Tapahtumatiedot            

Pankki myönsi asiakkaalle 14.2.2012 asuntoluottoa yhteensä 130.000 euroa omakotitalon ostamista varten ja asiakas panttasi ostamaansa asuinkiinteistöön kohdistuvat panttikirjat velkansa vakuudeksi. Asiakkaan ostama talo paloi 5.5.2012 eikä talolle ollut palovakuutusta.

Asiakkaan valitus            

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänellä aiheutuneet vahingot eli antamaan anteeksi kohteeseen otetut lainat vähennettynä tontin maksimissaan 10.000 euron arvolla sekä korvaamaan asiakkaalle aiheutuneet selvityskustannukset 5.000 euroa.

Asiakas ymmärsi velkakirjojen ja panttaussitoumusten allekirjoitustilanteessa, että omakotitalo olisi ollut vakuutettu. Asiakas ymmärsi, että vakuutus oli tehty pankin toimesta, koska hänellä itsellään ei ole ollut vakuutusta ja lainaa otettaessa pankin koneella oli lukenut Lähivakuutus.

Asiakas on saanut tietää jälkeenpäin, että pankin tietokoneohjelma vaatii jonkun merkinnän palovakuutus-kohtaan, jotta ohjelmassa voi edetä. Tämä oli ollut tiettävästi syynä, että koneelle oli kirjattu jotain eli Lähivakuutus, vaikka sitä ei ole kysytty asiakkaalta tai muutoin varmistettu. Menettely oli mahdollistanut lainan nostamisen.

Asiakas oli siten lainan nostamisen jälkeen väärässä uskossa siitä, että pankki oli tehnyt kohteeseen palovakuutuksen. Vakuutuksen puuttuminen konkretisoitui vajaa kolme kuukautta myöhemmin tulipalon tuhottua koko talon 130 000 euron velan jäädessä asiakkaan maksettavaksi.

Asiakas on pyrkinyt tulipalon jälkeen selvittämään asiaa pankin kanssa, mutta pankki vaati lisävakuuksia ja ilmoitti myös takaajille, että lainan maksu voidaan periä takaajilta.

Kyseinen asuntolaina oli asiakkaan ensimmäinen, joten siihen liittyvissä asioissa asiakas oli varsin kokematon ymmärtämään kaikki mahdolliset kuviot, joita olisi pitänyt ottaa huomioon ja lainanottajana tehdä. Missään vaiheessa asiakkaalle ei sanottu tai vaadittu, että huolehdi palovakuutus kohteeseen. Nykypäivänä pankeilla ja vakuutuslaitoksilla on mitä ihmeellisempiä kylkiäistarjouksia. Ensikertalaisena asuntolainanottaja on täysin ulkona tästä, joten pankkitoimihenkilön olisi vähintään pitänyt kertoa, mitä pankki hoitaa asiakkaan puolesta ja mitä asiakkaan lainanottajana pitää hoitaa omalta puoleltaan, jotta asiapaperit saadaan kuntoon. Jos näin olisi kerrottu, olisi asiakas luonnollisesti palovakuutuksen kohteeseen ottanut. Asiakas ei suinkaan missään vaiheessa kuvitellutkaan, että pankki hoitaa asiakkaan puolesta talon vakuutuksen koko laina-ajan.

Muutoinkin lainan noston yhteydessä pankkitoimihenkilölle oli epäselvää, onko kohteella vakuutus vai ei, sillä hän ensin sanoi että täällähän on vakuutus Lähivakuutuksessa, mihin taustalta esimies kommentoi että ei ole. Ilmeisesti järjestelmään oli laitettu tietoa joka ei pitänyt paikkaansa eikä asiakkaalle varmistettu, että hänen tulisi hoitaa palovakuutus kahden viikon sisällä omistusoikeuden siirtymisestä hänelle.

Lainasta oli neuvoteltu etukäteen pankinjohtaja X:n kanssa, mutta asiakirjat laadittiin allekirjoituspäivänä pankkitoimihenkilön toimesta. Asiakas on saanut tietää kyseisessä pankissa yli 10 vuotta johtajana olleelta ja vuoden 2012 keväällä eläkkeelle jääneeltä pankinjohtaja X:ltä, että pankin tulisi varmistaa ennen lainan maksua, että lainan vakuutena olevalla kiinteistöllä tulee olla vähintään palovakuutus. Jos laina on annettu velalliselle ennen kuin pankki oli varmistunut palovakuutuksesta, pankki on toiminut virheellisesti ja on korvausvelvollinen. Asiakkaalta ei ole kysytty vakuutuksesta, eikä häneltä ole vaadittu vakuutusta. X on antanut lausunnon siitä, kuinka kyseisessä pankissa pankin henkilökuntaa oli opastettu toimimaan ja kuinka tässä tapauksessa oli toimittu väärin, kun luotto oli annettu ilman vakuutena olevan kiinteistön palovakuutusta. Luoton ulosmaksun yhteydessä pankin tulee aina varmistaa, että kaikki luottoasiapaperit, myöskin palovakuutusasia, ovat kunnossa. Pankkitoimihenkilön tulee myös varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt ja tietoinen niistä tehtävistä joita hänen tulee omalta osaltaan hoitaa. Asia on oleellisen tärkeä silloin, kun kyseessä on ensikertalainen asuntolainan ottaja.

Edellä esitettyyn viitaten asiakas toteaa, että pankissa ei ole toimittu kuten ensikertalaisia asuntolainanottajia kohtaan tulisi toimia, eikä pankki myöskään ole noudattanut kaikilta osin omia ohjeistuksiaan siitä, miten pitää toimia luottoja ulosmaksettaessa ja luottoasiapapereita lopullisesti tarkastettaessa.

Pankin vastine                 

Pankki kiistää asiakkaan väitteet, että pankilla olisi ollut velvollisuus huolehtia vakuudeksi pantatun kiinteistön palovakuutuksesta, ja asiakkaan korvausvaatimukset kaikilta osin perusteettomina.

Asiakas haki pankista lainaa asunnon hankintaan. Pankissa tehtiin luotonhakijan esittämien ja pankin käytettävissä olleiden tietojen perusteella myönteinen luottopäätös. Asiakkaalle myönnettiin pankista kaksi velkakirjalainaa, jotka on allekirjoitettu 14.2.2012. Asiakas panttasi pankille vakuudeksi panttikirjat hänen ostamaansa, tuolloin asuinkiinteistöön. Erityispanttaussitoumus, jolla panttikirjat pantattiin pankille kyseisten velkakirjalainojen vakuudeksi, tehtiin ja allekirjoitettiin samana ajankohtana, 14.2.2012.

Kyseisten velkakirjalainojen sekä panttaussitoumuksen ehdot olivat tavanomaisia. Asiakirjat olivat sisällöltään ja ehdoiltaan vastaavanlaisia kuin pankin ja muiden yksityishenkilö-asiakkaiden väliset luotto- ja vakuusasiakirjat. Velkakirjoihin tai panttaussitoumukseen ei sisältynyt mitään tavanomaisista poikkeavia ehtoja.

Velkakirjojen ja panttaussitoumuksen sisältö ja ehdot olivat myös sellaisia, että pankin toimihenkilöt tunsivat ne hyvin. Toimihenkilöt kävivät säännöllisesti vastaavan sisältöisten asiakirjojen ehtoja ja yksityiskohtia eri asiakkaiden kanssa läpi ennen kyseisten asiakirjojen allekirjoitusta. Tällainen oli pankin toimihenkilöille jokapäiväistä toimintaa. Pankin toimihenkilöt olivat tottuneet kiinnittämään asiakkaiden huomiota velkakirjojen ja panttaussitoumusten ehtojen eri kohtiin ja niiden merkitykseen.

Asiakirjojen, erityisesti panttaussitoumuksen mukaisesti pantinantajalla, tässä tapauksessa asiakkaalla on yksiselitteisesti velvollisuus huolehtia pankille pantatun omaisuuden riittävästi vakuuttamisesta ja vakuutusmaksujen maksamisesta vakuutusyhtiölle. Pankilla on ehtojen mukaan oikeus pantinhaltijana edellyttää, että omistaja / pantinantaja vakuuttaa pantatun omaisuuden. Sen varmistamiseksi pankilla on oikeus pyytää pantinantajan käyttämältä, hänen pankille ilmoittamaltaan vakuutusyhtiöltä tietoja pantatun omaisuuden vakuuttamisesta. Tämä ei tarkoita, että pankilla olisi pantinhaltijana velvollisuus huolehtia pantatun omaisuuden vakuuttamisesta tai että pankilla olisi velvollisuus huolehtia vakuutusmaksujen maksamisesta vakuuden omistajan puolesta.

Missään asiakkaan hyväksymässä ja allekirjoittamassa asiakirjassa ei ole millään tavoin mainittu, että pankki olisi ennen luottoasiakirjojen allekirjoitusta eli tosiasiassa ennen kuin kyseessä oleva omaisuus siirtyi kaupalla asiakkaan omistukseen, huolehtinut kyseisen omaisuuden vakuuttamisesta. Mikään asiakirja tai asiassa esitetty näyttö ei myöskään osoita, että pankki olisi sitoutunut huolehtimaan pantatun omaisuuden vakuuttamisesta tulipalon tai jonkin muun vahingon varalta asiakirjojen allekirjoittamisen jälkeen.

Pankki on toiminut kyseisessä asiassa ainoastaan rahoittajana, mitään muuta roolia pankilla ei ole ollut. Pankki tai pankkiryhmä, johon pankki kuluu, eivät ole luottoneuvottelujen tai asiakirjojen allekirjoitusajankohtana omistaneet eivätkä ne ole olleet osakkaina missään vahinkovakuutusyhtiössä, joka olisi myöntänyt tai voinut myöntää vahinkovakuutuksia esim. tulipalon varalta. Asiakkaalle ei siis ole voinut muodostua perusteltua käsitystä, että pankilla olisi edes mahdollisuutta kytkeä rahoitusta ja vakuuskohteen vahinkovakuuttamista toisiinsa.

Mitkään asiakirjat tai mikään muu näyttö ei osoita, että pankki tai joku pankin palveluksessa ollut henkilö olisi luottoneuvotteluissa, luottoasiakirjoja läpikäytäessä tai allekirjoitettaessa ilmoittanut tai luvannut asiakkaalle, että pankki tavanomaisista luotto- ja vakuusehdoista poiketen huolehtisi vakuudeksi pantattavan kohteen vakuuttamisesta. Se, että neuvottelut on asiakkaan kanssa käynyt toinen pankin toimihenkilö ja että eri toimihenkilö on laatinut ja läpikäynyt hänen kanssaan luotto- ja vakuusasiakirjat on täysin tavanomainen, pankin luottoprosessin mukainen menettely.

Luottoneuvotteluissa ja erityisesti luottoasiakirjoja läpikäytäessä asiakkaalle on pankin luotto- ja vakuusohjeiden ja vakuuskäytännön mukaisesti ilmoitettu, että pankki edellyttää vakuuskohteen vakuuttamista ainakin tulipalon varalta. Häneltä on myös tiedusteltu, mistä vakuutusyhtiöstä hän on ottanut tai tulee ottamaan vakuuskohteelle palovakuutuksen. Tämän tiedustelun ja asiakkaan vastauksen perusteella asiakirjoihin on ilmeisesti merkitty, että asiakkaan vakuutusyhtiö olisi hänen oman ilmoituksensa mukaan Lähivakuutus. Pankin toimihenkilö on pyytänyt asiakkaan ilmoittamalta vakuutusyhtiöltä kirjallista todistusta asiakkaan ottamasta palovakuutuksesta ja jäänyt odottamaan todistusta. Se, että asiakkaan ilmoittamalta vakuutusyhtiöltä pyydetään ja saadaan asunnon ostajaa rahoitettaessa vakuutustodistus sen jälkeen, kun asiakas on saanut ja nostanut asuntolainan ja maksanut sillä kauppahinnan ei ole millään tavoin poikkeuksellista. Mikään asiakirja- tai muu näyttö ei osoita, että pankin edustajat olisivat vakuudeksi pantatun kohteen vakuuttamisen osalta poikenneet tavanomaisesta menettelystä.

Asiakas esittää väitteitä, että häneltä ei olisi pankissa tiedusteltu tai varmistettu, mistä vakuutusyhtiöstä hän oli ottanut tai aikoi ottaa palovakuutuksen. Mikään asiassa esitetty näyttö ei tue väitteitä ja asiakkaan väitteiden todennäköisyyttä heikentää myös se, että hän ei valituksessaan ole millään tavoin selvittänyt, minkä sisältöisen, miten laajan tai mitä vahinkoja kattavan vakuutuksen hän olisi sopinut ottavansa. Mikäli hän olisi sopinut jonkin tahon kanssa ostamansa asuinkiinteistön vakuuttamisesta, hän olisi ilmeisesti sopinut myös vakuutuksen sisällöstä ja yksityiskohdista. Asiakas ei ole millään tavoin osoittanut antaneensa tai ilmoittaneensa pankille sellaisia tietoja, joiden perusteella pankki olisi edes voinut ottaa vakuutusta hänen puolestaan ja nimissään jostakin vakuutusyhtiöstä.

Pankki ei saanut vakuutusyhtiöltä pyydettyä vakuutustodistusta ennen kuin rakennuksessa, vakuudeksi pantatulla kiinteistöllä oli tulipalo 5.5.2012. Vasta tämän jälkeen pankille selvisi, että asiakas ei ollut ottanut mistään vakuutusyhtiöstä palovakuutusta ja että asiakas oli toiminut vastoin hänen allekirjoittamassaan ja hyväksymässään panttaussitoumuksessa antamaansa sitoumusta.

Pankin entinen, eläkkeellä oleva pankinjohtaja X on kirjelmässään ottanut yleisellä tasolla kantaa siihen, miten pankin hänen mielestään tulee toimia luottoja myöntäessään. X:n kommentit ja kannanotot ovat hänen henkilökohtaisia ja subjektiivisia näkemyksiään siitä, miten pankin sisäisen prosessin tulisi toimia ja miten pankin toimihenkilöiden tulisi hänen mielestään turvata pankin edut. X ei ollut läsnä, kun toinen pankin toimihenkilö kävi asiakirjojen ehdot läpi asiakkaan kanssa ja kun hän hyväksyi ja allekirjoitti luotto- ja panttausasiakirjat.

X toteaa kirjelmässä mm. seuraavaa: "Totean vielä, että ensisijaisesti asiakas on se, joka omat kohteensa vakuuttaa". X:kin siis toteaa, että nimenomaan asiakas, pantin antaja on velvollinen vakuuttamaan pantattavan kohteen esimerkiksi tulipalon varalta. X:n kirjelmä ei millään tavoin osoita, että pankki olisi sitoutunut vakuuttamaan asiakkaan kiinteistön tai että pankki olisi millään perusteella ollut velvollinen palovakuutuksen ottamiseen. X:n kirjelmä osaltaan vahvistaa sitä, että pankilla on luotto- ja panttausehtojen mukaan oikeus pantinhaltijana edellyttää, että pantin omistaja / pantinantaja vakuuttaa pantatun omaisuuden.

X viittaa kirjelmässään myös asiakkaan ikään. Pankki toteaa, että asiakas on ollut luottoa ottaessaan sekä luotto- ja panttausehdot hyväksyessään 29-vuotias. Pankin käsityksen mukaan asiakasta ei voi pitää erityisen nuorena eikä ainakaan hänen ikänsä perusteella tavanomaista kokemattomampana henkilönä.

Pankin tai kenenkään pankin palveluksessa olevan tai aiemmin olleen toimihenkilön ei ole osoitettu eikä näytetty toimineen vastoin pankin ja asiakkaan välillä sovittuja, asiakkaan hyväksymistä ja allekirjoittamista asiakirjoista ilmeneviä sopimusehtoja. Mistään tavanomaisesta poikkeavista, luotto- ja vakuusasiakirjoista millään tavoin ilmenemättömistä ehdoista asiakkaalle ei ole missään vaiheessa luvattu eikä pankin ja asiakkaan välillä ole millään tavoin sovittu, että pankki ottaisi tai maksaisi asiakkaan ostamalle ja kaupan jälkeen omistamalle kiinteistölle palo- tai muun vahinkovakuutuksen.

Pankin käsityksen ja tiedossa olevien seikkojen mukaan asiakkaalle ei myöskään ole syntynyt eikä ole voinut syntyä perusteltua käsitystä, että hänen omistamansa kiinteistön vakuuttamisesta huolehtisi pankki. Pankki on toiminut edellä mainituin tavoin asiakkaan asuntokaupassa ainoastaan rahoittajana eikä pankilla ole ollut asiassa multa rooleja.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Yksityishenkilön velkakirja (Asuntoluotto) 31.400,00 euroa (14.2.2012)
- Yksityishenkilön velkakirja (Asuntoluotto) 98.600,00 euroa (14.2.2012)
- Yksityishenkilön velan yleiset ehdot
- Erityispanttaussitoumus
- Panttausehdot
- Tietoja pantinantajalle –liite
- Vakuuskohteen arvon olennainen alentuminen –kirje asiakkaalle (29.5.2012)
- Pankin entisen, eläkkeellä olevan pankinjohtaja X:n lausunto (6.5.2014)

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko velka- ja panttaussopimuskokonaisuuden ja lainaneuvottelujen perusteella pankille katsoa syntyneen velvollisuus huolehtia asiakkaan ostaman ja pankille luottojensa vakuudeksi panttaaman kohteen vakuuttamisesta ja mikäli ei, voidaanko asiakkaan asiaa koskevan virheellisen käsityksen ja siten kohteen vakuuttamatta jättämisen katsoa johtuneen pankin lainaneuvotteluissa osoittamasta, moitittavaksi katsottavasta menettelystä.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Panttausehtojen panttioikeuden kohteena olevan omaisuuden vakuuttamista koskevan kohdan mukaan

Vakuuttamisvelvollisuus

Pantinantajan velvollisuutena on huolehtia panttioikeuden kohteena olevan omaisuuden riittävästä vakuuttamisesta sekä maksaa omaisuuteen kohdistuvat erääntyneet vakuutusmaksut. Pankilla on oikeus pyytää vakuutusyhtiöltä tietoja panttioikeuden kohteensa olevaan omaisuuteen liittyvistä vakuutuksista. Panttina olevan omaisuuden vakuuttamisen laiminlyönti voi olla velan ehtojen mukainen irtisanomisperuste.

Panttioikeuden kohteena olevan kiinteistön vakuuttaminen

Kun vakuutena on kiinteistöön, kiinteistön määräalaan, määräosaan tai käyttöoikeuteen vahvistettu kiinnitys, panttioikeuden kohteena olevan omaisuuden on oltava vakuutettu vähintään palovahingon korvaavalla vakuutuksella.

Asian arviointi

Pankkilautakunta toteaa yleisellä tasolla, ettei pantinsaajalla lähtökohtaisesti ole velvollisuutta pantin vakuuttamiseen, ellei tästä ole nimenomaisesti osapuolten välillä sovittu. Luottokäytännössä käytetään lähes poikkeuksetta panttaussitoumusehtoja, joiden mukaan panttiomaisuudesta huolehtiminen ja siihen liittyvien kustannusten maksaminen on pantinomistajan velvollisuutena. Ehdot sisältävät tavallisesti myös määräyksen siitä, että pantinomistajan velvollisuutena on panttikohteen vakuuttaminen. Panttausehtojen mukaisten pantinantajan velvollisuuksien noudattamatta jättämisen seurauksista on tyypillisesti vakioehtonsa luottoehdoissa, joiden mukaan panttikohteesta huolehtimisen tai vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti taikka velallisen tai pantinantajan toimenpiteistä johtuva vakuuden arvon aleneminen on luoton irtisanomisperuste tai vähintäänkin peruste lisävakuuden vaatimiselle. Ehdoilla luotonantaja voi turvata sen, että panttiomaisuuden arvo säilyy myös odottamattomista tapahtumista huolimatta.

Panttiomaisuuden vakuuttamisvelvollisuus merkitsee kuluttajaluotonannossa tyypillisimmin sitä, että omakotikiinteistölle on otettava vähintään palovakuutus. Käytännössä pantinantajan tulisi jo oman taloudellisen etunsa vuoksi huolehtia omistamansa kohteen vakuuttamisesta, mutta yleisesti käytettävien panttausehtojen perusteella tämä on hänen nimenomainen velvollisuutensa.

Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan luottokäytännössä vakiintuneita pantinantajalle asetettuja pantista huolehtimista koskevia velvollisuuksia ja erityisesti asuinkiinteistön vakuuttamista koskevia ehtoja ei voida pitää yllättävinä tai ankarina.

Pankkilautakunta toteaa, että tässä tapauksessa sovellettavaksi tulevien panttausehtojen mukaan pantinantajan velvollisuutena on huolehtia panttioikeuden kohteena olevan omaisuuden vakuuttamisesta ja, kun vakuutena on kiinteistöön vahvistettu kiinnitys, omaisuuden on oltava vakuutettu vähintään palovahingon korvaavalla vakuutuksella.

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, ettei pankki ole tapauksessa ottanut asiakkaalta vastaan toimeksiantoa asiakkaan ostaman omakotitalon vakuuttamisesta tai muutoin sopinut asiakkaan kanssa hoitavansa kohteen vakuuttamisen. Pankkilautakunta katsoo näin ollen tapauksessa olevan kyse siitä, että asiakkaalle on jostain syystä syntynyt virheellinen käsitys asiasta.

Asiakkaan ja pankin näkemykset heidän välillään käydyistä keskusteluista poikkeavat merkittävästi toisistaan eikä Pankkilautakunnan keinoin asiaan ole tältä osin saatavissa lisäselvitystä.  Pankkilautakunta katsoo kuitenkin voivansa ratkaista asian asiassa esitetyn selvityksen perusteella.

Pankkilautakunta ei pidä asiassa saadun selvityksen perusteella uskottavana, että pankista olisi rutiininomaisissa luottoneuvotteluissa ja/tai velkakirja- ja panttausasiakirjojen allekirjoitustilaisuudessa annettu virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa asiakkaan omistaman ja pankille vakuudeksi antaman kohteen vakuuttamisesta tai että asiakkaan virheellinen käsitys asiassa olisi muutoin johtunut pankin tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä luotonantajana taikka pankin muusta huolimattomasta menettelystä.

Todennäköisempänä lautakunta pitää sitä, että asiakkaalle on vakiintuneiden pankkikäytäntöjen mukaisesti ilmoitettu, että pankki edellyttää vakuuskohteen vakuuttamista ainakin tulipalon varalta ja tiedusteltu, mistä vakuutusyhtiöstä hän on ottanut tai tulee ottamaan vakuutuksen, ja pankin järjestelmään on kirjattu Lähivakuutus asiakkaan antaman vastauksen mukaisesti.

Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että vaikka pankin voitaisiin katsoa laiminlyöneen hyviä riskienhallintaperiaatteita ja omia sisäisiä ohjeistuksiaan jättäessään jälkikäteen tarkistamatta/vahvistamatta, että asiakas on täyttänyt panttausehtojen mukaiset velvollisuutensa ja vakuuttanut asianmukaisesti pankille lainansa vakuudeksi panttaamansa kohteen, ei pankin tämän johdosta kuitenkaan voida katsoa vastaavaan asiakkaan vastuulla olevasta kohteen vakuuttamisesta ja/tai tässä tapauksessa vakuuttamatta jättämisen seurannaisvaikutuksista.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo, ettei pankille ole syntynyt velka- ja panttaussopimuskokonaisuuden tai luottoneuvotteluissa ja velkakirja- ja panttausasiakirjojen allekirjoitustilaisuudessa asiakkaan kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella velvollisuutta huolehtia asiakkaan ostaman ja pankille luottojensa vakuudeksi panttaaman kohteen vakuuttamisesta, joka on panttausehtojen mukaisesti asiakkaan velvollisuus. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaalle asiasta syntynyt virheellinen käsitys ole johtunut pankin menettelystä.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Atrila                                                        
Kallio                                                        
Lehtonen
Pulkkinen