Tapahtumatiedot

Asiakas kiistää hänen kortillaan Tokiossa yökerhossa 1.6.2016 klo 22.11-23.56 välisenä aikana Suomen aikaa tehdyt, yhteisarvoltaan 2.760,60 euron ostot. Asiakas teki kortistaan sulkuilmoituksen 8.6.2016.

Asiakkaan valitus

Asiakas joutui Tokion reissulla ystävänsä B:n kanssa rikoksen uhriksi. Asiakkaan kortilta tehdyt kaksi veloitusta (179.200 ja 150.000JPY / 1.502,73 ja 1.257,87€) perustuvat huijaukseen ja uhkailuun eikä todellisiin ostotapahtumiin. B:n korttia käytettiin kerran (240.000JPY), minkä B:n luottokorttiyhtiö korvasi täysimääräisesti. Asiakas myöntää omalta kohdaltaan huolimattomuuden ja on valmis maksamaan 150 euron omavastuun.

Henkilökohtaisesti asiakas ei pysty sanomaan, miten kyseiset rikokset yksityiskohtaisesti suoritettiin, mutta ne ovat tehty joka tapauksessa vastoin asiakkaan tahtoa. Tarkempi kuvaus on esitetty mm. B:n rikosilmoituksessa ja korttireklamaatiossa omalle pankilleen.

Asiakas meni B:n kanssa sisäänheittäjän houkuttelemana sisään kerrostalon 4. kerroksessa sijaitsevaan pieneen yökerhoon. Sisäänheittäjä lupasi 3.000 jenin pääsymaksusta per henkilö ilmaiset juomat loppuillaksi. Asiakas maksoi 6.000 jeniä (50,31€) kortillaan, mistä on kuitti tallella.

B:n tekemän rikosilmoituksen ja korttireklamaation mukaan he joivat yökerhossa yhdet juomat, joihin oli todennäköisesti lisätty jotain. Asiakas nukahti ja B pysyi jotenkuten hereillä, koska ei juonut omaansa loppuun asti. Heitä ei päästetty lähtemään pois ennen kuin he olivat väkivallalla uhkailun jälkeen kuitanneet B:n luottokortilla 240.000 jeniä. Laskutusperusteita, erittelyä tms. ei kerrottu. B talutti tokkuraisen asiakkaan lähimmälle poliisiasemalle. Poliisit eivät olleet halukkaita auttamaan, koska kuitissa olevien yhteystietojen perusteella tekijöitä ei pystytty määrittämään. Seuraavana päivänä B selvitti tapahtunutta alueesta vastaavalla poliisiasemalla ja kävi poliisien kanssa tapahtumapaikan läheisyydessä, mutta talon seinässä tai hississä ei ollut yökerhon sijainnin osoittavia merkintöjä, eivätkä nämäkään poliisit siis pystyneet auttamaan asiassa. B:n selvittäessä asiaa asiakas nukkui edelleenkin päätään selväksi terästetyn drinkin seurauksena. Hän tarvitsi noin 15 tuntia unta herätäkseen, mikä todistaa sen, että heidän juomiinsa oli lisätty jotakin. 7.6.2016 asiakas huomasi kortillaan kaksi ylimääräistä veloitusta, joista kumpikaan ei tiedossa olevien asioiden valossa voi perustua kuin siihen, että kortti on kopioitu tai sitä on käytetty muuten laittomasti.

Asiakas on joutunut huumatuksi tahtomattaan. Asiakas on erittäin kokenut matkustaja ja on oman työuransa aikana käynyt yli 30 maassa. Mitään vastaavaa ei ole tapahtunut aikaisemmin vaikka asiakkaan toiminta ei ole poikennut mitenkään tavanomaisesta. Tämän lisäksi kollega ja todistaja B omaa yhtä vahvan kokemuksen matkustamisesta, joten tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta ei missään tapauksessa ole kyse. Rikoksen uhriksi joutuminen oli molemmille ensimmäinen kerta.

Pankin vastine

Kaikki tapahtumat oli tehty kortin PIN-tunnusluvulla kortin sirua lukien ennen kuin kortti suljettiin. Kortti on ollut asiakkaan hallussa oikeudettomien nostojen jälkeenkin.

Korttiehtojen perusteella kortinhaltijalla on velvollisuus toimia huolellisesti, eli tässä tapauksessa asiakkaan olisi tullut omalla toiminnalla varmistaa se, ettei sivullisen ole mahdollista saada haltuunsa korttia tai sen tunnuslukua. Normaali huolellisuus ja kortin turvallinen käyttötapa maksupäätteellä asioitaessa edellyttävät toimimaan siten, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Erityistä huolellisuutta kortin säilytyksessä ja käytössä tulee noudattaa tilanteissa, joissa on riski joutua rikoksen kohteeksi, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa ollessa ulkomailla ravintolassa ja nauttiessa alkoholia. Kertomuksessa ei ole tarkemmin selostettu kyseisen illan tapahtumia, mutta asiakas epäilee tulleensa huumatuksi. Huumauksesta ei ole reklamaatiossa mitään muita todisteita kuin asianomaisten antama kertomus, joten se jää tapauksessa selvittämättömäksi.

Kertomuksessa ei ole myöskään tarkemmin selvitetty sitä miten kortin väärinkäyttäjä olisi saanut kortin ja tunnusluvun käyttöönsä ja kopioitua. Kortin väärinkäyttö ei ole mahdollista pelkän kortin avulla vaan käyttäjällä on oltava sekä PIN-tunnusluku että kortti samanaikaisesti hallussaan. Sirullista korttia ei käytännössä ole kopioitu niillä laitteilla mitä rikollisilla on nykyisin käytössä. Poliisin internet-sivuilla julkaistun tiedotteen mukaan rikolliset eivät ole vielä löytäneet tietoturva-aukkoja sirukortin osalta. Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (FINE) tietojen mukaan missaan pain maailmaa ei ole todettu kortin väärinkäyttötapausta, jossa rikolliset olisivat onnistuneet saamaan kortin tunnusluvun tietoonsa kortin sirusta tai magneettinauhasta taikka onnistuneet ohittamaan maksupäätteen tai nostoautomaatin edellyttämän oikean tunnusluvun näppäilyn. On hyvin epätodennäköistä, että asiakkaan kortti olisi kopioitu ja siru saatu sitä kautta tietoon, joten kyseessä on hyvin suurella todennäköisyydellä sama kortti mikä oli asiakkaan hallussa tapahtumien jälkeenkin.

Asiassa saamansa selvityksen perusteella ja tapauksen olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen pankki katsoo, että asiakas käyttäessään ja säilyttäessään korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua on menetellyt törkeän huolimattomasti ja ei ole noudattanut korttiehtojen ja maksupalvelulain edellyttämää riittävää huolellisuutta. Tästä johtuen hän vastaa vahingosta täysimääräisesti.

Edellä mainituin perustein pankki katsoo, että pankki ei ole korvausvelvollinen asiassa.

Selvitykset

Valitus koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- B:n rikosilmoitus

- B:n reklamaatio pankilleen

- B:n pankin B:lle lähettämä ilmoitus, jossa pankki vahvistaa, etteivät selvityksen alaiset korttitapahtumat jää asiakkaan vastuulle

- kuittikopioita

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi on vielä arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia ja tuleeko asiakkaan mahdollista vastuuta tällä perusteella rajoittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä

1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;

2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai

3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksu-välineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin henkilöasiakkaiden yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Korttiehdoissa kortinhaltija sitoutuu säilyttämään ja käsittelemään korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Tunnuslukua on säilytettävä erillään kortista sekä korttinumerosta ja mieluiten vain muistissa. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, laukussa tai matkapuhelimen muistissa helposti tunnistettavassa muodossa eikä lukitussa autossa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sisältävän kirjeen ja olemaan kirjaamatta tunnuslukua tai muuta tunnistetta helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistö kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Kortin ja tunnusluvun tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri.

Asian arviointi

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Pankkilautakunta toteaa tässä tapauksessa saadun selvityksen perusteella jäävän osittain epäselväksi, mitä Tokiossa on aamuyöllä 2.6.2016 tapahtunut, eikä lautakunnan ole saadun selvityksen perusteella mahdollista luotettavasti arvioida tapahtumien yksityiskohtaisempaa kulkua ja erityisesti sitä, mitä on tapahtunut asiakkaan ja B:n yökerhoon menon ja sieltä lähtemisen välisenä aikana. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, ettei asiakkaan ole tässä tapauksessa mahdollista antaa asiaan jo antamaansa selvitystä yksityiskohtaisempaa ja asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon arvioinnin kannalta parempaa selvitystä. Tarkemman selvityksen puuttuessa ja sen saamisen ollessa tapauksessa muutoinkin epätodennäköistä Pankkilautakunnan on arvioitava asiakkaan menettelyä asiassa nyt saadun selvityksen perusteella.

Tapahtumienkulussa olevasta osittain selvittämättömäksi jääneestä ajanjaksosta huolimatta Pankkilautakunta katsoo asiakkaan antaneen tapahtumista asian lautakuntakäsittelyssä johdonmukaisen selvityksen, jota tukee asiassa esitetty muu selvitys mukaan lukien hänen pian tapahtumien jälkeen pankille tekemänsä reklamaatio sekä erityisesti B:n omalle pankilleen tekemä korttireklamaatio ja Suomen poliisille tekemä rikosilmoitus.

Asiassa saatu kokonaisselvitys huomioon ottaen Pankkilautakunta pitää asiakkaan asiassa esittämää selvitystä uskottavana ja näin ollen todennäköisenä, että asiakas on tapauksessa huumattu laittamalla hänen juomaansa huumaavaa ainetta ja asiakkaan ollessa huumattuna hänen korttiaan on käytetty oikeudetta tai hänet on pakotettu hyväksymään perusteettomia korttiveloituksia. Lautakunta katsoo edelleen, ettei asiakas tällöin ole huumatuksi tultuaan voinut vaikuttaa korttinsa oikeudettomaan käyttöön tai siitä aiheutuneen vahingon määrään. Lautakunta katsoo lisäksi, ettei asiakas ole asiassa esitetyn selvityksen perusteella ennen huumaamistaan huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tai muutoin moitittavaksi katsottavalla omalla menettelyllään myötävaikuttanut tapahtumien kulkuun ja huumatuksi tulemiseensa.

Pankkilautakunta katsoo myös todennäköiseksi, että tapauksessa kortin oikeudettomaan käyttöön on osallistunut korttimaksujen vastaanottajana toiminut yökerho ja/tai sen työntekijät.

Pankkilautakunta toteaa, että siinäkin tapauksessa että kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Yökerhon ja sen työntekijöiden ollessa kortin oikeudettoman käytön takana, on maksunsaaja tai sen edustajat tässä tapauksessa käytännössä toimineet riitautettujen maksutapahtumien kohdalla sekä maksunsaajana että maksuvälinettä käyttäneenä maksajana.

Pankkilautakunta katsoo siten maksunsaajan olleen tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu käyttämään korttia, ja ettei maksunsaajan näin ollen voida katsoa maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti asianmukaisesti varmistuneen maksajan oikeudesta käyttää korttia.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella toden-näköiseksi, että asiakas on tullut yökerhossa huumatuksi. Lautakunta katsoo, ettei asiakas ole ennen huumaamistaan huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan ja ettei asiakas ole huumatuksi tultuaan voinut vaikuttaa korttinsa oikeudettomaan käyttöön eikä hän näin ollen ole maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin mukaan vastuussa korttinsa oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta.

Pankkilautakunta katsoo edellä todetun lisäksi todennäköiseksi, että maksunsaaja on toiminut riitautettujen maksutapahtumien kohdalla sekä maksunsaajana että maksuvälinettä käyttäneenä maksajana. Näin ollen maksunsaajan ei voida katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia eikä asiakas maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää

Sihteeri Hidén

Jäsenet:

Atrila

Kallio

Lehtonen

Pulkkinen