Tapahtumatiedot
Asiakkaan yhdistelmäkortti anastettiin ja kortilla tehtiin kymmenen oikeudetonta automaattinostoa 9.9.2012 klo 02:07-02:15 yhteissummaltaan 3.160 euroa. Lisäksi kortilla oli tehty 39,16 euron suuruinen bensaostos klo 01:54. Asiakas teki pankille sulkuilmoituksen kortistaan 10.9.2012 klo 10:28.
Poliisin tutkintailmoitukseen (9.9.2012) kirjatun mukaan asiakas on ilmeisesti saanut tyrmäystippoja juoman yhteydessä taksissa 9.9.2012 klo 23 jälkeen ja herättyään aamulla kotonaan huomasi matkapuhelimen, kaulaketjun ja 300 euroa varastetuksi. Asiakas istui lauantai-iltaa noin klo 21:00-23:00 ravintolassa. Nainen ja kaksi miestä liittyi seuraan. He puhuivat hyvin Suomea. Asiakas tarjosi myös heille yhden kierroksen. Asiakas ei ollut kovin juovuksissa. Asiakas tilasi taksin klo 23:05 ja he lähtivät. Siitä asiakkaan muisti pimeni, seuraavan kerran hän muistaa tapahtumia kun oli hän oli kotona joskus yöllä. Asiakas huomasi aamulla, että hänen puhelimensa, kultaketjunsa ja 100 euroa lompakosta oli viety. Asiakas oli myös nostanut automaatista 200 euroa, jotka oli viety. Onneksi oli turvaraja. Kortti on tallella eikä asiakas tiedä, onko kopioitu. Asiakas ei tiedä, mistä automaatista oli nostettu, kun hän ei muista tapahtumista mitään. Asiakas ihmettelee kovasti tätä nostoa. Ravintolan omistaja ei ollut nähnyt aikaisemmin sitä seuruetta. Asiakas epäilee, että jotain oli laitettu hänen lasiinsa. Asiakas kertoi myös, että hänen korttiluotollaan on nostettu useita nostoja yhteensä 3.037,20 eurolla. Asiakas löysi korttinsa aamulla takkinsa taskusta eikä lompakostaan, missä hän yleensä korttejaan säilyttää.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas ei katso syyllistyneensä huolimattomuuteen kortin tai tunnusluvun kanssa ja hän vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.
Asiakas ryöstettiin 8.-9.9.2012 välisenä yönä. Asiakas oli istunut noin tunnin paikallisessa ravintolassa, kun tuntematon seurue tuli asiakkaan pöytään. Kohta sen jälkeen asiakas ei muista illan tapahtumista mitään. Kaikki viittaa siihen, että tyrmäystippoja laitettiin asiakkaan lasiin ja hänet huumattiin. Vaikka asiakas ei pysty tätä todistamaan, hän ei näe muuta vaihtoehtoa, kun hänen muistinsa meni niin nopeassa ajassa. Tapahtumien johdosta asiakas ei todellakaan ensimmäiseksi ajatellut lääkärille menoa eikä ainetta kuitenkaan seuraavana päivänä olisi näkynyt verestä.
Aamulla asiakkaalla oli erittäin huono olo, vaikka hän tiesi nauttineensa alkoholia parin tunnin ravintolaillan aikana vain muutaman lasillisen. Hän huomasi, että kaulakoru ja kännykkä oli viety ja 200 euroa kortin debit-puolelta, koska siinä oli nostoraja. Asiakas huomasi vasta maanantaina 10.9.2012 credit-puolen nostot tiliotteestaan ja että bensa-aseman tankkauspisteestä oli ostettu bensaa todennäköisesti heidän autoonsa, ja tämän takia hän sulki kortin vasta maanantaina.
Tunnusluku on ollut aina vain asiakkaan päässä ja asiakas on aina ollut erittäin huolellinen sen kanssa. Asiakas on selvittänyt, ettei hän myöskään käyttänyt ravintolassa korttiaan, joten tunnusluvun saaminen tapahtui varmasti tankkauksen aikana. He varmasti urkkivat tunnusluvun bensaoston yhteydessä, jonka jälkeen he varastivat kortin ja nostivat rahaa automaatista. Siitä asiakkaalla ei ole muistikuvaa eikä tapahtumista sen jälkeen, jolloin kortin väärinkäyttö tapahtui. Huumattuna ihminen on vietävissä eikä tiedä mitä tekee. Taksin soitosta on todiste ainoastaan puhelinerittelyssä ja ravintolan omistajan kertomus siitä, että asiakas poistui seurueen kanssa noin klo 23:00. Asiakas muistaa pintapuolisesti, että hänet tuotiin kotiin aamuyöstä. Kortin he olivat laittaneet takaisin asiakkaan povitaskuun, mistä asiakas sen seuraavana aamuna löysi.
Asiakas ei katso syyllistyneensä huolimattomuuteen kortin tai tunnusluvun kanssa. Lisäksi asiakas vetoaa ns. vuorokauden nostorajaan, joka asiakkaalla on debit-puolella 200 euroa. Asiakas ei tiennyt, että nostoraja ei päde credit-puolella, mikä on huono asia ja turvallisuusriski.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakas kertoo 17.9.2012 päivätyssä ensimmäisessä reklamaatiossa, että puheluerittelyn mukaan hänen puhelimestaan on klo 23:05 soitettu taksiasemalle. Mitään tietoa mahdollisesta taksikyydistä ei ole mainittu, eikä reklamaatiosta myöskään ilmene mihin aikaan asiakas on palannut kotiin. Asiakas kertoo huomanneensa aamulla, että häneltä oli kateissa puhelin, kaulaketju sekä käteistä rahaa. Myös kortti oli ensin kateissa, mutta myöhemmin kortti löytyi asiakkaan takin povitaskusta. Asiakas epäilee, että hänelle on tarjotun juoman mukana annettu silmätippoja, koska hän ei muista yön tapahtumista mitään noin klo 23 jälkeen.
Asiakas kertoo tarkistaneensa pankkitilinsä sunnuntaina, ja huomanneensa yöllä tehdyn 200 euron noston. Rikosilmoituksessa on kuitenkin kirjattu: "Huomasin aamulla että puhelimeni, kultaketjuni ja 100 euroa lompakostani oli viety. Olin myös nostanut 200 euroa pankkiautomaatista oli viety." Tähän viitaten asiakkaan käsitys ensimmäisessä lausunnossa on ollut että hän on itse nostanut 200 euroa, jotka ovat sittemmin ryöstetty. Tämä on kuitenkin ristiriidassa 23.9.2012 pankkiin tehdyn reklamaation kanssa, missä asiakas antaa ymmärtää, että kolmas henkilö olisi urkkinut PIN-tunnuksen ja tehnyt kyseisen noston. Reklamaation mukaan siis kuitenkin 200 euron nosto on myös aiheeton.
Maanantaina 10.9. asiakas oli yhteydessä pankkiin ja sulki tällöin kortin. Reklamaation mukaan kortilla 9.9.2012 tehdyt käteisnostot eivät olleet kortinhaltijan itsensä tekemiä.
Asiakkaalle lähetettyjen vastuunjakopäätösten mukaan asiakkaan katsotaan toimineen korttiehtojen noudattamisen suhteen törkeän huolimattomasti ja oikeudeton käyttö on jäänyt täysimääräisesti asiakkaalle vastuulle. Päätökset ovat perustuneet korttiehtoihin.
Kortin credit-ominaisuudella on tehty 9 nostoa 9.9.2012 klo 02:07-02:15 välisenä aikana yhteensä 2960,00 euroa ja kortin debit-ominaisuudella yksi 200 euron nosto 9.9.2012 klo 02:07. Kortti on kuoletettu 10.9.2012 klo 10:28.
Kaikkien nostojen yhteydessä kortin sirutieto on luettu automaatissa, joten nostot on tehty kortinhaltijan alkuperäisellä kortilla. Nostot tehneellä henkilöllä on ollut tiedossa myös kortin oikea tunnusluku. Kortin salaista tunnuslukua ei voi saada selville itse kortista, vaan sen on täytynyt joutua nostot tehneen henkilön tietoon muulla tavoin.
Asiakas on lähettänyt uuden reklamaation 9.10.2012 ja lisätietoja siihen 23.10.2012. Näissä asiakas kertoo, ettei käyttänyt itse korttiaan ollenkaan 8.-9.9.2012. Kortin debit-ominaisuudella on kuitenkin tehty 39,16 euron suuruinen osto bensa-asemalla. Osto on kortin varmennustietojen mukaan tehty 9.9.2012 klo 01:54 ja kyseinen summa on veloitettu asiakkaan pankkitililtä. Tämä osto on tehty vain noin 15 minuuttia ennen asiakkaan reklamoimia automaattinostoja. Osto on tehty alkuperäisellä kortilla ja hyväksytty tunnusluvulla. Asiakas ei ole reklamoinut tätä ostoa oikeudettomana. Pankki kokemuksensa perusteella epäilee, että kortin tunnusluku ei ole suojattu kunnolla, vaan se on urkittu tämän bensa-oston yhteydessä.
Asiakas kertoo, että hän on viettänyt iltaa ennestään tuntemattomien henkilöiden seurassa. Hän epäilee myös, että hänelle on tarjotun juoman seassa annettu huumaavaa ainetta. Pankki katsoo, että kuvattu tilanne tuntemattomien henkilöiden seurassa on sellainen korttiehtojen tarkoittama erityinen tilanne, jossa kortin katoamisen riski on normaalia suurempi, ja tilanne täten antaa aihetta normaalia suurempaan varovaisuuteen.
Huumatuksi tulemisesta asiakas ei ole esittänyt huumaamisesta mitään näyttöä, kuten lääkärintodistusta. Asiakas on todennut lähteneensä ravintolasta taksilla ja seuraava muistikuva on, kun hän on tullut kotiin "joskus yöllä". Kuitenkin asiakas on käynyt ravintolan jälkeen, ja ennen kotiin tuloa, ostamassa 39,16 euron edestä huoltoasemalla ja nostamassa rahaa kortilla. Kortti on ollut asiakkaan hallussa kun hän heräsi seuraavana aamuna. Kertomuksessa on epäselvää se, miksi asiakas on mennyt huoltoasemalle tankkaamaan, jos hän on lähtenyt taksilla ravintolasta. Pankki pitää mahdollisena, että asiakas on noussut taksista kesken matkan ja jatkanut ennestään tuntemattomien ihmisten kyydissä tai pimeällä taksilla. Näissä maksuvälinepetostapauksissa käydään usein tankkaamassa.
Korttiehtojen perusteella asiakkaalla on ollut velvollisuus toimia huolellisesti, mitä tarkoittaa että hänen olisi tullut omalla toiminnallaan varmistaa se, ettei sivullisen ole mahdollista käyttää hänen korttiaan. Normaali huolellisuus ja kortin turvallinen käyttötapa edellyttävät toimimaan siten, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Tunnusluvun lisäksi myös korttia tulee säilyttää huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei toinen henkilö voi saada sitä käyttöönsä. Kortin väärinkäyttö automaatilla ei ole mahdollista pelkän kortin tai pelkän tunnusluvun avulla, vaan käyttäjällä on ollut sekä tunnusluku että asiakkaan kortti samanaikaisesti hallussaan koska kyseessä on sirutapahtuma.
Pankki katsoo, että asiakas on laiminlyönyt velvollisuutensa säilyttää korttiaan huolellisesti. Kortilla on voitu tehdä nostoja ja kortti on voitu palauttaa asiakkaalle tämän huomaamatta. Pankki katsoo myös, että asiakas on laiminlyönyt velvollisuutensa tunnusluvun säilyttämisessä, koska tunnusluku on päätynyt toisen henkilön käyttöön.
Asiakas on myös laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteen koskien kortin käytön seuraamista. Asiakas ei ole varmistanut olosuhteiden edellyttämällä tavalla, että korttia ei ole käytetty väärin kun hän on ravintolaillan jälkeen tullut kotiin. On myös mahdollista, että asiakas on itse antanut kortin ja tunnusluvun kolmannen osapuolen käyttöön.
Kortin oikeudettomasta käytöstä ei myöskään ole tehty ilmoitusta viipymättä sen jälkeen, kun oikeudeton käyttö on havaittu. Asiakas kertoo reklamaatiossaan havainneensa kortin debit-puolella tehdyn oikeudettoman noston sunnuntai-aamuna. Asiakas on ilmoittanut väärinkäyttöepäilyksestä ja tehnyt kortin sulkuilmoituksen vasta noin vuorokautta myöhemmin maanantaina 10.9.2012 klo 10:28. Korttiehtojen mukaan kortin oikeudettomasta käytöstä on viipymättä tehtävä ilmoitus palveluntarjoajalle.
Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan menettely osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Asiassa pankin saaman selvityksen perusteella ja tapauksen olosuhteet huomioon ottaen, pankki katsoo että maksuvälineen mahdollinen joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun ja oikeudeton käyttö johtuvat siitä, että asiakas on laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja pankin korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa. Asiakas on myös laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa pankille maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä. Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan toiminta on kokonaisuutena arvioiden ollut törkeän huolimatonta. Siksi kortin oikeudeton käyttö on jäänyt asiakkaan vastuulle täysimääräisesti.
Koskien asiakkaan kyselyä nostorajoista asiakkaan allekirjoittamassa korttisopimuksessa käy selkeästi ilmi, että asetettu nostoraja koskee nostoja pankkitililtä, eivätkä ne tällöin koske luottopuolen nostoja.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Tutkintailmoitus (ilmoitusaika 9.9.2012)
- kortin ja korttiluoton yleiset ehdot
- asiakkaan 18.9.2012 allekirjoittama korttisopimus
- tiliote
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamista korttitapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan täysimääräisesti kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon. Asiakas ei katso syyllistyneensä huolimattomuuteen ja lisäksi asiakas vetoaa korttinsa 200 euron vuorokautiseen nostorajaan, jonka asiakas ei tiennyt koskevan ainoastaan kortin debit-puolta. Pankki katsoo asiakkaan toiminnan kokonaisuutena arvioiden olleen törkeän huolimatonta ja kortin oikeudettoman jäävän siksi asiakkaan vastuulle. Lisäksi pankki katsoo, että asiakkaan allekirjoittamasta korttisopimuksesta käy selkeästi ilmi, että asetettu nostoraja koskee nostoja pankkitililtä.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin kortin ja korttiluoton yleisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Yleisissä korttiehdoissa asiakas on sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti. Samoin kortin salaista tunnuslukua on säilytettävä aina huolellisesti ja erillään kortista ja siten, etteivät ne missään olosuhteissa joudu ulkopuolisen haltuun tai tietoon. Korttia ja tunnuslukua ei saa esimerkiksi säilyttää samassa lompakossa tai laukussa. Kortin ja tunnusluvun tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa, erityisesti tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri. Kortin tai tunnusluvun katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun tai kortin oikeudettomasta käytöstä on viipymättä tehtävä ilmoitus palveluntarjoajalle, jolloin kortinhaltijan vastuu lakkaa.
Ratkaisun perustelut
Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Mikäli asiakkaan katsotaan menetelleen törkeän huolimattomasti ja vastaavan siten maksupalvelulain mukaan täysimääräisesti aiheutuneesta vahingosta, arvioitavaksi tulee lisäksi, tulisiko asiakkaan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittaa asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa sillä perusteella, että asiakkaan yhdistelmäkortilleen asettama nostoraja ei ole toiminut sillä tavoin kuin hän on esittänyt ymmärtäneensä sen toimivan.
Kortinhaltijan huolellisuus
Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.
Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.
Tässä tapauksessa on asiakas käynyt kotinsa lähellä paikallisessa ravintolassa eikä kertomansa mukaan muista illan tapahtumista mitään pian sen jälkeen kun tuntematon seurue oli tullut hänen pöytäänsä tai noin klo 23 jälkeen. Asiakkaan puhelimella on soitettu taksiasemalle klo 23:05. Asiakas epäilee tulleensa huumatuksi. Asiakas on herännyt aamulla kotonaan ja kortti on ollut tallella, tosin eri paikassa kuin missä asiakas korttiaan yleensä säilyttää. Kortilla on tehty 39,16 euron suuruinen bensa-ostos klo 01:54, minkä jälkeen kortilla on tehty klo 02:07-02:15 oikeudettomia nostoja noin kuuden kilometrin päässä ravintolasta ja asiakkaan kodista.
Pankkilautakunta toteaa asiassa saadun selvityksen perusteella jäävän korttitapahtumatiedot pois lukien epäselväksi, mitä tapauksessa on tapahtunut asiakkaan ravintolaan menon 8.9.2012 noin klo 21 ja kotona heräämisen aamulla 9.9.2012 välisenä aikana eikä lautakunnan ole saadun selvityksen perusteella mahdollista luotettavasti arvioida tapahtumien yksityiskohtaisempaa kulkua ja erityisesti sitä, mitä on tapahtunut asiakkaan ravintolasta lähdön ja kotiin saapumisen välillä.
Tapahtumienkulussa olevasta pääosin selvittämättömäksi jääneestä ajanjaksosta huolimatta Pankkilautakunta katsoo asiakkaan antaneen tapahtumista asian lautakuntakäsittelyssä alusta alkaen johdonmukaisesti samansisältöisen selvityksen, jota tukee hänen heti 9.9.2012 poliisille tekemään tutkintailmoitukseen kirjattu tapahtumien kuvaus. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että pankin vastineissaan viittaama ristiriitaisuus asiakkaan tekemän rikosilmoituksen ja pankkiin tekemän ensimmäisen reklamaation välillä johtuu siitä, että asiakas on tehnyt rikosilmoituksen heti tapahtumien jälkeen sunnuntaina 9.9.2012, mutta hän on huomannut korttinsa credit-tapahtumat vasta seuraavana päivänä 10.9.2013, eikä hän ole rikosilmoitusta tehdessään käsittänyt korttinsa tulleen oikeudetta käytetyksi kortin oltua edelleen hänen hallussaan.
Toisaalta Pankkilautakunta katsoo tapauksessa saadun selvityksen olevan paitsi puutteellinen myös osittain epäjohdonmukainen ja tapauksessa jäävän sen ratkaisun kannalta olennaisia kysymyksiä avoimiksi.
Lautakunta kiinnittää tältä osin huomiota siihen, että asiakas ei ole tapahtumia koskevan kertomuksensa lisäksi esittänyt muuta selvitystä, joka tukisi hänen oletustaan huumatuksi tulemisesta. Edelleen lautakunta kiinnittää huomiota asiakkaan puhelimella taksikeskukseen klo 23:05 tehtyyn soittoon ja epäselvyyteen siitä, onko asiakas ja mahdollisesti muita henkilöitä noussut taksin kyytiin. Epäselväksi tapauksessa jää myös se, miten ja mihin kellonaikaan asiakas on päässyt yöllä kotiinsa, josta hän on seuraavana aamuna herännyt.
Erityistä huomiota Pankkilautakunta kiinnittää asiakkaan kortilla noin kuuden kilometrin päässä ravintolasta ja asiakkaan kodista vain 13 minuuttia ennen ensimmäistä oikeudetonta automaattinostoa tehtyyn bensaostokseen. Epäselväksi tapauksessa jää, mitä asiakkaan ravintolasta lähdön ja lähes kolme tuntia myöhemmin klo 01:54 tehdyn bensaoston välisenä aikana on tapahtunut sekä se, kuka bensaoston on tehnyt. Asiakas ei kertomansa mukaan muista tapahtumaa ollenkaan, mutta toisaalta hän on selvityksissään myös epäillyt tunnusluvun tulleen urkituksi hänen maksaessaan bensaostosta.
Yöllisiä bensaostoksia on tehty useissa Pankkilautakunnan käsittelemissä kortin oikeudetonta käyttöä koskevissa tapauksissa. Näissä tapauksissa on usein ollut kyse siitä, että kortinhaltija on mennyt yöllä ravintolaillan jälkeen ns. pimeän taksin kyytiin ja maksanut kyydistä korvauksen kortillaan tekemällä, yleensä 10 euron bensaostoksella. Tapauksissa kortin tunnusluku on urkittu bensaostoksen yhteydessä ja kortti on anastettu tämän jälkeen kortinhaltijalta sekä mahdollisesti vielä palautettu kortinhaltijalle sen oikeudettoman käytön jälkeen. Näissä tapauksissa Pankkilautakunta on pääsääntöisesti katsonut tapahtumien olleen seurausta siitä, että kortinhaltija on lähtenyt yöllä päihtyneenä hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden kyytiin ja edelleen bensaostoksen jälkeisiin tapahtumiin myötävaikuttaneen asiakkaan niissä olosuhteissa osoittama huolimattomuus korttinsa tunnusluvun käyttämisen suhteen, eikä lautakunta tällöin ole suosittanut hyvitystä.
Koska asiakas ei saadun selvityksen mukaan ole aiemmin ravintolassa ollessaan käyttänyt korttiaan, on tunnusluvun urkinnan mahdollisuus ravintolassa poissuljettu. Kun esitetty selvitys ei anna tapauksessa mitään muutakaan selitystä asiakkaan kortin tunnusluvun päätymiselle ulkopuolisen tietoon, Pankkilautakunta katsoo mahdolliseksi, että tapauksessa on bensaoston kohdalla ollut kyse em. tapauksia vastaavasta tilanteesta ja että asiakkaan kortin tunnusluku on päätynyt ulkopuolisen tietoon bensaostoksen yhteydessä.
Yhteenvetona Pankkilautakunta katsoo kuitenkin asiassa esitetyn selvityksen perusteella tapahtumien kulun jäävän olennaisilta osin epäselväksi ja ettei lautakunnan ole selvityksen epäjohdonmukaisuuksien ja puutteellisuuden vuoksi mahdollista luotettavasti arvioida, mitä yöllä 8.9.-9.9.2012 on todennäköisimmin tapahtunut. Näin ollen lautakunta ei voi myöskään arvioida asiakkaan menettelyn mahdollista myötävaikutusta tapahtumien kulkuun eikä asiakkaan menettelyn mahdollista huolimattomuutta kortinhaltijana.
Turvaraja
Pankkilautakunta toteaa, että asiakkaan 18.9.2012 allekirjoittamassa korttisopimuksessa asiakkaan ja kortin perustietoja koskevassa kohdassa on nostoraja kirjattu seuraavasti: ”Uttagsgräns för bankkonto 200 euro/dygn”. Tämän lisäksi korttisopimuksessa asiakas vielä nimenomaisesti hyväksyy kyseisen nostorajan (”Jag […] godkänner den dygnspecifika gränsen för kontantuttag med kortet från bankkontot.”). Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että korttisopimuksesta käy riittävän selvästi ilmi, että sopimuksen mukainen nostoraja koskee pankkitililtä tehtäviä nostoja.
Ratkaisu
Ohjesääntönsä mukaan Pankkilautakunta voi erityisestä syystä päättää, ettei se anna ratkaisusuositusta sen käsiteltäväksi saatetusta asiasta. Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella tapahtumien kulku jää olennaisilta osin epäselväksi eikä lautakunta näin ollen pysty käytettävissään olevin keinoin luotettavasti ratkaisemaan asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon kannalta ratkaisevaa kysymystä siitä, onko kortin oikeudeton käyttö johtunut asiakkaan huolimattomuudesta ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Keskeisen tapahtumainkulun jäädessä tällä tavoin epäselväksi Pankkilautakunta päättää, ettei se tältä osin anna ratkaisusuositusta tässä tapauksessa.
Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, että korttisopimuksessa on riittävän selvästi ilmaistu sopimuksen mukaisen nostorajan koskevan pankkitililtä tehtäviä nostoja ja ettei asiakkaan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta voida näin ollen rajoittaa hänellä olleen nostorajaa koskeneen virheellisen käsityksen perusteella.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Kallio, Lampela, Lehtonen ja Pulkkinen. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA