9.2010). Sivulla kerrotaan Viron poliisin kiinniottaneen 22 henkilöä epäiltynä asiakkaiden huijaamisesta kahdessa baarissa Tallinnassa kesällä 2010. Tapauksissa naiset ovat houkutelleet kadulta baareihin asiakkaita, joiden korteilla on heidän itsensä tekemien ensimmäisten ostosten jälkeen tehty fiktiivisiä maksutapahtumia korttien rajaan saakka. 

-maksunsaajan pankille toimittamat kuittikopiot riidanalaisista maksutapahtumista sekä asiakkaan 11.7.2010 allekirjoittamaksi esitetty vahvistus/sitoumus-lomake siitä, että hän on mm. tutustunut baarin hinnastoon ja käynyt läpi korttimaksunsa, ja ettei hänellä ole mitään vaatimuksia laskujen määrän tai sisällön suhteen. Vahvistuksen mukaan hän on myös omasta vapaasta tahdostaan ja ilman kenenkään vaikutusta suorittanut korttimaksujen edellyttämät toimet maksaakseen tuotteet ja palvelut 369.930 EEK [summa käsin kirjoitettu], ja hänellä ei ole mitään vaatimuksia kyseisen baarin työntekijöitä kohtaan.

-pankin yleiset korttiehdot

-kopiot asiakkaan ajokortista ja passista.

 

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamista korttiostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas kiistää laiminlyöneensä velvollisuuksiaan kortinhaltijana ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan. Pankki katsoo ensisijaisesti asiakkaan tehneen kiistämänsä ostot itse. Toissijaisesti, mikäli jonkun muun katsottaisiin tehneen kiistetyt ostot, pankki katsoo asiakkaan laiminlyöneen velvollisuutensa kortinhaltijana ja toimineen törkeän huolimattomasti.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut muun muassa säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Ehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellä siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on korttiehtojen mukaan velvollinen varmistamaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, kortin tai tunnusluvun joutumisesta sivullisen haltuun/tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille.

Ratkaisun perustelut

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ratkaistava, onko riitautetut korttitapahtumat tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia ja sen tunnuslukua käyttäen. Mikäli asiakkaan katsotaan tehneen korttitapahtumat itse, ei kyseessä ole kortin oikeudeton käyttö ja asiakas vastaa hyväksymistään korttitapahtumista.

Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Pankkilautakunta toteaa asiassa saadun selvityksen perusteella jäävän osittain epäselväksi, mitä tapauksessa on Tallinnassa 11.7.2010 aamuyöstä tapahtunut. Tapahtumienkulussa olevasta selvittämättömäksi jääneestä usean tunnin ajanjaksosta huolimatta Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kuitenkin antaneen tapahtumista asian lautakuntakäsittelyssä alusta alkaen johdonmukaisen selvityksen, joka vastaa hänen pian tapahtuneen jälkeen 14.7.2010 poliisille rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä kertomaa tapahtumainkuvausta. Edelleen asiakkaan asiassa esittämää tapahtumien kulkua vastaa hänen ystävänsä B:n tapahtumien todistajana poliisille kuulusteluissa 23.8.2010 kertomaa. Asiakkaan esittämä selvitys on yhdenmukainen myös asiakkaan ystävien C:n ja D:n lausunnossaan 11.8.2011 esittämän kanssa.

Asiassa saatu kokonaisselvitys huomioon ottaen Pankkilautakunta pitää asiakkaan asiassa esittämää selvitystä uskottavana ja näin ollen todennäköisenä, että asiakas on tullut huumatuksi ja hänen huumattuna ollessaan hänen korttiaan on käytetty oikeudetta. Edelleen Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että tapauksessa kortin oikeudettomaan käyttöön on osallistunut korttimaksut vastaanottanut baari. Tähän viittaa lautakunnan näkemyksen mukaan asiassa saatu selvitys kokonaisuutena ja erityisesti tiedossa olevat henkilökunnan väärinkäytökset kyseisessä baarissa, baarin asiakkaan allekirjoittamaksi esittämä baarin vastuuvapautuslomake sekä kuittien mukaan yksittäisiin juomaostoksiin käytetyt euromäärät (suurin ostos 4.611,25 euroa) ja ostosten määrä kokonaisuudessaan (23.534,34 euroa). Pankkilautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että baarille suoritetut maksut ylittävät euromäärältään sen, mihin nostorajoitukset olisivat rajoittaneet anastetulla kortilla oikeudetta tehtyjen automaattinostojen määrän.

Pankkilautakunta toteaa tapauksessa jäävän epäselväksi, miten asiakkaan huumaaminen on tapahtunut. Samoin epäselväksi jää, miten korttia oikeudetta käyttänyt on saanut asiakkaan kortin tunnusluvun tietoonsa ja kortin haltuunsa ja miten kortti on sen oikeudettoman käytön jälkeen palautettu asiakkaan haltuun. Epäselväksi jää myös se, missä asiakas on itse ollut kortin oikeudettoman käytön ajan.

Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, ettei asiakkaan ole tässä tapauksessa mahdollista antaa asiaan jo antamaansa selvitystä yksityiskohtaisempaa ja asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon arvioinnin kannalta parempaa selvitystä. Tarkemman selvityksen puuttuessa ja sen saamisen ollessa tapauksessa muutoinkin epätodennäköistä Pankkilautakunnan on arvioitava asiakkaan menettelyä asiassa nyt saadun selvityksen perusteella.

Pankkilautakunta katsoo asiassa esitetyn perusteella todennäköiseksi, että asiakkaan tunnusluku on urkittu hotellin yökerhossa asiakkaan maksaessa omia ostoksiaan.

Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on tunnuslukua näppäillessään suojattava näppäimistöä esim. kädellä siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Pankkilautakunta toteaa, että siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tässä tapauksessa baarissa asioidessaan tullut kiinnittää tunnuslukua näppäillessään erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se päädy ulkopuolisen tietoon.

Asiakas ei ole tapauksessa esittänyt, miten hän on menetellyt käyttäessään tunnuslukuaan. Pankkilautakunta katsoo, että tunnusluvun joutuminen ulkopuolisen tietoon on johtunut siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan.

Pankkilautakunta katsoo kuitenkin, ettei asiakas ole huumatuksi tultuaan voinut vaikuttaa korttinsa anastamiseen ja sen oikeudettomaan käyttöön tai siitä aiheutuneen vahingon määrään. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan kortin oikeudetonta käyttöä koskevissa tapauksissa, joissa kortinhaltija huumataan ja/tai maksun vastaanottaja on osallisena kortin oikeudettomassa käytössä, ovat kortinhaltijan mahdollisuudet ylipäänsä suojautua huolellisellakaan menettelyllä kortin oikeudettomalta käytöltä rajatummat. Tässä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo kyseessä olleen todennäköisesti sekä kortinhaltijan huumaamisesta että maksun vastaanottajan osallisuudesta kortin oikeudettomaan käyttöön. Vaikka Pankkilautakunta katsoo asiakkaan omalla menettelyllään myötävaikuttaneen tapahtumiin ja tunnusluvun joutuneen ulkopuoliselle asiakkaan laiminlyötyä huolimattomuudestaan korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, katsoo Pankkilautakunta, ettei asiakkaan menettely osoita törkeää huolimattomuutta.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, ettei asiakkaan menettely osoita törkeää huolimattomuutta.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon. Pankkilautakuntaa suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen asiassa aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Antila, Lampela ja Lehtonen sekä varajäsen Parkkali. Sihteerinä toimi Hidén.

 

PANKKILAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia