Tapahtumatiedot
Asiakas oli käyttänyt korttiaan lauantai-illalla 11.6.2011 maksaessaan ravintolalaskunsa oltuaan ystävänsä kanssa syömässä keskustan ulkopuolella sekä 12.6.2011 noin kello 01 maksaessaan sisäänpääsymaksun erääseen Helsingin keskustan klubiin. Asiakas teki viimeisen oman käteisnostonsa 12.6.2011 klo 02.06 klubin läheisestä automaatista ennen kotiin lähtöään. Matkalla bussille hänet oli pysäyttänyt kaksi miestä, jotka olivat kysyneet reittiä Kallioon. Asiakas huomasi lompakkonsa ja korttinsa kadonneen 12.6.2011 noin kello 19.30, jolloin oli kertomansa mukaan myös kuolettanut sen. Pankin mukaan kortti on kuoletettu vasta 13.6.2011 klo 9.47, mutta toteaa sen jo asettaneensa sen turvasulkuun 12.6.2011 klo 17.24, kun sillä oli tehty ostoja ja nostoja sekä debit- että luotto-ominaisuudella yhteensä 5.631,80 eurolla.
Asiakkaan valitus
Asiakas katsoo joutuneensa taitavien varkaiden kohteeksi ja hän epäilee, että se tapahtui miesten kysyessä reittiä Kallioon. Asiakas kertoo käyttäneensä korttiaan huolellisesti sekä suojanneensa tunnusluvun näppäilyn. Koska käteisnoston yhteydessä automaatti ei toiminut normaalisti, asiakas epäilee siinä mahdollisesti olleen jokin lukija, joka on tallentanut tunnusluvun näppäilyn. Asiakas kiistää asioineensa missään vaiheessa millään huoltoasemalla tai käyttäneensä ns. pimeää taksia. Kotimatkansa bussilipun asiakas kertoo maksaneensa etutaskussaan säilyttämillään kolikoilla. Kotiin saavuttuaan hänellä ei mielestään ollut mitään erityistä syytä tarkistaa lompakon tai kortin tallellaoloa, koska mitään poikkeuksellista ei ollut tapahtunut. Asiakas oli havainnut niiden katoamisen vasta sunnuntai-iltana, kun oli asioinut videovuokraamossa. Tätä ennen hänellä ei ollut tarvetta ostaa mitään, eikä oikein mahdollisuuttakaan koska kyseessä oli pyhäpäivä. Asiakas katsoo myös sopineensa koko kortin 3.500 euron kuukausittaisesta käteisnostorajasta automaatilla. Lisäksi asiakas on vaatinut pankkia keskeyttämään saatavansa perinnän asian käsittelyn ajaksi sekä ja pyytänyt maksuaikaa, mikäli lautakunta katsoo hänen olevan vastuussa korttitapahtumista. Asiakas katsoo pankin olevan velvollinen palauttamaan hänelle koko summan tai vähintään 3.500 euroa ylittävältä osalta sekä toteaa, ettei ole voinut tapahtumien johdosta käyttää korttiaan lähes 8 kuukauteen.
Pankin vastine
Pankin mukaan asiakas ei ole esittänyt selvitystä tunnusluvun päätymisestä ulkopuolisten tietoon. Koska korttia on kuitenkin onnistuttu oikeudettomasti käyttämään ja asiakas on kertomansa mukaan suojannut näppäilyn kädellään, on tunnusluvun täytynyt olla asiakkaan lompakossa. Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan olisi tullut tarkistaa kortin tallella olo viimeistään kotiin saapuessaan, koska illanviettoa kaupungilla voidaan pitää yleisen elämänkokemuksen mukaan sellaiseksi tapahtumaksi, jolloin kortin katoamisen riski on suuri. Mikäli asiakas oli toiminut tällä tavoin, olisi oikeudettomat tapahtumat voitu estää, koska viimeisen asiakkaan oman käytön ja ensimmäisen oikeudettoman käytön välillä on kulunut noin puolitoista tuntia. Pankki kiinnittää huomiota myös kortin käytön tapaan ja aikaan, jotka sen mielestä viittaavat ensisijaisesti ns. pimeän taksin käyttöön, koska ensimmäinen asiakkaan esittämä oikeudeton käyttö on tapahtunut klo 3.33 huoltoasemalla pienen polttoaineoston muodossa ja pääosa vahingosta on syntynyt siitä vajaan tunnin kuluttua useiden peräkkäisten käteisnostojen muodossa. Pankki kertoo myös nauhoittavansa kaikki sulkupalveluun tulevat puhelut ja niiden joukosta ei ole löytynyt asiakkaan sunnuntai-iltana väittämäksi tekemäänsä puhelua. Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan väittämällä sulkuajankohdalla ei ole merkitystä asiassa, koska pankki oli jo sitä ennen sulkenut kortin omatoimisesti ja oikeudettomat tapahtumat oli tehty jo muutaman tunnin kuluessa kortin ja lompakon anastamisesta. Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan menettely osoittaa törkeää huolimattomuutta ja että asiakkaan kanssa sovittu nostoraja on koskenut ainoastaan kortin debit-ominaisuutta. Pankin mukaan se ei ole vielä varsinaisiin yhtynyt perintätoimiin asiassa.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- asiakkaan pankille toimittama reklamaatio tapahtuneesta sekä pankin vastaus siihen
- asiakkaan 13.6.2011 poliisille tekemä tutkintailmoitus sekä sen täydennys
- pankin ja asiakkaan 5.3.2003 allekirjoitettu tiliä ja korttia koskeva palvelusopimus, jossa kortiksi on yksilöity Visa-pankkikortti sekä sen numero ja todettu käteisen nostorajaksi automaatilla 3.500 e/kk
- pankin yleiset korttiehdot sekä Visa-luottokorttien käyttöehdot vuodelta 2010, joissa yleisissä ehdoissa on todettu kortin käytölle olevan mahdollista asettaa tai sopia käyttörajoitteita kuten vähimmäis-, enimmäis- tai tiettynä ajankohtana tehtyjen nostojen yhteismääriin tai käyttökertojen määriin liittyviä rajoitteita. Sekä yleisissä että Visa-kortin ehdoissa on myös erillinen maininta, ettei korttiin liittyvään luottotiliin tai siihen liitetyille korteille voi asettaa erillisiä luottokohtaisia käyttörajoja ja että tiliä käytetään aina sekä kotimaassa ja ulkomailla luottorajan puitteissa.
- kolme puhelutallennetta asiakkaan soitoista pankkiin 13.6.2011, joissa asiakas kertoo kuolettaneensa kortin ”eilen” ja tehneensä myös asiasta ilmoituksen poliisille
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo toimineensa huolellisesti ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti tai vähintään pankin kanssa sopimansa 3.500 euron rajan ylittävältä osin. Pankki katsoo asiakkaan menetelleen törkeän huolimattomasti, koska sen näkemyksen mukaan asiakkaan tunnusluku on ollut varastetussa lompakossa ja kortin kuolettaminen on viivästynyt, koska asiakas ei ole asianmukaisesti tarkistanut korttinsa tallella oloa.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.
Ratkaisun perustelut
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää sekä mitä pankin ja asiakkaan välillä on sovittu mahdollisista rajoituksista liittyen kortin automaattikäyttöön.
Tunnusluvun käyttäminen ja säilyttäminen
Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen säilyttämään korttia ja tunnuslukua erillään sekä näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Pankkilautakunta katsoo, että riippumatta siitä, miten korttiehdoissa on nimenomaisesti ohjeistettu menettelemään tunnusluvun kanssa, turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Siihen, mitä yksittäisen tapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa tapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä on muita ihmisiä.
Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.
Tässä tapauksessa asiakas on ollut viettämässä ravintolailtaa ja on kertomansa mukaan havainnut korttinsa katoamisen vasta seuraavan päivän iltana. Asiakkaan käsityksen mukaan ammattirikolliset ovat saaneet selville hänen korttinsa tunnusluvun käteisautomaattiin asentamansa laitteen avulla ja anastaneet hänen korttinsa kysyessään reittiä Kallioon. Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan tunnusluku on ollut joko samassa lompakossa asiakkaan kortin kanssa tai sitten se on onnistuttu urkkimaan asiakkaan maksaessa ns. pimeän taksin kyytiin liittyneen pienen polttoaineostoksen.
Pankkilautakunta toteaa, että asiassa on esitetty useampia mahdollisia tapahtumankulkuja liittyen kortin tunnusluvun päätymisestä ulkopuolisen tahon tietoon. Mikäli tunnusluku on saatu selville teknisen apuvälineen avulla, ei asiakkaan menettelyä ole välttämättä pidettävä lainkaan huolimattomana. Jos taas tunnusluku on onnistuttu saamaan selville asiakkaan sitä näppäillessä, voi hänen menettelynsä olla huolimatonta. Sen sijaan asiakas on käyttänyt pimeää taksia ja jos ulkopuolisen on siinä yhteydessä onnistunut saada selville tunnusluku, voidaan asiakkaan menettelyä pitää törkeän huolimattomana menettelynä.
Kortin säilyttäminen ja tallella olon seuraaminen ja katoamisilmoituksen tekeminen
Pankkilautakunta toteaa, että arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan se, että kortinhaltija seuraa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä. Vastaavasti pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.
Pankkilautakunta vielä korostaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, minkä perusteella pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.
Asiakkaan kertoman mukaan hän on säilyttänyt korttiaan lompakossa, jota hän on säilyttänyt takkinsa povitaskussa. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan tavan säilyttää korttiaan vastaavan tavanomaista ja lähtökohtaisesti huolellista menettelyä, jota päivittäisessä maksamisessa käytettäväksi tarkoitetun maksuvälineen haltijalta voidaan edellyttää. Pankkilautakunta katsoo kuitenkin, että asiakkaan olisi tullut aikaisemmin tuntemattomien henkilöiden seurassa kiinnittää erityistä huomiota korttinsa tallella olon seuraamiseen. Maksupalvelulain esitöiden mukaan kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa ja Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan tämä koskee myös kortin tallella olon seuraamista.
Asiakkaan kertoman mukaan hän on huomannut lompakkonsa kadonneen vasta baari-iltaa seuranneen päivän iltana, koska sitä ennen hänellä ei ollut tarvetta tehdä ostoksia eikä erityistä syytä epäillä sen katoamista. Asiakas kertoo tehneensä katoamisilmoituksen sunnuntai-iltana heti videovuokraamosta kotiin ja puhelimelleen päästyään, kun taas pankin mukaan ilmoitus on tehty asiakkaan toimesta vasta maanantaiaamuna. Pankki toteaa kuitenkin kortin suljetun sen omasta aloitteesta jo sunnuntaina alkuillasta ja siten ennen asiakkaan väittämää soittoa, joten asialla ei merkitystä tapauksen arvioinnissa. Lautakunnan näkemyksen mukaan asiakas on sinänsä ilmoittanut korttinsa ilman aiheetonta viivytystä kadonneeksi, kun hän on sen havainnut, mutta asiakkaan olisi tullut tarkistaa kortin tallella olo jo kotiin saapuessaan tai viimeistään aamulla ja kun hän ei ole näin tehnyt, on hän menetellyt huolimattomasti.
Yhteenveto
Asiakkaan mukaan hän on tehnyt itse käteisnoston noin klo 02 ravintolasta lähdettyään ja missä yhteydessä hänen tunnuslukunsa on saatu selville ja minkä jälkeen kaksi miestä on jonkin ajan kuluttua kysynyt häneltä tietä Kallioon, missä yhteydessä hänen korttinsa on anastettu. Pankin mukaan asiakas on käyttänyt niin sanottua pimeää taksia ja siihen liittyvä asiakkaan kiistämä bensaostos on tehty noin puolitoista tuntia asiakkaan oman noston jälkeen ja oikeudettomat nostot noin vajaan tunnin kyseisen bensaostoksen jälkeen.
Asiassa saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunnan ei ole mahdollista luotettavasti arvioida tapahtumien yksityiskohtaisempaa kulkua ja esimerkiksi sitä, mitä on tapahtunut asiakkaan ravintolasta lähdön ja oikeudettomien nostojen välillä.
Pankkilautakunta ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että asiakkaan käteisnoston yhteydessä kortin tunnusluku olisi saatu selville teknisen laitteen avulla, joten tunnusluvun on täytynyt päätyä anastajien tietoon asiakkaan käteisnoston yhteydessä, mikä osoittaa asiakkaan huolimattomuutta. Mikäli asiakkaalta on onnistuttu oman kertomuksensa mukaisesti anastamaan lompakko keskellä öistä katua tapahtuneen reittitiedustelun yhteydessä hänen povitaskustaan, osoittaa se asiakkaan olleen varomaton tilanteessa ja siten lautakunnan näkemyksen mukaan huolimatonta menettelyä. Edelleen koska asiakas ei ole havainnut koko lompakkonsa katoamista kuin vasta tapahtumia seuranneen päivän iltana, osoittaa se niin ikään huolimattomuutta liittyen kortin tallellaolon seuraamiseen.
Jos taas tapauksissa kortin tunnusluku on urkittu bensaostoksen yhteydessä ja kortti on anastettu tämän jälkeen kortinhaltijalta, kun hän on vastoin esittämäänsä käyttänyt ns. pimeää taksia ja kortti sekä tieto sen tunnusluvusta ovat siinä yhteydessä päätyneet ulkopuoliselle, osoittaa se asiakkaan törkeää huolimattomuutta.
Lautakunta pitää tapauksessa tapahtumien ajankohdat ja paikat huomioon ottaen todennäköisempänä asiakkaan esittämää tapahtumankulkua, mutta ei sulje pois pankin esittämää vaihtoehtoa. Kyseiset tapahtumainkulut ovat kuitenkin molemmat luonteeltaan sellaisia, että ne ja ennen kaikkea asiakkaan menettely kortin tallella olon seuraamisen osalta, osoittavat lautakunnan näkemyksen mukaan kokonaisuutena arvioiden asiakkaan vakavaa piittaamattomuutta kortin hallintaan ja käyttöön liittyvistä turvallisuusriskeistä, mistä syystä hänen menettelyään voi pitää törkeän huolimattomana.
Nostoraja
Tapahtumain kulusta riippumatta asiassa on kuitenkin mahdollista arvioida itsenäisenä kysymyksenä asiakkaan esille nostamaa nostoraja kysymystä. Asiakkaan näkemyksen mukaan koko kortin käteisnostorajaksi on sovittu 3.500 euroa kuukaudessa, kun taas pankin mukaan kyseinen rajoitus on koskenut vain pankkikorttiominaisuutta.
Lautakunta toteaa, että asiakkaan allekirjoittamassa palvelusopimuksessa asiakkaan käytössä ollut kortti on nimetty Visa-pankkikortiksi ja se on yksilöity ainoastaan yhdellä korttinumerolla. Sopimuksiin liittyvissä pankin yleisissä korttiehdoissa ja Visa-luottokorttien käyttöehdoissa sen sijaan todetaan, että luottotiliin liitetylle kortille ei voi asettaa käyttörajoja, vaan ne toimivat aina luottorajan puitteissa.
Lähtökohtaisesti vastuu epäselvistä ehdoista on sopimuksen laatineella osapuolella. Lautakunta katsoo, että pankin olisi tullut kirjata palvelusopimukseen, että siinä määritellyt nostorajat koskevat vain kortin pankkikorttiominaisuutta, mikäli pankki olisi halunnut näin sovitun. Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaalla on ollut perusteltu käsitys ymmärtää nostorajan tarkoittavan sitä, että se koskee kortin molempia ominaisuuksia.
Perinnän keskeyttäminen ja maksuajan myöntäminen
Pankkilautakunta toteaa, että sen tehtävä on ensisijaisesti ratkaista osapuolten välisiä riitoja. Lautakunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että hyvän perintätavan mukaan perintäasian riitauttamisen johdosta tuomioistuimessa tai muussa ratkaisuelimessä perintätoimet tulisi keskeyttää. Pankin mukaan se ei kuitenkaan ole aloittanut varsinaisia perintätoimia asiassa. Lautakunta toteaa, että pankin ja asiakkaan väliset oikeudet ja velvollisuudet liittyen kortilla tapahtuviin maksuihin sekä edellytykset niiden mahdolliselle muuttamiselle on osapuolia sitovasti sovittu palvelusopimuksessa sekä sen liitteissä. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että mikäli asiakas ei ole voinut käyttää korttiaan, perustetta palvelumaksun perimiselle kyseiseltä ajalta ei ole ollut.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen ja erityisesti kortin tallella olon seuraamisen sekä katoamisilmoituksen tekemisen suhteen. Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan menettely kokonaisuutena arvioiden osoittaa törkeää huolimattomuutta, mutta edellä nostorajasta todettu huomioon ottaen lautakunta suosittaa, että pankki vastaa asiassa aiheutuneesta vahingosta 3.500 euroa ylittäviltä osin.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää ja jäsenet Lampela, Lehtonen ja Kallio. Sihteerinä toimi Sainio.
PANKKILAUTAKUNTA