Haku

PKL 53/11

Tulosta

Asianumero: PKL 53/11 (2012)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 09.03.2012

Kortin oikeudeton käyttö törkeä huolimattomuus

 

Tapahtumatiedot

Asiakkaan kertoman sekä asiaan liittyvän käräjäoikeuden tuomion mukaan asiakkaan kotiin on ulkopuolisen henkilön toimesta päästy tekaistulla syyllä ja samassa yhteydessä asiakkaan matkapuhelin ja lompakko on anastettu 4.2.2011 n. klo. 19–19.45 välisenä aikana. Asiakas itse oli päästänyt ulkopuolisen henkilön rappukäytävään ja edelleen omaan kotiinsa. Asiakas oli anastukset havaittuaan ilmoittanut näistä tyttärilleen, jotka olivat välittömästi sulkeneet puhelinliittymän sekä kuolettaneet lompakossa olleet maksuvälineet. Asiakkaan kertoman mukaan pankkikortti kuoletettiin noin 15–20 minuuttia ulkopuolisen henkilön poistuttua asunnosta.

Lompakossa olleella yhdistelmäkortilla oli tehty välittömästi anastuksen jälkeen oikeudettomasti neljä peräkkäistä 400 euron automaattinostoa yhteismäärältään 1.600 euroa. Tekijä saatiin kiinni ja tuomittiin myöhemmin käräjäoikeudessa varkaudesta ja maksuvälinepetoksesta.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas katsoo, että pankin tulee vastata väärinkäytöstä aiheutuneesta vahingosta. Hän vaatii 1.600 euron hyvitystä.

Asiakkaan kertoman mukaan hänen lompakkonsa anastettiin laukusta, joka oli kulman takana keittiön puolella. Asunto on kaksio, jossa eteisen jälkeen tulee ensin keittiö ja sen jälkeen olohuone. Lompakon anastanut henkilö oli tullut asuntoon sisään, pyytänyt puhelinluetteloa lainaksi ja kysellyt kaikenlaista. Asiakkaan kertoman mukaan ulkopuolinen henkilö oli käynyt myös olohuoneessa, missä anastuksen kohteeksi joutunut puhelin oli sijainnut.

Asiakas kertoo, ettei hänellä ollut yhdistelmäkortin tunnuslukua lompakossaan, vaan ainoastaan muistissa. Asiakkaan käsityksen mukaan tilanne vaikutti etukäteen suunnitellulta ja asiakas pitää mahdollisena, että häntä oli aiemmin kaupassa tai pankkiautomaatilla seurattu tunnusluvun urkkimiseksi.  

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankin mukaan käteisnostot on tehty tunnuslukua käyttäen. Pankki toteaa, ettei kyseessä voi olla tunnusluvun urkinta, sillä kortti on anastettu ja oikeudettomat nostot on tehty kolme päivää sen jälkeen, kun asiakas itse on edellisen kerran käyttänyt kyseistä yhdistelmäkorttia pankkiautomaatilla. Pankin selvityksen mukaan asiakas on myös kertonut maksavansa ostoksensa kaupassa aina käteisellä tai toisen pankin kortilla, jolloin pankki ei pidä mahdollisena tunnusluvun urkinnan tapahtumista kaupassa maksamisen yhteydessä.  Pankki katsoo, että asiakkaan on näin ollen täytynyt yhdistelmäkortin lisäksi säilyttää sen tunnuslukua lompakossaan.

Pankilta saadun lisäselvityksen mukaan oikeudettomat käteisnostot on tehty klo. 18:44–18:45 välisenä aikana, ja asiakkaan kortti on suljettu klo. 19:36.

Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee huolehtia siitä, että kortti tai tunnusluku ei joudu sivullisen haltuun tai tietoon minkä lisäksi kortinhaltija on velvollinen säilyttämään kortin ja tunnusluvun turvassa ja erillään toisistaan. Tästä syystä pankki katsoo asiakkaan menetelleen kortin ja tunnusluvun säilyttämisen suhteen korttiehtojen vastaisesti tahallisella tai törkeän huolimattomalla tavalla, jolloin asiakas vastaa korttinsa oikeudettomasta käytöstä myös 150 euron ylittävältä osin.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu

-       poliisin tutkintailmoitus

-       asiakkaan vakuutusyhtiön kielteinen päätös asiakkaan tekemään, edellä esitettyyn tapahtumasarjaan liittyvään vahinkoilmoitukseen

-       käräjäoikeuden asiassa antama tuomio, jossa asiakkaan kotiin päässyt henkilö tuomittiin mm. varkaudesta ja maksuvälinepetoksesta. Tuomion lainvoimaisuudesta ei ole varmuutta.

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu maksukortin oikeudettomasta käytöstä jakautuu pankin ja asiakkaan välillä. Asiakas katsoo säilyttäneensä korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti toisistaan erillään ja vaatii täysimääräistä hyvitystä. Pankki katsoo asiakkaan menetelleen kortin ja tunnusluvun säilyttämisen osalta törkeän huolimattomasti, jolloin pankki ei ole hyvitysvelvollinen.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1)    hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2)    maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3)    hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohdan 3.1 mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon.

Perustelut

Pankkilautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella asiakkaan kotiin oli tunkeutunut ulkopuolinen henkilö tekaistun syyn turvin ja samassa yhteydessä asiakkaan lompakko oli anastettu. Lompakossa oli mm. asiakkaan yhdistelmäkortti, jota on käytetty oikeudetta välittömästi anastuksen jälkeen. Käteisnostot on tehty yhdistelmäkortin tunnuslukua käyttäen noin 50 minuuttia ennen kuin asiakkaan tytär on soittanut sulkupalveluun. Pankki on kieltäytynyt hyvittämästä vahinkoa vedoten kortin ja tunnusluvun säilyttämistapaan.

Automaattinostojen tekeminen on edellyttänyt sitä, että tekijällä on kortin lisäksi ollut hallussaan siihen liittyvä tunnusluku. Maksukortteihin liittyvää salaista tunnuslukua ei pysty selvittämään kortista itsestään. Asiakas ei ole tapauksessa esittänyt selvää käsitystä siitä, missä tilanteessa kortin tunnusluku olisi häneltä urkittu.

Anastuspäivää edeltävät asiakkaan korttitapahtumat ovat selvityksen mukaan olleet 1.2.2011 eli kolme päivää aiemmin tehtyjä pankkiautomaattitapahtumia. Niiden olosuhteista ei ole lähempää selvitystä. Lautakunta pitää lähtökohtaisesti epätodennäköisenä, että tekijä tunnusluvun urkittuaan odottaisi kolme päivää ja sitten anastaisi kortin toisessa paikassa. Edelleen maksuvälinepetoksesta tuomittu, lompakon anastanut henkilö on käräjäoikeuden tuomion perusteella kertonut, että hän on luovuttanut puheena olevan yhdistelmäkortin ja tunnusluvun toiselle henkilölle sopimuksen mukaisesti, joka nostot on tehnyt. Tämän vuoksi ja muun selvityksen puuttuessa lautakunta pitää epätodennäköisenä, että aiemmilla, 1.2.2011 tai sitä edeltävillä automaattitapahtumilla olisi yhteyttä 4.2.2011 sattuneeseen oikeudettomaan käyttöön.

Käytettävissään olevan asiakirjaselvityksen perusteella Pankkilautakunta pitää tapauksessa todennäköisimpänä vaihtoehtona sitä, että tekijä on saanut kortin tunnusluvun tietoonsa kortin anastuksen yhteydessä. Tunnusluvun säilyttämistä maksukortista erillään esimerkiksi lipaston laatikossa tai muussa turvallisessa paikassa omassa kodissa voitaisiin Pankkilautakunnan arvion mukaan pitää lähtökohtaisesti huolellisena toimintana. Asiakas ei kuitenkaan ole valituksessaan kertonut tunnuslukua säilytetyn missään, vaan ainoastaan omassa muistissaan. Koska ostot on tehty tunnuslukua käyttäen, ulkopuolinen henkilö on saadun selvityksen mukaan viipynyt asunnossa kohtuullisen lyhyen aikaa ja koska asiakas ei ole antanut selvitystä tunnusluvun säilytyspaikasta kotona, on Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan pidettävä todennäköisenä sitä, että tunnusluku on ollut samassa lompakossa maksukortin kanssa tai muutoin sellaisessa näkyvässä paikassa asunnossa, että tunnusluvun yhdistäminen kyseiseen maksukorttiin on ulkopuolisen henkilön toimesta onnistunut vaivatta. Tämä lautakunnan näkemyksen mukaan osoittaa kortinhaltijan vakavaa huolimattomuutta tunnusluvun säilyttämisessä.

Yhteenvetona lautakunta katsoo asiakkaan menetelleen kortin ja tunnusluvun säilyttämisessä huolimattomasti. Hänen menettelynsä on myötävaikuttanut siihen, että korttia on käytetty oikeudettomasti. Lautakunta katsoo asiakkaan menettelyn osoittavan sellaista piittaamattomuutta kortin hallintaan ja käyttöön liittyvistä turvallisuusriskeistä, että hänen menettelyään voi pitää törkeän huolimattomana.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan yhdistelmäkortin oikeudeton käyttö johtuu asiakkaan törkeän huolimattomana pidettävästä menettelystä kortin ja siihen liittyvän tunnusluvun säilyttämisessä. Tällöin vastuu väärinkäytöstä jää asiakkaalle.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Antila, Kallio, Lampela ja Lehtonen. Sihteerinä toimi Saarinen.

 

PANKKILAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia