Haku

PKL 51/16

Tulosta

Asianumero: PKL 51/16 (2016)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 13.12.2016

Miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä ostotapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Kortin oikeudeton käyttö. Kortinhaltijan törkeä huolimattomuus.

Tapahtumatiedot

Asiakas kiistää tehneensä hänen kortillaan Tallinnassa 17.7.2016 klo 02.01-02.04 tehdyt ja tunnusluvulla hyväksytyt yhteensä 1.480,00 euron kolme maksutapahtumaa. Pankki vastaanotti asiakkaan sulkuilmoituksen kortista 27.7.2016 klo 11.25.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, ettei hän ole toiminut huolimattomasti, ja hän vaatii pankkia hyvittämään kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen 1.480,00 euron vahingon.

Asiakas poikkesi 17.7.2016 Tallinnassa ruokaravintolassa, jossa hän teki kolme ostosta (2x10€+60€) aikavälillä 01.23-01.49 maksaen käteisen puutteessa korttinsa debit-puolella. Parin päivän kuluttua hän näki tiliotteesta, häntä oli laskutettu edellä mainitun 80,00 euron lisäksi vielä jostakin 250,00 euroa. 27.7.2016 saapui luottokorttilasku, jossa oli laskutettu vielä 980,00 ja 250,00 euroa. Pankin tutkinnan mukaan kortin sirutieto on luettu maksupäätteessä, mutta asiakas ei ole tuona aikana antanut korttiaan kenellekään.

Asiakas ei ymmärrä, miten tämä on mahdollista, ja mitä asiakas olisi tuollaisilla laskutuksilla edes tällaisesta ravintolasta ostanut. Asiakkaan ymmärrys ei riitä, siihen, kuinka ”palveluntarjoava” ravintola on petoksensa suorittanut eikä myöskään poliisi Suomessa osannut arvioida, miten rikos on teknisesti tehty. Asiakkaalla ei tietenkään ole mahdollisuutta selvittää asiaa Viron poliisin kanssa, koska lyhyen matkan aikana asiakas ei ollut tietoinen veloituksista, jotka hän huomasi kotona katsoessaan tilitapahtumia ja noin viikon päästä saatuaan luottokorttilaskun.

Pankin vastine

Kaikki asiakkaan reklamoimat ostot on tehty alkuperäisellä kortilta ja oikealla PIN-koodilla.

Pankille tekemässään reklamaatiossa ja rikosilmoituksessa asiakas kertoo poikenneensa katsomaan "ruokaravintolaksi" mainostettua ravintola Madonnaa. Hän kertoo tilanneensa oluen, ja tässä yhteydessä hänelle ehdotettiin 60,00 euroa maksavaa "naisnäytöstä", jonka hän myös osti. Näytöksen jälkeen hän kertoo ostaneensa vielä toisen oluen. Myöhemmin hän huomasi, että näiden ostosten lisäksi kortilta oli veloitettu kolme muutakin tapahtumaa.

Asiakkaan omat kolme ostoa on kuitenkin tehty peräjälkeen: 10,00 euron ostot klo 01.23 ja klo 01.40 ja 60,00 euron osto klo 01.49.

Reklamoidut ostot on tehty näiden jälkeen klo 02.01, klo 02.03 ja klo 02.04. Kaikkien ostojen yhteydessä kortin sirutieto on luettu Iiikkeen maksupäätteessä, joten ostot on kiistatta tehty käyttäen kortinhaltijan alkuperäistä korttia. Ostot on hyväksytty näppäilemällä kortin tunnusluku maksupäätteeseen. Tunnuslukua ei voi saada itse kortista, joten sen on täytynyt joutua korttia käyttäneen henkilön tietoon muulla tavoin. Ravintolan maksupääte on jokaisen oston yhteydessä tehnyt kate- ja varmennuskyselyn. Asiakkaan mainitsemat kaksi 250,00 euron suuruista ostoa on tehty eri aikaan (klo 02.03 ja klo 02.04) ja tapahtumissa on eri varmennusnumerot, joten kyse ei ole saman tapahtuman tuplaveloituksesta.

Kortti on reklamoitujen ostojen jälkeen ollut asiakkaan hallussa. Kortti on suljettu 27.7.2016 klo 11.25.

Koska ostot on tehty kortin sirutietoa lukien ja ne on hyväksytty kortin tunnusluvulla, ei kortinmyöntäjällä Kansainvälisten Visa-sääntöjen mukaan ole oikeutta saada rahoja takaisin velottajalta.

Pankki katsoo, ettei korttia ja tunnuslukua ole säilytetty ja käytetty korttiehtojen edellyttämällä tavalla. Mikäli reklamoidut ostot eivät ole asiakkaan itsensä tekemiä, on kortin täytynyt olla ostojen aikaan ulkopuolisen hallussa. Ulkopuolinen on tällöin voinut lainata korttia asiakkaan huomaamatta. Pankki katsoo, että tämä ei ole korttiehtojen tarkoittamaa huolellista kortin säilytystä. Myös tunnusluku on päätynyt ulkopuolisen tietoon.

Pankki katsoo, että asiakas on laiminlyönyt velvollisuutensa säilyttää korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Pankki katsoo, että ilta-/yöaikaan ravintolassa ulkomailla ollessaan huolellinen kortinhaltija kiinnittää tavallista suurempaa huomiota kortin ja tunnusluvun säilytykseen ja käyttämiseen. Ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, joissa korttia ja tunnuslukua säilytetään ja käytetään.

Koska reklamoidut tapahtumat on tehty asiakkaan alkuperäisellä sirukortilla ja hyväksytty tunnusluvulla eikä korttia tapahtumien aikaan ole ilmoitettu kadonneeksi, kortinmyöntäjällä ei ole ollut tiedossa mitään syytä estää näitä kortilla tehtyjä tapahtumia. Vastuu kortin ja tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä on korttiehtojen sekä maksupalvelulain mukaan kortinhaltijalla.

Pankki katsoo kokonaisuutena asiakkaan menetelleen törkeän huolimattomasti korttiehtoihin nähden ja että tässä tapauksessa kortinhaltijan törkeän huolimaton menettely korttiehtojen noudattamisessa on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön. Siksi kortin oikeudeton käyttö on jäänyt asiakkaan vastuulle täysimääräisesti.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- tutkintailmoitus (ilmoitusaika 27.7.2016)

- Visa-kortin ja Visa-luoton yleiset ehdot

- kuitti

- tiliote

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi on arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia ja tuleeko asiakkaan mahdollista vastuuta tällä perusteella rajoittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä

1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;

2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai

3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yleisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Yleisten korttiehtojen mukaan korttia on säilytettävä huolellisesti. Samoin kortin tunnuslukua on säilytettävä aina huolellisesti ja erillään kortista ja siten, etteivät ne missä olosuhteissa joudu ulkopuolisen haltuun tai tietoon. Korttia, tunnuslukua ja salasanaa ei saa esimerkiksi säilyttää samassa lompakossa tai laukussa. Kortin tunnusluvun ja salasanan tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa, erityisesti tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri. Kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistö esim. kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortin, tunnusluvun tai salasanan katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, kortin jäämisestä ulkomailla automaattiin tai kortin oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille, jolloin kortinhaltijan vastuu lakkaa.

Asian arviointi

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen ja erityisesti maksutapahtumien kellonajat huomioiden todennäköiseksi, että kortin anastus ja oikeudeton käyttö on tapahtunut asiakkaan maksaman näytöksen aikana ja kortti on onnistuttu myös palauttamaan asiakkaalle tämän huomaamatta näytöksen aikana tai pian sen päättymisen jälkeen.

Pankkilautakunta kiinnittää tapauksessa erityistä huomiota siihen, että riidanalaiset kolme maksutapahtumaa ovat huomattavan suuria ja ne on tehty muutaman minuutin sisällä samassa paikassa, jossa asiakas oli itse korttiaan käyttänyt ja jossa hän katsoi maksamaansa näytöstä.

Asiassa saatu kokonaisselvitys huomioiden Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että tapauksessa kortin oikeudettomaan käyttöön on osallistunut vilpillinen maksunsaaja yhteistyössä asiakkaan kortin anastaneen henkilön kanssa tietoisena siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu korttia käyttämään.

Pankkilautakunta toteaa, että vaikka kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Tässä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo edellä todetun mukaisesti maksunsaajan olleen tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu käyttämään korttia, ja ettei maksunsaajan näin ollen voida katsoa varmistuneen maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia.

Koska viimeksi todetun johdosta asiakas ei maksupalvelulain 62 § 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, ei Pankkilautakunta ole katsonut tapauksessa tarpeelliseksi arvioida asiakkaan menettelyä maksupalvelulain 53 §:n 1 momentissa ja korttiehdoissa kortinhaltijalle asetettujen huolellisuusvelvollisuuksien suhteen.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella maksunsaajan tietoisesti osallistuneen kortin oikeudettomaan käyttöön ja olleen siten tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu korttia käyttämään. Näin ollen maksunsaajan ei voida katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia eikä asiakas maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

 

PANKKILAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Sillanpää

Sihteeri Hidén

 

Jäsenet:

Atrila

Kallio

Lehtonen

Pulkkinen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia