Tapahtumatiedot            

Asiakas kiistää hänen kortillaan ja kortin tunnusluvulla Barcelonassa aikuisviihdettä tarjoavassa ravintolassa 23.3.2014 klo 03.25-12.41 Suomen aikaa tehdyt 15 ostotapahtumaa, yhteisarvoltaan 48.035,00 euroa. Asiakkaan viimeinen omakseen tunnistama, 495,00 euron osto on tehty klo 02.13 Suomen aikaa. Pankki vastaanotti asiakkaan sulkuilmoituksen kortista klo 18.23.

Asiakkaan valitus            

Asiakas kiistää toimineensa tahallisesti, huolimattomasti tai laiminlyöneensä velvollisuuksiaan kortinhaltijana, ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan.

Asiakas oli Barcelonassa ja päätyi kahden tuttavansa kanssa noin klo 24 yöllä Night Beach -nimiseen ravintolaan. Ravintolaan päästyään seurue tilasi itselleen juotavaa. Asiakas on tilannut privaatti-shown, 495€, jonka hän maksoi kortilla. Hän on hyväksynyt oston korttilukijaan näppäiltävällä henkilökohtaisella tunnusluvulla. Asiakas on maksaessaan kädellään peittänyt kortinlukijan numeronäppäimistön, jottei ravintolan henkilökunta nähnyt hänen henkilökohtaista tunnuslukuaan. Asiakas muistaa tunnuslukunsa ulkoa, eikä hänellä ole sitä kirjoitettuna lompakossa, puhelimessa eikä muuallakaan. Asiakkaalla ei ollut syytä epäillä ravintolaa vaaralliseksi.

Asiakkaan tilattua shown hänet vietiin erilliseen huoneeseen. Ystävät jäivät baaritiskille nauttimaan juotaviaan. Seurue oli alun perin luullut, että show olisi ollut koko seurueelle. Asiakas on vielä tällöin ollut täysin tietoisessa tilassa, kun hänet on ravintolassa erotettu ystävistään. Tämä ajankohta osoittautui kuitenkin viimeiseksi kerraksi, kun loput seurueesta näkivät asiakkaan ennen seuraavaa aamua. Ystävät on ajettu pois ravintolasta, eikä heitä, pyrkimyksistä huolimatta, enää päästetty sisälle. He yrittivät tavoitella asiakasta puhelimitse useamman kerran, mutta tuloksetta. Asiakas vastaa yleensä puhelimeensa ajankohdasta riippumatta.

Asiakas on nopeasti ravintolaan saapumisensa jälkeen huumattu, kuitenkin vasta sen jälkeen kun hänet erotettiin ystävistään. Asiakas on huumauksen alaisena menettänyt korttinsa tietoisen hallinnan. Asiakas epäilee, että huumausaine on ollut hänelle toimitetussa juomassa. Seurue ei ole ollut ravintolaan tultaessa päihtyneenä, eikä ravintolassa nautitut juomat ole alkoholipitoisuudeltaan voineet aiheuttaa tapahtunutta muistinmenetystä.

Asiakkaan ostaman shown katevaraus on tehty kello 01:13. Asiakkaan muistikuvat loppuvat tämän tunnin kestoisen shown aikana. Asiakas muistaa, että hänelle tarjottiin pieni alkoholiannos, jossa huumaava aine todennäköisesti oli.

Pankin vastineesta saa sellaisen käsityksen että kortti olisi ollut asiakkaan ja rikollisen hallussa 8 tunnin aikana edestakaisin. Tästä ei ole näyttöä. Asiakkaan kortti hävisi sen jälkeen kun hän teki viimeisen ostoksensa 495 € kello 1:13. Sen jälkeen on tehty vain oikeudettomia kirjauksia kunnes tili oli tyhjä. Kortti oli oikeudettomasti otettu asiakkaalta kohta 1:13 jälkeen eikä se koskaan palautunut hänelle.

Asiakas ei osaa varmuudella sanoa, miten kortti ja tunnusluku ovat joutuneet ulkopuolisille. Hän pitää korttiaan lompakossaan. Varmaa on vain se, että mahdollinen luovutus ei ole ollut tietoinen. Asiakas epäilee, että hän on huumausaineen alaisena joutunut maksamaan jotain. Asiakas pitää mahdollisena, että korttilukijaan oli asennettu vakoiluohjelma ja/tai näppäilyn tallennin, jolloin tunnusluku tuli ulkopuolisen tietoon asiakkaan tietämättä. Samassa ravintolassa samankaltaisen rikoksen uhriksi joutunut on pannut merkille, että tunnusluvun lukijan näppäimet olivat epätavallisen jäykkiä. Tunnusluku on saatu asiakkaalta hänen ollessaan huumattuna, jolloin kyseessä ei voi katsoa olevan maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 1) kohdan mukainen luovutus, jolla tarkoitetaan lain säätämisen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan vapaaehtoista ja tietoista luovutusta toiselle. Huomattavaa on myös, että maksunsaajan edustaja on todennäköisesti ollut osallisena rikokseen maksua vastaanottaessaan ja on näin ollen ollut tietoinen siitä, ettei asiakas itse tee maksua.

Asiakas on havahtunut samaisesta ravintolasta aamulla ja nopeasti poistunut paikalta. Päästyään kotiin hän on nukahtanut. Asiakas on täyttänyt maksupalvelulain 54 §:n ilmoitusvelvollisuuden heti saatuaan tiedon mahdollisesta kortin joutumisesta vääriin käsiin, eli heti hänen herätessään noin kello 18 samana iltana. Asiakkaan ystävät ovat tavanneet asiakkaan ennen tämän nukahtamista ja he molemmat kokivat asiakkaan olotilan sekavaksi. Toinen ystävistä on myös pannut merkille, että asiakas hikoili erittäin paljon.

Vaikka asiakas olisikin palannut majoituspaikkaansa sinä aikana, kun hänen kortiltaan on viety viimeiset rahat, hän on palatessaan ollut sekava sekä kykenemätön tekemään tarkastuksia tai ilmoituksia. Aamupäivän tarkkoja ajankohtia asiakkaalla ei ole. Asiakas on poliisikuulustelussa arvioinut kellon olleen noin 10 ja ystävien lausunnot ovat tästä samaa mieltä. Hän on täyttänyt ilmoitusvelvollisuutensa heti siihen pystyessään, eli saman päivän aikana.

Asiakkaan ilmoitettua mahdollisesta väärinkäytöksestä kyseiset ostot näkyivät vielä katevarauksina, eivätkä siis lopullisina nostoina. Pankki on kuitenkin asiakkaan ilmoituksesta huolimatta tilittänyt varaukset eteenpäin.

Asiakas on heti käynyt sekä Espanjan poliisiasemalla tekemässä rikosilmoituksen että sairaalassa. Sairaalassa häneltä ei valitettavasti otettu verikokeita. Korttiehdot eivät vaadi sairaalassa käyntiä.

Asiakkaan yleinen olotilansa on ollut sekava sekä huono monen päivän ajan. Hänellä ei ole muistikuvia illan/yön tapahtumista mainitun shown alkamisen jälkeen.

Itse korttiveloitukset ovat tehty hyvin lähekkäin, noin puolen tunnin välein. Jostain syystä veloitukset on selvästi pyritty pitämään alle 5.000€:n aina tilin tyhjentymiseen saakka. Ravintolassa ei voi olla mainitun hintaisia tuotteita tai palveluita (aina 5.000 euroon asti) tai siinä laajuudessa, kuin veloituksia on kokonaisuudessaan tehty (n. 49.000€), joka osoittaa sen, että korttia on käytetty tietoisesti rikollisin aikein eikä kyseessä ole tuotteet tai palvelut joita asiakkaan voitaisiin epäillä ostaneen.

Asiakas haluaa kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että hän on Espanjassa käydystä poliisikuulustelusta asti kuvannut tapahtumakulkua samalla tavalla. Tämän lisäksi myös asiakkaan seurue on antanut yhdenmukaiset selvitykset.

Pankki korostaa asiakkaan mahdollista päihtyneisyyttä. Asiakas kiistää nauttineensa alkoholia niin paljon, että hänen toimintakykynsä olisi ollut alentunut. Ne muutamat alkoholiannokset, joita hän nautti, ei normaalisti vaikuta hänen toimintaansa. Tämän vuoksi hän on varma, että hänelle annettiin salakavalasti jotain 'tyrmäystippoja'. Seurueen tapahtumankuvaukset tukevat tätä tosiasiaa. Huumaaminen oli sellainen olosuhde, joka poistaa syy/seuraussuhteen asiakkaan toiminnan ja kortin käytön väliltä. Minkään asteinen huolellisuus ei olisi voinut estää sitä.

Asiakkaan tapaus on identtinen useiden muiden samassa ravintolassa rikoksen uhriksi tulleiden henkilöiden kertomusten kanssa. Asiakas on toimittanut vastaavankaltaisen, 31.1.2014 tapahtuneen rikoksen poliisiraportin. Tapahtumankuvaus on pääosiltaan samanlainen ja kavalletut summat ovat väliltä 2.000-43.000€. Tapauksessa ko. pankki on palauttanut maksut viikon kuluessa ilmoituksesta. Kyseessä on järjestelmällinen rikos jonka uhriksi on joutunut useita henkilöitä ja rikoksella saatu hyöty on arviolta useita satoja tuhansia euroja. Ravintolan henkilökunta ovat selvästi valinneet asiakkaan uhrikseen, kuten samantapaisten tekojen kuvauksista ilmenee. Kavereiden ulosheittäminen, heidän takaisinpääsyn estäminen sekä nopea huumaus viittaavat selvästi suunnitelmallisuuteen. Asiakas on täyttänyt huolellisuusvelvollisuutensa tunnusluvun suojaamisessa sekä kortin tallella olon seuraamisessa niin kauan kun hän on siihen kyennyt. Housujen poistaminen on mainittu myös asiakkaan toimittamassa epävirallisessa käännöksessä eikä housuja, tai niissä sijaitsevaa lompakkoa, ole siirretty asiakkaan ollessa tietoisessa tilassa. Tässä tapauksessa hän olisi tietysti puuttunut siihen. Lompakon ja kortin anastus on tehty vasta asiakkaan ollessa tajuton.

Barcelonan poliisi tutkii asiaa ja on sulkenut ravintolan. Yli kaksikymmentä henkilöä on pidätetty ja tullaan asettamaan edesvastuuseen teoistaan. Asian tutkinta on vielä kesken eikä poliisilta tai syyttäjäviranomaisilta ole yrityksistä huolimatta saatu lähempää esitutkintaraporttia tai enempää selvitystä tutkinnan vaiheista.

Systemaattisuus ja tapausten määrä kertovat, että asiakas on joutunut hyvin suunnitellun rikoksen uhriksi. Asiakas ei siis ole toiminut huolimattomasti eikä olisi pystynyt estämään rikosta vaikka olisi ollut kuinka huolellinen. Hän ei voinut aavistaa henkilökunnan rikollisia aikeita. Selvää on myös, että maksunsaajan edustaja on ollut tietoinen siitä, ettei asiakas itse ole näppäillyt tunnuslukua eli että nostot ovat rikollisia. Asiakas viittaa myös pankkilautakunnan ratkaisukäytäntöön vastaavissa tapauksissa.

Korttipäätteen haltija Boswil Investment, sekä tämän työntekijät, ovat tietoisesti veloittaneet asiakkaan korttia kavallustarkoituksessa tietäen että asiakas ei ole hyväksynyt veloituksia. Kyseessä ei ole mikään automaatti josta saa rahaa vaan rahoitusosapuolen ravintolalle antama maksupääte. Tilanteessa ei siis ole kolmatta osapuolta joka olisi käyttänyt korttia väärin vaan korttia on käyttänyt luottolaitoksen jatke

Pankin väite siitä, että kortinmyöntäjillä ei olisi ollut tiedossa mitään syytä estää veloituksia, on kiinnostava. Pankki ei ole kyennyt perustelemaan miksi maksut on tilitetty vaikka tehdyt tilitykset selvästi täyttävät vilpillisen maksun tuntomerkit (poikkeuksellisen suuret veloitukset, veloitusten suuri määrä lyhyen ajan sisällä, epäonnistuneet maksutapahtumat). Asiakas ei ole myöskään saanut kuitteja näistä ostotapahtumista.

Night Beach -ravintolalla on lukuisista heihin kohdistuvista rikosilmoituksista ja takaisinperinnöistä huolimatta ollut käytössään kortinlukija. Esillä ollut toinen tapaus tapahtui miltei kaksi kuukautta ennen asiakkaan tapausta. Luottolaitoksilla on ollut runsaasti aikaa poistaa kortinlukija ravintolalta perusteltujen rikosepäilyjen seurauksena.

Asiakkaalla ei ole käytettävissään pankkien välisiä eikä pankkien ja päätelaitteen haltijan välisiä Visa-sääntöjä, eikä asiakas näin ollen voi kommentoida pankkien ja näiden välisistä sopimussuhteista. Lienee kuitenkin selvää, ettei niistä voi syntyä vastuita kortinhaltijalle.

Osapuolet asiakkaan kannalta muodostavat yhden kokonaisuuden aina korttisopimusosapuolesta kortinlukijan haltijaan. Jos joku näistä on menetellyt vilpillisesti, on kyse sopimusrikkomuksesta ja asiakkaalla on vahingonkorvausoikeus eikä häneltä luonnollisestikaan voida vaatia maksua vilpillisistä nostoista.

Tässä tapauksessa on aivan ilmeistä että vilpillinen osapuoli on Boswil Investment ja/tai heidän henkilökuntansa, joka on käyttänyt asiakkaalta anastamaansa korttia ja tunnuslukua perusteettomiin veloituksiin. Asiakas on tehnyt parhaansa yksilöidäkseen rikollisen, joka tässä tapauksessa on Boswil Investment ja/tai heidän henkilökuntansa, mutta siviili- tai rikosoikeudellisen takaisinperintäkanteen ajaminen Barcelonan tuomioistuimessa ei tässä tapauksessa kuulu asiakkaalle, vaan pankille sen niin halutessa.

Pankin vastine                 

Asiakas kertoo 26.3.2014 päivätyssä reklamaatiossaan, että hänen korttiaan on käytetty oikeudettomasti 23.3.2014. Reklamaatiossa ja sen liitteenä olevassa rikosilmoituksessa asiakas kertoo viettäneensä iltaa ravintolassa, ja ostaneensa shown, jonka maksoi kortillaan (495,00 euron osto samasta paikasta kuin reklamoidut ostot). Hän kertoo edelleen, että hänet on viety toiseen huoneeseen, jossa hän on ostanut juomia. Rikosilmoituksessa asiakas kertoo näppäilleensä PIN-koodin maksupäätteeseen huoneessa olleiden naisten läsnä ollessa. Edelleen hän kertoo, että hänen housunsa, joiden taskussa lompakko kortteineen oli, oli riisuttu häneltä, ja tässä vaiheessa hän kertoo olleensa humalassa, ja jatkaneensa shottien juomista. Reklamaatiossa asiakas kertoo olleensa tajuttomassa tilassa, ja että hänen korttinsa on kadonnut ja sitä on käytetty väärin. Asiakas epäilee, että hänet on huumattu, ja hänen kortillaan on tehty luvattomia ostoja huumattuna olon aikana.

Kaikki kortinhaltijan reklamoimat ostot on tehty alkuperäisellä kortilla ja oikealla PIN-koodilla seuraavasti:

- kortin credit-puolen ostot 23.3.2014 klo 03:25 ja 03:52 (klo 03:51 ja klo 04:20 kaksi epäonnistunutta ostoyritystä).
- kortin debit-puolen ostot 23.3.2014 klo 06:21 - 12:41 välisenä aikana (klo 12:40 epäonnistunut ostoyritys).

Asiakkaan oma 495,00 euron osto on tehty 23.3.2014 klo 02:13. Kortti on kuoletettu 23.3.2014 klo 18:23. Kaikki mainitut kellonajat ovat Suomen aikaa. Väärinkäyttötapahtumat on tehty paikallista aikaa välillä 02:25 - 11:41 ja Asiakkaan oma osto klo 01:13.

Kaikkien reklamoitujen ostojen yhteydessä kortin sirutieto on luettu liikkeen maksupäätteessä, joten ostot on tehty kortinhaltijan alkuperäisellä kortilla. Ostot on hyväksytty kortin salaisella tunnusluvulla. Tunnuslukua ei voi saada selville itse kortista, vaan sen on täytynyt joutua korttia käyttäneen henkilön tietoon muulla tavoin. Korttiehtojen mukaan tunnusluku tulee sitä näppäillessä suojata niin, ettei ulkopuolinen voi sitä nähdä.

Mikäli reklamoidut ostot eivät ole asiakkaan itsensä tekemiä, on kortin täytynyt olla ulkopuolisen hallussa n. 8 tunnin ajan, tai vaihtoehtoisesti useaan otteeseen tämän ajanjakson aikana. Myös salaisen tunnusluvun on täytynyt olla ulkopuolisen tiedossa.

Asiakkaan Pankkilautakunnalle toimittamien dokumenttien mukaan yökerhon henkilökunta on ollut osallisena kortin väärinkäyttöön. Paikallinen poliisi on ollut asiakkaaseen yhteydessä, ja kertonut, että tapauksessa on pidätetty useita ihmisiä, ja asia on menossa oikeuskäsittelyyn. Pankki katsoo kuitenkin, että asiakas on omalla toiminnallaan edesauttanut tapahtumia, jotka ovat johtaneet kortin väärinkäyttöön.

Asiakas on lähtenyt yksin tuntemattomien henkilöiden mukana toiseen huoneeseen yökerhossa. Hän kertoo nauttineensa tässä huoneessa ollessaan alkoholia niin, että oli jo päihtyneessä tilassa. Hän kertoo myös näppäilleensä PIN-koodinsa maksupäätteeseen ulkopuolisten läsnä ollessa.

Lisäksi asiakas kertoo, että hänen housunsa, joiden taskussa hänen lompakkonsa kortteineen oli, riisuttiin häneltä. Asiakkaan mukaan hänen housujaan tai niissä ollutta lompakkoa ei ole siirretty asiakkaan ollessa tietoisessa tilassa. Kuitenkin asiakas osasi kertoa, että hänen housunsa riisuttiin ja laitettiin viereiselle tuolille. Housujen taskussa olleen kortin ei voida tämän jälkeen katsoa olleen asiakkaan valvonnassa. Kortti on toisin sanoen ollut poissa asiakkaan hallusta. Asiakkaan kuvaamassa tilanteessa voidaan olettaa, että hänen huomionsa on ollut kiinnittynyt muuhun kuin housujen taskussa olleeseen lompakkoon. Se, että kortti on anastettu mahdollisesti vasta sitten, kun asiakas on ollut tajuton, ei muuta sitä seikkaa, että kortti on alun perin ollut poissa kortinhaltijan valvonnasta.

Asiakas kertoo olleensa tajuttomassa tilassa reklamoitujen ostojen tekoaikaan ja epäilee tulleensa huumatuksi. Huumatuksi tulemisesta ei kuitenkaan ole esitetty mitään näyttöä. Yhtä hyvin asiakkaan kerrottu sekavuus on voinut johtua nautitusta alkoholista.

Rikosilmoituksessa asiakas kertoo heränneensä yökerhosta n. klo 10 aikaan seuraavana aamuna. Pankkilautakunnalle lähettämänsä valituksen mukaan hän on liittänyt mukanaan olleiden ystäviensä haastattelut. Ystävät kertovat nähneensä asiakkaan yökerhosta poistumisensa jälkeen seuraavan kerran seuraavana aamuna/aamupäivänä. Viimeinen väärinkäyttötapahtuma on tehty paikallista aikaa klo 11:41. Tällöin asiakas on kertomuksensa mukaan ollut edelleen tajuttomassa tilassa. Hän kuitenkin kertoo heränneensä jo n. puolitoista tuntia ennen viimeistä väärinkäyttötapahtumaa. Myös ystävien mukaan hän on palannut majapaikkaan jo aamulla tai aamupäivällä. Ystävät eivät kerro, että asiakas olisi palatessaan ollut tajuton tai tiedottomassa tilassa, vain väsynyt ja sekava.

Pankki viittaa tapaukseen sovellettaviksi tuleviin maksupalvelulain 53, 54 ja 62 §:iin sekä lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin, jotka koskevat maksuvälineen haltijan huolellisuuden arviointia.

Visa-kortin vakioehdot noudattavat lainsäädännössä omaksuttuja periaatteita. Asiakas saa korttisopimuksen allekirjoittaessaan haltuunsa korttiehdot, joissa ilmenevät edellä mainitut periaatteet. Asiakas ei siis voi vedota tietämättömyyteen korttiehdoista.

Hallituksen esityksen perusteluissa merkitystä maksuvälineen haltijan huolellisuuden arvioinnissa annetaan myös vahinkoriskin suuruuteen, mikä asiakkaan tapauksessa oli erittäin merkittävä ottaen huomioon, että kantajan tilillä oli yli 45.000 euroa. Pankki viittaa myös Pankkilautakunnan käytäntöön ja siihen, että Pankkilautakunnan ratkaisukäytännössä on annettu merkitystä sille, minkälaisessa ympäristössä asiakas käyttää korttiaan, johon väärinkäytöstilanne liittyy.

Kortin debit-puolen suuren väärinkäytön on mahdollistanut se seikka, että pankkitilillä, johon kortti on liitetty, on ollut suuri saldo. Ennen matkalle lähtöä huolellinen kortinhaltija voi varautua mahdollisiin ongelmiin siirtämällä ylimääräisen saldon toiselle tilille.

Pankki katsoo, että asiakas on laiminlyönyt velvollisuutensa säilyttää korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Pankki katsoo, että ilta/yöaikaan ravintolassa ulkomailla ollessaan huolellinen kortinhaltija kiinnittää tavallista suurempaa huomiota kortin ja tunnusluvun säilytykseen ja käyttämiseen. Ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, joissa korttia ja tunnuslukua säilytetään ja käytetään. Tässä tapauksessa kortinhaltija on tehnyt valinnan mennä yökerhoon ja nauttia hänelle tarjottua juomaa. Hän on myös ollut tietoinen siitä, että hänen housunsa on riisuttu eli että hänen korttinsa on ollut poissa hänen hallustaan.

Pankkilautakunnalle lähetetyssä valituksessa kiinnitetään huomiota siihen, että asiakkaan kortti on suljettu ennen kuin kortille tehdyt katevaraukset on veloitettu kortilta tai pankkitililtä. Kaikista ostoista on tehty reaaliaikaiset varmennukset. Tapahtuman varmennushetki on se hetki, jolloin kortinmyöntäjä antaa veloittajalle myyntiluvan. Varmennustapahtuman yhteydessä tarkistetaan kortin/tilin saldo sekä tila, ja varmennustapahtuma on se hetki, jolloin kortinmyöntäjä antaa veloittajalle myyntiluvan. Se aika, jolloin maksu tilitetään, eli veloitetaan pankkitililtä tai kortilta, vaihtelee veloittajien käytäntöjen mukaan. Kortin sulkeminen varmennustapahtuman jälkeen ei vaikuta maksutapahtuman onnistumiseen, eikä kortinmyöntäjällä ole varmennustapahtuman jälkeen Kansainvälisten Visa-sääntöjen mukaan mahdollisuutta perua tapahtumalle annettua myyntilupaa. Varmennustapahtuman jälkeen tilipankilla ei ole edes teknisesti mahdollista estää ostotapahtuman veloittumista korttiin liittyvältä tililtä. Tapahtuma veloittuu tililtä, vaikka pankki poistaisi tilille varmennuksen perusteella syntyneet katevaraukset tai tili suljettaisiin. Debit-kortin yleisten ehtojen mukaan pankki palauttaa oikeudettomasti toteutetun maksutapahtuman määrän asiakkaan tilille, kun on selvitetty, että asiakas ei ole vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä. Tässä asiassa on kyse nimenomaan sen selvittämisestä, onko asiakas vastuussa maksutapahtumista.

Asiakkaan vastineessa mainitaan edelleen, että koska väärinkäyttö ilmeisesti on tapahtunut kyseisen ravintolan henkilökunnan toimesta, kortinmyöntäjä olisi vastuussa väärinkäytöstä. Pankki ei ole minkäänlaisessa sopimussuhteessa kyseisen ravintolan kanssa, vaan toimii ainoastaan kortinmyöntäjän ja maksunvälittäjän ominaisuuksissa. Koska pankki ei ole ravintolayrityksen sopimuskumppaneita eivät se myöskään ole vastuussa ravintolan tai sen henkilökunnan toiminnasta.

Koska ostot on tehty kortin sirutietoa lukien ja ne on hyväksytty kortin tunnusluvulla, ei kortinmyöntäjällä Kansainvälisten Visa-sääntöjen mukaan ole perusteita periä rahoja takaisin veloittajalta.

Pankki katsoo kokonaisuutena asiakkaan menetelleen törkeän huolimattomasti korttiehtoihin nähden ja tässä tapauksessa kortinhaltijan törkeän huolimaton menettely ehtojen noudattamisessa on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön. Siksi kortin oikeudeton käyttö on jäänyt kortinhaltijan vastuulle täysimääräisesti.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- katalanin kielinen rikosilmoitus ja kuulustelu (24.3.2014)
- käännös (katalaani -> englanti) asiakkaan tekemästä rikosilmoitusta Katalonian poliisille
- asiakkaan laatima käännös rikosilmoituksen pääkohdista
- asiakkaan asiamiehen kirjoittama tiivistelmä haastatteluista, jotka asiamies teki asiakkaan kahdelle ystävälle puhelimitse 26.6.2014
- vastaavankaltaisen, 31.1.2014 tapahtuneen rikoksen poliisiraportti
- asiakkaan asiamiehen ja asiakkaan kanssa vastaavaa kokeneen henkilön välinen sähköpostikeskustelu
- asiakkaan asiamiehen käymä chat-keskustelu
- Espanjan poliisin sähköposti asiakkaalle 30.9.2014
- Visa-kortin ja Visa-luoton yleiset ehdot
- Visa Debit ja Visa Electron –korttiehdot
- lista korttiveloituksista

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Edelleen lautakunnan on arvioitava, voidaanko korttimaksut vastaanottaneen maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai
muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä; 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin yleisten korttiehtojen mukaan korttia on säilytettävä huolellisesti. Samoin kortin salaista tunnuslukua on säilytettävä aina huolellisesti ja erillään kortista ja siten, etteivät ne missään olosuhteissa joudu ulkopuolisen haltuun tai tietoon. Korttia, tunnuslukua ja salasanaa ei saa esimerkiksi säilyttää samassa lompakossa tai laukussa. Kortin, tunnusluvun ja salasanan tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa, erityisesti tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri. Kortin, tunnusluvun tai salasanan katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, kortin jäämisestä ulkomailla automaatin tai kortin oikeudettomasta käytöstä on viipymättä tehtävä ilmoitus palveluntarjoajalle, jolloin kortinhaltijan vastuu lakkaa. Kadonneeksi tai sivullisen haltuun joutuneeksi ilmoitettua korttia ei enää ilmoituksen jälkeen saa käyttää.

Asian arviointi

Asiakas on tapauksessa vedonnut mm. siihen, että maksunsaaja sekä tämän työntekijät ovat tietoisesti käyttäneet asiakkaalta anastamaansa korttia ja tunnuslukua perusteettomiin veloituksiin tietäen, että asiakas ei ole hyväksynyt veloituksia. Pankki ei ole tapauksessa kiistänyt sitä, että yökerhon henkilökunta on ollut osallisena kortin väärinkäyttöön, mutta pankki on katsonut, että asiakas on omalla toiminnallaan edesauttanut tapahtumia, jotka ovat johtaneet kortin väärinkäyttöön.

Pankkilautakunta toteaa, että vaikka kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Tässä tapauksessa viimeinen asiakkaan itse tekemäkseen tunnistama 495,00 euron osto on tehty samassa paikassa kuin reklamoidut ostot. Kun asiassa on lisäksi riidatonta, että maksunsaaja ja tämän työntekijät ovat kortin oikeudettoman käytön takana, on maksunsaaja tai sen edustaja tässä tapauksessa käytännössä toiminut riitautettujen maksutapahtumien kohdalla sekä maksunsaajana että maksuvälinettä käyttäneenä maksajana.

Pankkilautakunta katsoo siten maksunsaajan olleen tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu käyttämään korttia, ja ettei maksunsaajan näin ollen voida katsoa maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti asianmukaisesti varmistuneen maksajan oikeudesta käyttää korttia.

Koska viimeksi todetun johdosta asiakas ei maksupalvelulain 62 § 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, ei Pankkilautakunta ole katsonut tapauksessa tarpeelliseksi arvioida asiakkaan menettelyä maksupalvelulain 53 §:n 1 momentissa ja korttiehdoissa kortinhaltijalle asetettujen huolellisuusvelvollisuuksien suhteen.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella maksunsaajan toimineen riitautettujen maksutapahtumien kohdalla sekä maksunsaajana että maksuvälinettä käyttäneenä maksajana. Näin ollen maksunsaajan ei voida katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia eikä asiakas maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Atrila
Lehtonen
Lilja
Pulkkinen