Tapahtumatiedot            

Asiakas kiistää tehneensä hänen kortillaan Tallinnassa 26.4.2014 klo 03.29-08.56 tehdyt ja kortin tunnusluvulla hyväksytyt yhteensä 12.710 euron ostot. Pankki vastaanotti sulkuilmoituksen kortista klo 19.20.

Asiakkaan valitus            

Asiakas katsoo olevansa aina erittäin huolellinen, joutuneensa järjestäytyneiden rikollisten uhriksi ja tulleensa huumatuksi. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon.

Asiakkaan työnantaja järjesti virkistyspäivän Tallinnaan 25.-26.4.2014. He saapuivat laivalla Tallinnaan n. 18.30 ja suuntasivat satamasta hotellille, josta he menivät ravintolaan n. 19:30. Ravintolan palvelu oli hidasta ja he pääsivät lähtemään ravintolasta vasta puolenyön aikaan, jolloin he suuntasivat vanhan kaupungin suomalaisomisteiseen karaokeravintolaan, jossa asiakas joutui rikoksen uhriksi. Asiakas jutteli siellä entuudestaan tuntemattoman, asiakkaan tavalliseksi virolaiseksi naiseksi luuleman naisen kanssa. Asiakas epäilee, että nainen huumasi hänet tyrmäystipoilla jo ko. ravintolassa ja houkutteli asiakkaan pois huumattuna toiseen baariin, ilman että työkaverit ovat sitä huomanneet. Asiakas oli Tallinnassa viettämänsä aikaa työporukan kanssa eikä missään tapauksessa olisi halunnut "vapaaehtoisesti" poistua heidän seurastaan.  Ravintolaa ei mitenkään voida luokitella sellaiseksi paikaksi, jossa olisi todennäköistä joutua rikoksen uhriksi.

Illan aikana asiakas oli nauttinut vain 6 ravintola-annosta alkoholia 8 tunnin aikana eikä ollut humalassa. Kaksi oluttuoppia Helsingissä terminaalissa ennen kello 16:00, 1 1/2 lasia viiniä ruokaravintola 20:00- 00:00 ja kaksi olutta karaokeravintola 00:00 eteenpäin. Promillelaskuri alkoholilaskuri.fi antaa 72 kiloa painavalle mies-henkilölle 0,27 promillen lukemat, joten asiakas oli ajokunnossa. Sen jälkeen asiakas ei juonut mitään. Asiakas oli päättänyt olla juomatta, koska hän oli seuraavana päivänä menossa läheisen ystävänsä 30-vuotisjuhliin. Tätä tukee myös se fakta, että asiakas ottaa ja säilyttää ostoksistaan poikkeuksetta kuitit lompakossaan. Tällä kertaa kuitteja ei kuitenkaan ole ollut, koska ostokset eivät ole hänen tekemiään.

Nainen vei asiakkaan toiseen paikkaan, joka näytti pienen hotellin aulalta. Siellä asiakas on maksanut oman ja naisen sisäänpääsyn kortillaan. Paikka näytti ihan hienolta eikä hän olisi millään voinut epäillä siellä olevan rikollista toimintaa. Tämän jälkeen asiakas oli täysin tiedostamattomassa tilassa ja muistaa seuraavaksi sen, että taksikuski pyysi häntä nostamaan 10 euroa pankkiautomaatilta, joka sijaitsi hotellin välittömässä läheisyydessä. Kellonajasta asiakkaalla ei ole varmuutta. Asiakkaalla oli sanoin kuvaamattoman paha olo eikä mitään käsitystä mitä oli tapahtunut. Asiakas pääsi hotellihuoneeseensa, jossa työkaverit B ja C nukkuivat. Tässä vaiheessa asiakkaalla ei ollut aavistustakaan siitä, että hänet oli ryöstetty. Asiakas oli taatusti vielä tyrmäystippojen vaikutuksen alaisena.

Asiakas ei ole missään vaiheessa huomannut korttinsa kadonneen, koska rikolliset olivat huumanneet hänet, suorittaneet ostot ja palauttaneet kortin takaisin asiakkaan ollessa täysin tiedostamattomassa tilassa. Asiakas ei tiennyt edes seuraavana päivänä, mitä oli tapahtunut. Pankki ei voi syyttää asiakasta huolimattomuudesta, sillä asiakas on kiistatta joutunut järjestäytyneiden rikollisten uhriksi eikä olisi millään tavalla voinut estää tapahtunutta.

Asiakas säilytti korttiaan turvallisesti lompakossa pikkutakkinsa povitaskussa. Asiakas on tarkistanut hotellilla, että kortti on tallessa niin kuin pitääkin ja lompakosta löytyi kuitit hänen tekemistään ostoksista (=sisäänpääsylippu). Mikään ei aiheuttanut epäilyä kortin väärinkäytöstä. Asiakas oli yhteydessä pankkiin ja poliisiin heti kun huomasi ostot verkkopankissa 26.4.2014.

Asiakkaalla on ollut sama kortti ja sama tunnusluku jokapäiväisessä käytössä yli 10 vuoden ajan. Asiakas ei ikinä säilyttäisi kortin tunnuslukua missään vaan muistaa sen tietysti ulkoa. Asiakas ei ole lainannut tai antanut korttia kenellekään ja kortti on ollut lompakossa povitaskussa. Ainoa mahdollisuus on, että koodi on urkittu. Asiakas suojaa aina näppäimistön vasemmalla kädellä niin huolellisesti kuin on mahdollista syöttäessään koodin maksupäätteeseen. Tunnusluvun urkkiminen ei ole johtunut asiakkaan huolimattomuudesta. Asiakas epäilee, että varkailla on ollut käytössään kannettava modifioitu maksupääte, joka urkkii ja tallentaa tunnusluvun.

Näin jälkeenpäin asiakas ymmärtää, että varkaat olivat palauttaneet kortin varkauden ja käytön jälkeen, ettei asiakas huomaisi varkautta. Varkaat olivat varmasti katsoneet hotellin avainkortista, missä asiakas asui, kun tiesivät lähettää hänet sinne. Asiakas ei ole itse tilannut taksia tai kertonut mihin mennä.

Pankki pyysi luonnollisesti kuitteja ja tositteita, mutta he hyväksyivät kuitit sellaisenaan ilman minkäänlaisia lisäselvityksiä. Kaikista kassakuiteista on peitetty kuittien juoksevat numerot, yrityksen nimi ja yrityksen y-tunnus. Nimi on peitetty kaikista kuiteista ja kuitit on kirjoitettu eri aikoihin kuin maksusuoritukset. Suurin osa kuiteista on tekaistu vasta suorituksien jälkeen, kun varkaat ovat huomanneet, että kortissa edelleen on katetta. Osassa kuiteissa on useita tunteja kuitin ja maksusuorituksen välillä. Tällaisia kuitteja ei voida pitää virallisina tositteina. Yhdestä kuitista ja maksusuoritustositteesta kellonajat on peitetty kokonaan.

Paikka johon nainen on asiakkaan vienyt, ei todennäköisesti ole ollut Dungeon niminen, ainoastaan maksupääte, jolla rahat on varastettu on ollut rekisteröity Dungeon OU:lle. Asiakas ei usko, että Tallinnassa on Dungeon nimistä yökerhoa/hotellia ollenkaan, vaan kyseessä on ammattilaisrikollisliiga. Viron poliisilla on tiedossa, että samankaltaisia tapauksia ja korttihuijauksia on tehty aiemminkin ja rikolliset ovat olleet ammattilaisia ja saaneet tunnusluvun ja kortin haltuunsa mm. juurikin tyrmäystippoja käyttämällä.

Luulisi, että pankki lähettäisi tekstiviestillä vahvistuspyynnön, jos tiliä tyhjennetään aamuyöllä Tallinnassa. Pelkästään ostosten summat ovat aivan käsittämättömiä, jos näitä verrataan asiakkaan aiempaan ostohistoriaan. Varoja ei jäädytetty vaikka olivat pelkkiä katevarauksia ja asiakas pyysi, että ne jäädytettäisiin 26.4.2014.

Asiakas teki rikosilmoituksen poliisille 26.4.2014 täydessä paniikissa heti, kun olin huomannut varkaudet ja soittanut pankkiin. Poliisi käsitteli rikosilmoituksen myöhemmin ja lähetti sen INTERPOL:n kautta Viron poliisille. Viron poliisi ei ensin halunnut tutkia tapausta ja asiakkaan piti valittaa päätöksestä kolme kertaa ennen kuin Viron korkein syyttäjävirasto päätti tutkituttaa tapausta. Suomen konsulaatti Tallinnassa on tietoinen siitä, että tällaisia varkauksia tapahtuu Tallinnassa.

Pankki ei onnistunut saamaan rahoja takaisin, koska he hoitivat työnsä huolimattomasti. Varoja lähdettiin perimään takaisin sillä perusteella, että veloittajalla oli väärä toimialakoodi. Tämä on tietysti totta, mutta kuitteja ei olisi pitänyt hyväksyä missään tapauksessa. Kuitit on tekaistu vasta suorituksien jälkeen eikä kuiteissa ole juoksevaa numeroa, y-tunnusta tai edes yrityksen nimeä. Kun Nets/Visa eivät itse saaneet perittyä rahoja takaisin he käänsivät keikkaa ja syyttivät asiakasta törkeästä huolimattomuudesta.

Asiakas ei ole osoittanut minkäänlaista piittaamattomuutta, hänen tapoihinsa ei kuulu käydä aikuisviihdeyökerhoissa tai ottaa pankin väittämiä riskejä. Asialla ovat selvästi olleet ammattirikolliset ja he ovat toimineet karaokeravintolassa, jota voidaan pitää turvallisena paikkana, normaalina baarina. Asiakas oli lisäksi työporukassa, ei yksin.

Pankin vastine

Kaikki ostotapahtumat on tehty alkuperäisellä kortilla ennen kortin sulkemista. Tapahtumat on hyväksytty korttiin liittyvällä tunnusluvulla ja kortin sirutieto on luettu liikkeen maksupäätteessä, joten alkuperäinen kortti on ollut läsnä kaikissa ostotapahtumissa.

Asiakkaan antamasta selvityksestä käy ilmi, ettei hänellä ole minkäänlaista käsitystä yön tapahtumista sen jälkeen kun hän on siirtynyt Dungeon Ou -ravintolaan. Hänen ystävänsä C:n antaman kirjallisen lausuman mukaan asiakas oli eronnut muusta seurueesta karaokeravintolassa ja sen jälkeen C oli nähnyt hänet vasta aamulla, kun hän oli palannut hotelliin sekavan oloisena.

Asiakas myöntää nauttineensa illan aikana alkoholia ja lähteneenä täysin tuntemattoman naisen mukaan alkoholia nautittuaan jonkinlaiseen yökerhoon. Minkäänlaisia todisteita siitä, että asiakas olisi huumattu, ei ole. Hänen korttinsa ei ollut kadonnut vaan se oli edelleen aamulla asiakkaan hallussa.

Asiakas on lähtenyt yöllä yksin tuntemattoman naisen seurassa täysin outoon ravintolaan, jossa sisäänpääsymaksu kahdelta hengeltä oli 100 euroa. Hänen on täytynyt sisäänpääsymaksua maksaessaan ymmärtää, että kyseessä ei ollut täysin normaali yökerho, koska pääsymaksu oli erittäin korkea. Asiakas ei kerro nauttineensa kyseisessä paikassa alkoholia, mutta on erittäin epätodennäköistä, että näin ei olisi tapahtunut siinä vaiheessa yötä. Nautitun alkoholin määrää ja vaikutusta on vaikea jälkeenpäin määritellä. Hänen täydellinen muistamattomuutensa yön tapahtumista on siis voinut johtua huumaamisen sijasta myös runsaasta alkoholin nauttimisesta.

Pankki on pyytänyt yökerholta selvityksen illan ja yön ostoista ja credit-tapahtumat on viety Kansainvälisen Visan päätettäväksi. Visa ei ole suosittanut veloittajaa hyvittämään kiistanalaisia tapahtumia.

Yön tapahtumien jäätyä epäselviksi pankki pitää todennäköisenä sitä, että asiakas on itse tehnyt kortillaan kiistetyt ostot huomattavasti päihtyneenä. On myös mahdollista, että hän ei ole tehnyt kaikkia kyseisiä ostoksia, vaan häneltä on veloitettu ravintolan toimesta tuotteita ja palveluita, joita hän ei ole tilannut. Hän on kuitenkin itse hyväksynyt maksut turvakoodillaan, kertonut turvakoodin ulkopuolisille henkilöille tai se on urkittu hänen suorittaessaan ensimmäisiä ostoksiaan joko yökerhossa tai karaokeravintolassa.

Koko tapahtumien kulku on joka tapauksessa ollut seurausta selkeän turvallisuusriskin ottamisesta vieraassa maassa, ilmeisesti aikuisviihdeyökerhossa, tuntemattoman henkilön seurassa ja alkoholin vaikutuksen alaisena.

Pankki katsookin, että asiakkaan menettely kokonaisuudessaan yön aikana osoittaa sellaista täydellistä piittaamattomuutta kortin käyttöön liittyvistä turvallisuusriskeistä, että hänen tulee vastata kortin väärinkäytöstä aiheutuneesta vahingosta myös 150 euron ylittävältä osalta.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Tutkintailmoitus (ilmoitusaika 26.4.2014 klo 21.37)
- Kuulustelupöytäkirja 30.4.2014
- Asiakkaan sähköpostikeskusteluja Suomen suurlähetystön sekä Viron poliisin ja syyttäjän kanssa
- A:n kollegan B:n lausunto tapahtumista 25.-26.4.2014 (23.1.2015)
- A:n kollegan C:n lausunto tapahtumista 25.-26.4.2014 (29.1.2015)
- Hoitokertomus  (28.4.2014 ja 6.5.2014)
- Ote verkkolehdestä
- pankin korttien yhteiset ehdot
- kuittikopiot riitautetuista korttitapahtumista
- kuittikopio asiakkaan omakseen tunnistamasta sisäänpääsymaksusta
- kortin credit-puolen laskuja/tiliotteita

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ratkaistava, onko riitautetut korttitapahtumat tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia ja sen tunnuslukua käyttäen. Jälkimmäisessä tapauksessa Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä; 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.

Asian arviointi

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Pankkilautakunta toteaa asiassa saadun selvityksen perusteella jäävän osittain epäselväksi, mitä tapauksessa on 26.4.2014 aamuyön ja aamun aikana Tallinnassa tapahtunut. Tapahtumienkulussa olevasta selvittämättömäksi jääneestä usean tunnin ajanjaksosta huolimatta Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kuitenkin antaneen tapahtumista asian lautakuntakäsittelyssä alusta alkaen johdonmukaisen selvityksen, jossa esitettyä tapahtumien kulkua tukevat asiassa saatu kokonaisselvitys mukaan lukien asiakkaan pankille 26.4.2014 tekemä reklamaatio ja poliisin tutkintailmoitus kuulustelupöytäkirjoineen sekä erityisesti asiakkaan kollegojen A:n ja B:n asiassa esittämät lausunnot.

Asiassa saatu kokonaisselvitys huomioon ottaen Pankkilautakunta pitää asiakkaan asiassa esittämää selvitystä uskottavana ja näin ollen todennäköisenä, että on asiakas tapauksessa huumattu laittamalla hänen juomaansa huumaavaa ainetta ja asiakkaan ollessa huumattuna hänen korttiaan on käytetty oikeudetta. Edelleen Pankkilautakunta katsoo mahdolliseksi, että tapauksessa kortin oikeudettomaan käyttöön on osallistunut korttimaksujen vastaanottajana toiminut yökerho ja/tai sen työntekijät. Tähän viittaa lautakunnan näkemyksen mukaan asiassa saatu selvitys kokonaisuutena ja erityisesti maksunsaajan toimittamien kuittien mukaan yksittäisiin juomaostoksiin käytetyt euromäärät (suurin ostos 2.600 euroa) ja ostosten määrä kokonaisuudessaan (12.710 euroa).

Pankkilautakunta toteaa tapauksessa jäävän yksityiskohdiltaan epäselväksi, miten korttia oikeudetta käyttänyt on saanut asiakkaan kortin tunnusluvun tietoonsa ja kortin haltuunsa ja miten kortti on sen oikeudettoman käytön jälkeen palautettu asiakkaan haltuun. Osittain epäselväksi jää myös se, missä asiakas on itse ollut kortin oikeudettoman käytön ajan ja miten hän on päätynyt kyytiin taksiin, joka hänet vei hotellilleen.

Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, ettei asiakkaan ole tässä tapauksessa mahdollista antaa asiaan jo antamaansa selvitystä yksityiskohtaisempaa ja asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon arvioinnin kannalta parempaa selvitystä. Tarkemman selvityksen puuttuessa ja sen saamisen ollessa tapauksessa muutoinkin epätodennäköistä Pankkilautakunnan on arvioitava asiakkaan menettelyä asiassa nyt saadun selvityksen perusteella.

Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan kortin oikeudetonta käyttöä koskevissa tapauksissa, joissa kortinhaltija huumataan ja/tai maksun vastaanottaja on osallisena kortin oikeudettomassa käytössä, ovat kortinhaltijan mahdollisuudet ylipäänsä suojautua huolellisellakaan menettelyllä kortin oikeudettomalta käytöltä rajatummat.

Tässä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo, että kyse on todennäköisesti kortinhaltijan huumaamisesta ja mahdollisesti myös maksun vastaanottajan osallisuudesta kortin oikeudettomaan käyttöön. Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella lautakunta katsoo asiakkaan tulleen todennäköisesti huumatuksi jo karaokeravintolassa ennen kuin hän on toisaalla maksanut kortillaan itse tekemäkseen tunnistamansa sisäänpääsymaksun. Edelleen lautakunta katsoo, ettei asiakas ole huumatuksi tultuaan voinut vaikuttaa korttinsa anastamiseen, tunnusluvun päätymiseen ulkopuolisen tietoon, kortin oikeudettomaan käyttöön tai siitä aiheutuneen vahingon määrään. Lautakunta katsoo lisäksi, ettei asiakas ole asiassa esitetyn selvityksen perusteella ennen huumaamistaan huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tai muutoin moitittavaksi katsottavalla omalla menettelyllään myötävaikuttanut tapahtumien kulkuun ja huumatuksi tulemiseensa.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, ettei asiakas ole huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n tai korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan. Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Atrila
Lehtonen
Pulkkinen