Haku

PKL 61/11

Tulosta

Asianumero: PKL 61/11 (2012)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 29.05.2012

Kortin oikeudeton käyttö huolimattomuus

 

Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitaloon tunkeuduttiin 1.8.-2.8.2011 välisenä yönä asiakkaan nukkuessa perheineen talon yläkerrassa. Varkaat anastivat asiakkaan lompakon kortteineen alakerrassa olevan pöydän päältä ja kortin tunnusluvun kyseisen pöydän laatikosta. Kortilla tehtiin neljä oikeudetonta nostoa 2.8.2011 klo 03:02-03:09, yhteensä 1720,00 euron arvosta.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas katsoo toimineensa huolellisesti ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Asiakkaan kotiin murtauduttiin yöllä. Asiakkaan mentyä aamulla alakertaan hän huomasi lattialla kuraisia jalanjälkiä, joita hän luuli heidän itsensä edellisenä päivänä tekemiksi. Hetken päästä hän huomasi myös terassin oven olevan auki ja mietti, että hänen vaimonsa olisi jättänyt oven auki lähtiessään aiemmin aamulla töihin. Kun asiakkaan ja lasten piti lähteä kotoa, asiakas huomasi lompakkonsa ja kellonsa kadonneen pöydältä ja totesi murron tapahtuneen.

Jätettyään tyttärensä päiväkotiin asiakas ajoi pankin konttoriin sulkeakseen korttinsa ja tämän jälkeen hän meni poliisiasemalle. Poliisi tuli tekemään teknisen tutkimuksen asiakkaan kotiin, mutta ei löytänyt murron jälkiä. Asiakkaan kotona kuitenkin lukitaan iltaisin aina kaikki ovet samanaikaisesti ja kun muut ovet olivat aamulla lukossa, ei ole mahdollista että terassin ovi olisi ollut lukitsematta. Myös asiakkaan vaimo on ilmoittanut poliisille olevansa täysin varma, että kaikki asunnon ovet olivat lukossa hänen mennessä edellisenä iltana viimeisenä nukkumaan.

Lukkoasiantuntijan mukaan ammattilaisen on helppo avata sellainen lukko, joka asiakkaalla on. Lisäksi asiantuntijan mukaan manipuloitu lukko pitäisi tutkia heti manipuloinnin jälkeen eikä lukkoa saisi käyttää ennen tutkimista, koska tällöin jäljet katoavat. Poliisi, vakuutusyhtiö eikä pankki kuitenkaan kertonut tästä asiakkaalle.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Tapauksessa asiakkaan lompakko on asiakkaan kertomuksen mukaan varastettu asuntomurron yhteydessä. Lompakossa ollutta korttia on tämän jälkeen käytetty oikeudettomasti siten, että asiakkaan tililtä on neljällä eri nostolla nostettu yhteensä 1720,00 euroa. Kaikki oikeudettomat nostot on asianmukaisesti hyväksytty asiakkaan kortin yksilöllisellä tunnusluvulla.

Pankki viittaa maksupalvelulain 53 ja 62 §:in ja pankin korttiehtoihin, jotka asiakas on korttisopimuksen allekirjoittamalla hyväksynyt itseään sitoviksi. Pankki katsoo, että on ilmeistä, että asiakas on toiminut korttinsa ja siihen liittyvän tunnusluvun säilytyksessä törkeän huolimattomasti, jolloin vastuu kortin oikeudettomista nostoista on yksin asiakkaan.

Asiakas on ilmoittanut, että hän säilytti korttiaan lompakossa, jonka hän illalla 1.8.2011 oli jättänyt talonsa alakerrassa sijaitsevan lipaston päälle. Edelleen asiakas on kertonut, että hän on säilyttänyt korttinsa tunnuslukua samaisen lipaston laatikossa, eli erittäin lähellä itse korttia.

Korttiehtojen mukaan asiakkaan on säilytettävä tunnuslukua erillään kortista siten, että sivullinen ei voi saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Lipaston laatikossa säilytetyn tunnusluvun on täytynyt olla helposti löydettävissä ja niin selkeästi yhdistettävissä asiakkaan korttiin, että asuntomurron tekijä on onnistunut suorittamaan oikeudettomia nostoja asiakkaan kortilla. Säilyttämällä tunnuslukuaan saman lipaston laatikossa, jonka päälle itse kortti on jätetty, siinä muodossa, että tunnusluku on ollut yhdistettävissä asiakkaan korttiin, asiakas on rikkonut sovittuja korttiehtoja. Pankki viittaa tältä osin myös Pankkilautakunnan ratkaisusuositukseen 30/10. Asiakas ei ole myöskään esittänyt mitään muuta selitystä tunnusluvun päätymiseen ulkopuolisten haltuun. Pankin näkemyksen mukaan on siten selvää, että asuntoon murtautunut henkilö on löytänyt tunnusluvun asiakkaan talon alakerrassa sijainneen lipaston laatikosta.

Pankin näkemyksen mukaan on ilmeistä, että asiakkaan menettely tapauksessa on ollut maksupalvelulain 62 §:n 2 momentin mukaisesti törkeän huolimatonta. Vaikka pelkästään se, että tunnusluvun säilyttäminen lähellä korttia ja siinä muodossa, että ulkopuolinen ongelmitta kykenee yhdistämään tunnusluvun kyseiseen korttiin ei itsessään vielä täyttäisikään törkeän huolimattomuuden kynnystä, on selvää, että edellä mainittu yhdistettynä parvekkeen oven auki jättämiseen, täyttää törkeän huolimattomuuden tunnusmerkistön.

Tutkintailmoituksen mukaan asiakas on pitänyt mahdollisena, että ovi on jäänyt lukitsematta. Asiakas pitää oven auki jäämistä kuitenkin epätodennäköisenä, koska kaksi muuta ovea oli lukittuna. Pankille toimittamassaan 4.8.2011 päivätyssä tutkintailmoituksessa asiakas on myös pitänyt mahdollisena, että ovi on jäänyt auki. Asiakas on jälkeenpäin halunnut täydentää alkuperäistä kertomustaan parantaakseen omia menestymismahdollisuuksiaan mahdollisissa myöhemmissä korvauskiistoissa. Tutkintailmoituksista ilmenee, etteivät asiakas sen paremmin kuin paikalla käynyt poliisipartiokaan ole löytäneet ensimmäistäkään murtojälkeä asunnosta. Kun asiakas ei ole kyennyt esittämään minkäänlaista muutakaan selitystä sille, millä muulla tavoin murtautujat olisivat tunkeutuneet taloon, on pankin näkemyksen mukaan selvää, että murtautujat ovat päässeet sisälle taloon auki olleen parvekkeen oven kautta.

Asiakas on esittänyt, että lukkoasiantuntijan mukaan ammattilaisen on helppo avata asiakkaan lukko, mutta asiakas ei ole kertonut mikä lukkoasiantuntija on näin todennut. Yleisellä tasolla on todettava, ettei tänä päivänä ole enää lukkoja, jotka olisivat helppoja avata, ja näin ollen asiakkaan lausuma ei ole uskottava. Asiakkaan mukaan asiantuntijan olisi helppo tutkia onko lukkoa manipuloitu, jos lukko tutkittaisiin heti tämän jälkeen, ja asiakas on ihmetellyt, miksei pankki ole informoinut asiakasta tästä. Tälläkään asiakkaan lausumalla ei ole tässä relevanssia, sillä pankki ei voi ottaa kantaa kotimurron olosuhteisiin eikä poliisin tutkinta anna mitään tukea asiakkaan lausumalle.

Asiakas on täydentänyt valitustaan vaimonsa kuulustelupöytäkirjalla täydennetyllä tutkintailmoituksella, jossa tämä väittää että kaikki talon ovet olivat varmasti lukittuna. Koska ovien lukitseminen on rutiininomainen toimenpide, joka joskus jää kuitenkin tekemättä, ja on mahdotonta sanoa jälkeen onko jonain päivänä varmuudella tehnyt jonkin rutiininomaisen toimenpiteen, on asiakkaan vaimon lausunto epäuskottava.

Yhteenvetona pankki toteaa asiassa seuraavaa. Ottaen yhtäältä huomioon sen, että asiakas on säilyttänyt korttinsa tunnuslukua erittäin lähellä itse korttia ja vielä lisäksi siten, että ulkopuolinen on ongelmitta kyennyt yhdistämään kortin tunnusluvun itse korttiin, ja toisaalta ottaen huomioon, että asiakas on jättänyt parvekkeen oven lukitsematta yöksi, jolloin kenellä tahansa on ollut vapaa kulku talon sisälle, on tapausta kokonaisuutena arvioiden asiakkaan katsottava menetelleen korttinsa ja siihen kuuluvan tunnusluvun säilyttämisessä törkeän huolimattomasti, jolloin vastuu kortin oikeudettomista nostoista on yksin asiakkaan.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

-tutkintailmoitus (ilmoitusaika 2.8.2011)

Tutkintailmoitukseen kirjatun mukaan omakotitaloon on menty luvatta sisälle yön aikana ja anastettu omaisuutta. Asiakas ilmoitti palvelupäivystykseen, että heidän kotoaan on anastettu omaisuutta. Asiakas kertoi, että kyseessä on kaksikerroksinen omakotitalo. Perhe oli mennyt yläkertaan nukkumaan klo 23 aikoihin. Asiakkaan lompakko ja puhelin olivat olleet pöydällä alakerrassa, samoin hänen vaimonsa käsilaukku ja puhelin. Aamulla asiakas oli havainnut, että alakerran lattialla oli kuivuneita savisia/kuraisia jälkiä, parvekkeen ovi oli auki ja hänen kellonsa ja lompakkonsa puuttuivat pöydältä. Asiakkaan vaimo oli lähtenyt töihin noin klo 7:30-7:45. Vaimon käsilaukku ja puhelin olivat olleet tuolloin tallella.

Asiakas ei ollut havainnut murtojälkiä ovissa tai ikkunoissa. Asiakas pitää mahdollisena, että ovi on jäänyt lukitsematta mutta se on kuitenkin epätodennäköistä, koska kaksi muuta ovea oli lukittuna ja hän laittaa aina kaikki ovet kiinni rutiininomaisesti. Koskaan aikaisemmin ei ole käynyt niin, että kaksi ovea olisi lukossa ja yksi auki. Paikalle meni poliisipartio suorittamaan teknistä tutkintaa. Partio ei havainnut murtojälkiä, eikä paikalta saatu taltioitua jälkiä.

Asiakas ilmoitti myöhemmin samana päivänä poliisipäivystykseen, että hänen tililtään on nostettu ainakin 1720 euroa luvattomasti. Asiakkaan mukaan tunnuslukua säilytettiin sen pöydän laatikossa, jonka päältä lompakko ja kello anastettiin.

 

Asiakkaan pankista saaman tiedon mukaan ensimmäinen nosto oli tehty klo 03:02 ja viimeinen klo 03:08. Klo 03:32 on toisaalla yritetty nostaa lisää rahaa, siinä kuitenkaan onnistumatta, koska tilin nostovara oli käytetty.

------

Automatiasta tilattu kuvat kahdessa eri paikassa tehdyistä nostoista. Kumpaakaan nostajaa ei pysty kuvien perusteella tunnistamaan.

 

Asiakkaan vaimo ilmoitti poliisille olevansa täysin varma siitä, että kaikki asunnon ovet olivat lukossa hänen mennessä nukkumaan. Hän oli viimeinen, joka meni nukkumaan edellisenä iltana ja ensimmäinen, joka lähti asunnosta aamulla. Lähtiessään hän oli varmistanut ovien olleen lukossa ja on täysin varma, ettei yksikään ovista ole jäänyt lukitsematta hänen lähdettyään töihin.

-pankin yleiset korttiehdot

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo toimineensa huolellisesti ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti. Pankki katsoo, että asiakas on jättänyt parvekkeen oven lukitsematta yöksi, ja tämän huomioon ottaen pankki katsoo asiakkaan menetelleen korttinsa ja siihen kuuluvan tunnusluvun säilyttämisessä törkeän huolimattomasti, jolloin vastuu oikeudettomista nostoista on yksin asiakkaan.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin yleisissä korttiehdoissa kortinhaltija sitoutuu mm. säilyttämään kortin ja siihen liittyvän henkilökohtaisen tunnusluvun niin, ettei sivullisella ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Kortinhaltijan on säännöllisesti seurattava kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Ehtojen mukaan henkilökohtainen tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija sitoutuu olemaan kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortin katoamisesta tai joutumisesta sivullisen haltuun taikka henkilökohtaisen tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon on viipymättä ilmoitettava pankille.

Ratkaisun perustelut

Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Riidatonta tapauksessa on, että asiakkaan kotiin tunkeuduttiin yöllä ja alakerrassa olevan pöydän päältä anastettiin asiakkaan lompakko, jossa hänen korttinsa oli, ja saman pöydän laatikosta anastettiin kortin tunnusluku. Riitaista asiassa on, onko asiakkaan kotiin tunkeutunut päässyt sisään lukitsemattomasta ovesta vai onko oven lukko saatu murrettua tai tiirikoitua auki.

Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan maksuvälineen haltijalta edellytettäviin kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi sen, että hän säilyttää maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua erillään niin, ettei sivullinen voi yhdistää niitä toisiinsa. Maksuvälineen haltijalta ei voida kuitenkaan vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä. Esimerkiksi se, että maksuvälineen haltija säilyttää sekä maksukorttia että tunnuslukua kotonaan, ei vielä merkitse sitä, että hän olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteensa. Huolellisena menettelynä voidaan hallituksen esityksen mukaan yleensä pitää esimerkiksi sitä, että maksuvälinettä säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa.

Pankin korttiehdoissa kortinhaltija on sitoutunut säilyttämään kortin ja siihen liittyvän henkilökohtaisen tunnusluvun niin, ettei sivullisella ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Ehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin, ja ehdoissa kortinhaltija sitoutuu olemaan kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon.

Tapauksessa asiakkaan lompakko on ollut alakerrassa pöydällä ja tunnusluku saman pöydän laatikossa, mutta asiakas ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, oliko pöytälaatikossa ollut tunnusluku pankin toimittamassa alkuperäisessä kirjeessä ja jos ei ollut, mihin muotoon asiakas oli sen itse kirjannut. Ottaen huomioon, että asiakkaan kotiin on tunkeuduttu ja sieltä on poistuttu asiakkaan perheen huomaamatta näiden nukkuessa ja asiakkaan kortilla ja tunnusluvulla on tehty samana yönä noin kello kolmen aikoihin oikeudettomia nostoja asiakkaan kortilla, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan kotiin tunkeutuneet ovat lompakon löydettyään löytäneet myös kortin tunnusluvun suhteellisen helposti ja tunnistaneet sen todennäköisesti välittömästi kortin tunnusluvuksi. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan säilyttää tunnuslukuaan erillään kortista ja velvollisuuttaan olla kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon.

Pankkilautakunta katsoo tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella jäävän epäselväksi, millä tavoin asiakkaan kotiin tunkeutuneet ovat päässeet taloon sisään. Ottaen kuitenkin huomioon, että tapauksessa asiakkaan perhe on ollut tapahtumien aikana kotonaan, Pankkilautakunta katsoo, että vaikka tapauksessa terassin ovi olisi jäänyt rutiineista huolimatta yöksi lukitsematta, ei tämä edellä todetusta asiakkaan huolimattomuudesta huolimatta kuitenkaan osoita kokonaisuutena sellaista maksupalvelulaissa tarkoitettua erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaisi asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely osoita törkeää huolimattomuutta.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin ja tunnusluvun säilyttämisen suhteen. Pankkilautakunta katsoo kuitenkin, ettei asiakkaan menettely osoita törkeää huolimattomuutta.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon. Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Antila, Kallio ja Lehtonen sekä varajäsen Railas. Sihteerinä toimi Hidén.


PANKKILAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia