Tapahtumatiedot
Ollessaan lomamatkalla Floridassa asiakkaan rinnakkaiskorttia oli säilytetty lompakossa, joka oli jätetty lukitun auton tavaratilaan mennessään uimarannalle noin kolmeksi tunniksi. Autoon oli tuona aikana murtauduttu lähes jälkiä jättämättä ja varastettu kortti lompakosta sekä tehty sillä ostoksia yhteensä 872,21 euron edestä 45 minuutin aikana paikallisessa tavaratalossa. Asiakas oli huomannut kortin katoamisen vajaan puolentoista tunnin päästä ensimmäisestä oikeudettomasta tapahtumasta, kun sitä oltiin aikeissa käyttää itse.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas katsoo, ettei asiassa ole menetelty ainakaan törkeän huolimattomasti, minkä vuoksi pankin tulisi vähintään vastata oikeudettomista ostoista yli 150 euron osalta. Asiakkaan mukaan vaihtoehtona olisi ollut ottaa kortti mukaan rannalle ja säilyttää sitä uimassa käydessä muiden tavaroiden joukossa. Kortin kuolettamisen ja rikosilmoituksen asiakas kertoo tehneensä viipymättä katoamisen havaittuaan.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Vastineessaan pankki toteaa, että ostot on tehty ennen katoamisilmoitusta ja kun tapahtumien yhteydessä kortin magneettijuova on luettu ja kortin tila on asianmukaisesti varmennettu, ei sillä ole ollut perustetta estää tapahtumia. Koska kysymyksessä on kansainvälinen kortti, ei kauppiaalla myöskään ole ollut velvollisuutta tarkistaa henkilöllisyyttä. Korttia on säilytetty lompakossa, joka on jätetty lukittuun autoon. Pankin näkemyksen mukaan asiakas on menetellyt korttiehtojen vastaisesti, mikä on mahdollistanut kortin oikeudettomat käytöt. Menettely osoittaa pankin näkemyksen mukaan törkeää huolimattomuutta, minkä vuoksi asiakas vastaa oikeudettomista tapahtumista.
Selvitykset
Osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu
- asiakkaan pankille tapahtuneesta tekemiä reklamaatioita sekä pankin vastaukset niihin
- asiakkaan paikalliselle poliisille tekemä tutkintailmoitus
- pankin yleiset korttiehdot
- lasku, josta ilmenevät asiakkaan omat ja oikeudettomat tapahtumat
- kuittikopiot oikeudettomista ostoksista
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan luottokortin oikeudettomasta käytöstä jakautuu pankin ja asiakkaan välillä. Asiakas vaatii vastuunsa alentamista 150 euroon, kun taas pankki katsoo asiakkaan menetelleen kortin säilyttämisen osalta törkeän huolimattomasti, jolloin pankki ei ole lainkaan hyvitysvelvollinen.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pankin henkilöasiakkaita koskevien yleisten korttiehtojen mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään ja käsittelemään korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee viipymättä ilmoittaa pankille, jos kortti tai siihen liittyvä tunnusluku tai muu tunniste katoaa tai on syytä epäillä, että jokin niistä on joutunut tai saattaa joutua sivullisen tietoon tai haltuun tai, jos korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti.
Korttiehtojen mukaan kortinhaltija vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos kortin ja tunnusluvun tai muun tunnisteen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että kortinhaltija on menetellyt huolimattomasti. Kortinhaltija vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä myös, ellei hän ole ilmoittanut pankille kortin tai siihen liittyvän tunnusluvun tai muun tunnisteen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai niiden oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan. Maksupalvelulain ja korttiehtojen perusteella maksupalvelun käyttäjä vastaa täysimääräisesti maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että maksupalvelun käyttäjä on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Perustelut
Pankkilautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella puheena olevat ostot on hyväksytty allekirjoituksella, joten tapauksessa tulee arvioitavaksi ainoastaan asiakkaan menettely kortin säilyttämisen ja sen katoamisesta ilmoittamisen suhteen sekä mahdollisesti maksunvastaanottajan menettelyn asianmukaisuus.
Kortin säilyttäminen
Asiakas on säilyttänyt korttiaan lompakossa, jonka hän on jättänyt lukitun auton tavaratilaan lähtiessään rannalle. Ennen maksupalvelulain voimaantuloa kortin säilyttämissä lukitussa autossa on pidetty lievää huolimattomampana menettelynä ja vastuu oikeudettomasta kortin käytöstä on jäänyt kokonaisuudessaan asiakkaalle. Maksupalvelulain mukaan vähäinenkin huolimattomuus synnyttää vastuun, mutta se rajoittuu 150 euroon. Vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä jää asiakkaalle kokonaisuudessaan vain, mikäli hän on ollut törkeän huolimaton.
Saadun selvityksen mukaan, vaikka asiakas onkin jättänyt kortin useamman tunnin ajaksi paikkaan, jossa hän ei ole voinut seurata sen tallellaoloa säännöllisesti, ei kortti kuitenkaan ole ollut välittömästi kaikkien nähtävillä, minkä lisäksi käsiksi pääsy siihen on edellyttänyt lukituksen ohittamista. Lautakunnan näkemyksen mukaan kyseinen menettely ei osoita törkeää huolimattomuutta tai muutoinkaan asiakkaan selvästi välinpitämätöntä suhtautumista kortin säilyttämiseen.
Katoamisesta ilmoittaminen
Asiasta saadun selvityksen perusteella asiakkaan lompakosta on varastettu pelkkä kortti, minkä lisäksi paikalliselle poliisille tehdystä tutkintailmoituksesta käy ilmi, että sen vastaanottanut poliisi on todennut murtojälkien olevan vaikeasti havaittavissa. Asiakas on havainnut kortin katoamisen, kun sitä oltiin aikeissa käyttää itse, jolloin se on saman tien ilmoitettu kadonneeksi. Lautakunta toteaa, että asiakas on siten ilmoittanut kortin katoamisesta korttiehtojen mukaisesti.
Maksunsaajan huolellisuus
Vaikka kortinhaltija olisi laiminlyönyt huolellisuuttaan kortin säilyttämisen suhteen, ei vastuu kortin väärinkäytöstä aiheutuneesta vahingosta jää hänen vastuulleen, mikäli maksunsaaja ei ole riittävän huolellisesti varmistunut kortinesittäjän oikeudesta käyttää korttia.
Luottokorttimaksujen vastaanottajille ei voida käytännön syistä, luottokorttijärjestelmän luonteen ja sujuvuuden vuoksi edellyttää nykyisiä käytäntöjä pidemmälle meneviä varotoimia. Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään (KKO 1994:82) katsonut varmistusmenettelyn, jossa verrataan nimikirjoituksia ja varmistetaan maksu, olevan kuluttajasuojalain kannalta riittävä. Korkeimman oikeuden mukaan pidemmälle meneviä varotoimia, kuten henkilöllisyyden tarkastamista, voidaan edellyttää ainoastaan silloin, kun myyjällä on erityistä syytä epäillä luottokortin hallintaa ja käyttöä oikeudettomaksi. Maksupalvelulain esitöissä on nimenomaisesti todettu ratkaisusta ilmenevien seikkojen soveltuminen myös nykylainsäädäntöön.
Tapauksessa korttiostojen maksunsaajat ovat varmentaneet kaikki puheena olevat korttiostot ja siten tarkistaneet, ettei korttia ole suljettu, katoamisilmoitusta ole tehty eikä luottorajaa ole ylitetty. Näin ollen arvioitavaksi jää, voidaanko maksunsaajien niiltä edellytetyn käytännön mukaisesti katsoa verranneen kortissa olevaa nimikirjoitusnäytettä ostotositteissa oleviin ja onko maksunsaajilla allekirjoitusten erilaisuuden vuoksi tai muutoin ollut erityistä syytä epäillä kortin käyttöä oikeudettomaksi ja tällä perusteella tullut tarkastaa kortinkäyttäjän henkilöllisyys.
Allekirjoitusten vertaaminen
Pankkilautakunta toteaa, että käytännön syistä allekirjoituksien yhteneväisyydelle ei voida asettaa kovin korkeita vaatimuksia eikä allekirjoitusten pienten eroavaisuuksien voida katsoa edellyttävän myyjäliikkeeltä erityisiä jatkotoimenpiteitä. Kuluttajansuojalain esitöissä (HE 88/1985) aikanaan esitetyn mukaan myyjän voitaisiin katsoa laiminlyöneen varmistamisvelvollisuutensa, jos kortissa oleva nimikirjoitusnäyte on selvästi erilainen kuin tositteessa, mikä edelleen maksupalvelulain esitöissä vahvistetaan soveltuvaksi. Pankkilautakunta katsoo, että esimerkiksi allekirjoitusten eri nimi tai tekstilaji ovat eroja, jotka huolellisen maksunsaajan tulisi havaita myös nopearytmisessä kassatyöskentelyssä.
Tapauksessa luottokortti ei ole enää tallella, eikä lautakunnan käytettävissä ole rinnakkaiskortin haltijan allekirjoitusnäytettä. Lautakunta toteaa, että ottaen huomioon kortin erilainen pinta ja allekirjoitukselle varattu tila sekä muut käsialaan mahdollisesti vaikuttavat seikat, niin kortin allekirjoitus saattaa poiketa huomattavasti asiakkaan normaalista nimikirjoituksesta. Lautakunta toteaa, että tässä tapauksesta ostoksista toimitettujen kuittien allekirjoituksissa ei ole mitään erityisen poikkeavaa niissä käytetyn tekstilajin suhteen ja allekirjoituksista on tunnistettavissa asiakkaan nimi. Näiden seikkojen perusteella lautakunta katsoo, ettei maksunvastaanottajalla ole ollut erityistä syytä varmistua maksajan henkilöllisyydestä, varsinkaan kun ostojen suuruus ei myöskään ole ollut mitenkään poikkeuksellinen.
Yhteenveto
Käytettävissään olevan asiakirjaselvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo kortin oikeudettoman käytön olevan seurausta siitä, että asiakas on säilyttänyt korttiaan maksupalvelulain 62 §:n ja korttiehtojen mukaista huolimattomuutta osoittavalla tavalla. Kokonaisuutena asiakkaan menettelyä ei kuitenkaan ole pidettävä törkeää huolimattomuutta osoittavana. Myös maksunvastaanottajan voidaan katsoa varmistuneen riittävän huolellisesti kortinesittäjän oikeudesta käyttää korttia.
Ratkaisu
Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo, että kyse on asiakkaan huolimattomuudesta johtuneesta kortin oikeudettomasta käytöstä eikä maksun vastaanottajalla ole ollut erityisiä syitä varmistua kortin käyttäjän oikeudesta käyttää korttia. Näin ollen vastuu jää asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa pankille vahingon 150 euroa ylittävältä osalta
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Antila, Kallio, Lampela ja Lehtonen. Sihteerinä toimi Sainio.
PANKKILAUTAKUNTA