Tapahtumatiedot
Asiakkaalta oli kööpenhaminalaisessa ravintolassa laskutettu asiakkaan kertoman mukaan noin kymmenkertainen määrä oston todelliseen arvoon verrattuna. Asiakas oli kertomansa mukaan saanut maksutapahtumasta tekaistun kuitin. Pankki on kiistänyt korvausvaatimuksen vedoten siihen, että kyseinen maksutapahtuma on asiakkaan alkuperäisellä kortilla maksettu korttiin liittyvää PIN-koodia käyttäen.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas on tilannut 9.-10.2.2011 välisenä yönä samppanjaa kööpenhaminalaisesta ravintolasta kertomansa mukaan yhteensä 3.200 Tanskan kruunun edestä. Summasta puolet eli 1.600 kruunua piti maksaa valituksen kohteena olevalla kortilla. Asiakas on ilmoituksensa mukaan tehnyt valituksen myös toisen pankin myöntämällä luottokortilla tehdystä, vastaavansuuruisesta veloituksesta. Asiakas sai kertomansa mukaan tapahtumasta kuitin, joka kuitenkaan ei liity kyseiseen ostotapahtumaan koska kuitissa ollut kellonaika oli muutamaa tuntia riidanalaisia ostoja aiemmin. Kertomansa mukaan asiakas viihtyi ravintolassa noin tunnin, klo. 01-02:15, eikä siinä ajassa pystyisi edes kuluttamaan veloitettua summaa.
Asiakkaan mukaan hänen tilaamansa juoma oli ”ihan laadukasta”, mutta ei mitään kallista vuosikertasamppanjaa. Ravintolan listassa ei ollut asiakkaan mukaan mitään läheskään laskutetun summan hintaista tuotetta. Lisäksi asiakas katsoo, että koska hän sai ravintolasta kuitin 1.600 kruunulle, henkilökunta ei voinut olettaa hänen tilanneen tätä isommalla summalla. Asiakkaan kertoman mukaan maksupäätelaitetta ei viety maksutapahtuman aikana toiseen huoneeseen, joten tarjoilijalla ilmeisesti oli tekaistu kuitti valmiina ja se näytti tulevan maksupäätelaitteesta. Myöhemmin ravintolan selvitystä varten toimittamat kuitit ovat asiakkaan mukaan sellaisia, joita hän ei ole ostotapahtuman aikana saanut tai aiemmin nähnyt.
Asiakas alkoi kertomansa mukaan epäillä tapahtuman oikeellisuutta seuraavana päivänä 11.2.2011 ja oli asiasta yhteydessä pankkiin. Asiakas ei ole valituksessaan tarkemmin kertonut, mikä herätti hänen epäilyksensä seuraavana päivänä illan maksutapahtumiin liittyen. Asiakkaan mielestä hänen menettelynsä ei ole ollut huolimatonta eikä ainakaan törkeän huolimatonta.
Asiakas katsoo, että pankin tulee vastata väärinkäytöstä aiheutuneesta vahingosta. Hän vaatii 1.949,05 euron hyvitystä, mikä vastaa asiakkaan ilmoituksen mukaan ylimääräistä laskutusta ja sille kertyneitä korkoja.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Pankki on hankkinut myyjäliikkeeltä vastareklamaation, jonka mukaan kyseinen ostotapahtuma on hyväksytty tunnusluvulla (PIN). Kortinhaltijan tulee tarkistaa kuitin tiedot ennen veloituksen hyväksymistä. Myyjäliikkeen toimittamasta selvityksestä on nähtävissä klo 01:36 ja 01:38 kahdella erillisellä luottokortilla tehdyt veloitukset á 15.562,50 kruunua. Lisäksi selvitykseen oli liitetty käsin kirjoitetut kuitit, joiden mukaan asiakas on tilannut samppanjaa 33.000 kruunulla, mistä hän on saanut 3.000 kruunun alennuksen ja maksanut loppusumman kahdella erillisellä luottokortilla.
Pankki toteaa, että myyjäliikkeeltä saadun korttitapahtumaotteen varmennuskoodin perusteella on todettavissa, että kyseinen tapahtuma on tehty asiakkaan alkuperäisellä sirukortilla, ja 15.562,40 DKK:n suuruinen veloitus on hyväksytty kortin PIN-koodilla.
Pankki ei pidä asiakkaan väitettä tekaistun 1.600 kruunun ostoksen osoittavan kuitin saamisesta uskottavana. Pankin näkemyksen mukaan kuitista ilmenevien merkintöjen, summan sekä kellonajan perusteella on selvää, ettei kyseinen kuitti liity riidanalaiseen ostotapahtumaan 20.2.2011 klo. 01:38. Kuitti tulostuu pankin mukaan maksupäätelaitteelta vasta sen jälkeen, kun asiakas on hyväksynyt maksun PIN-koodillaan.
Lisäksi pankki toteaa, että asiakkaan luottoraja puheena olevalle kortille on 2.500 euroa. Mikäli oikea maksun määrä olisi ollut asiakkaan väittämä 3.200 DKK eli noin 430 euroa, asiakas olisi voinut maksaa koko ostoksen yhdellä kortilla. Lasku on pankin mukaan täytynyt maksaa kahdella kortilla, koska puheena olevan kortin luottoraja ei ole riittänyt noin 4.000 euron laskun maksamiseen.
Asiakas on 20.2.2011 klo 01:36 ja 01:38 tehnyt eri luottokorteilla kaksi summaltaan identtistä ostoa, ja hyväksynyt ne korttiensa PIN-koodeilla. Pankki katsoo, että hyväksyessään tunnusluvullaan kahdesti tarkalleen samansuuruisen tapahtuman 15.562,50 DKK asiakas ei ole tarkistanut maksujen määrää ja on siten laiminlyönyt korttiehdoissa asetetun tarkistusvelvollisuuden. Pankki katsoo näin ollen, ettei riidanalainen maksutapahtuma kuulu sen korvattavaksi.
Selvitykset
Osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu
- poliisin tutkintailmoitus
- myyjäliikkeen vastareklamaatio sisältäen ostotapahtumiin liittyvät kuitit ja maksupäätelaitteen tulosteet.
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on asiakkaan ja pankin välillä kyse siitä, kumpi osapuoli vastaa asiakkaan riitauttamista korttiostoista maksupalvelulain ja pankin yleisten korttiehtojen mukaan. Tapauksessa asiakas katsoo, että häneltä on veloitettu noin kymmenkertainen summa siihen verrattuna, mitä häneltä olisi pitänyt veloittaa.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Tapauksessa sovellettavaksi tulee 1.5.2010 voimaan tullut ja tapahtuma-aikaan voimassa ollut maksupalvelulaki, jossa säännellään maksuvälineen haltijan velvollisuudesta huolehtia maksuvälineestä (53 §) sekä maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä (62 §). Molemmat säännökset ovat pakottavia maksupalvelun käyttäjän hyväksi, kun maksupalvelun käyttäjä on kuluttaja. Maksupalvelulain säännösten lisäksi sovellettavaksi tulevat tapahtuma-aikaan voimassa olleet pankin yleiset korttiehdot, joissa on määritelty kortinhaltijan velvollisuuksia kortin ja tunnusluvun säilyttämisen ja käyttämisen suhteen.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maksupalvelun käyttäjän vastuun maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä voi aiheuttaa se, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa. Kyseisen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskeviin ehtoihin voidaan sisällyttää tarkempia ehtoja siitä, millaisiin toimiin maksuvälineen haltijan on ryhdyttävä pitääkseen maksuvälineen turvassa. Tässä tapauksessa maksuvälineen käyttöä koskevat ehdot ovat pankin yleiset korttiehdot, joissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti.
Pankki viittaa vastineessaan korttiehtoihinsa (3.5), joiden mukaan kortinhaltijan henkilökohtainen tunnusluku ja korttinumero vastaavat kortinhaltijan allekirjoitusta. Kortinhaltija on velvollinen tarkistamaan tapahtumaan merkityn valuutan, maksun määrän ja maksutavan oikeellisuuden ennen maksutositteen allekirjoittamista tai tunnuslukunsa näppäilemistä.
Perustelut
Saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo olevan kiistatonta, että asiakkaan riitauttamat ostot on tehty asiakkaan alkuperäistä korttia käyttäen PIN-koodilla.
Mikäli asiakkaan katsotaan tehneen ostot itse, ei kyseessä ole kortin oikeudeton käyttö ja asiakas vastaa hyväksymistään korttitapahtumista. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on ennen tunnusluvun näppäilemistä tarkistettava maksun määrä. Pankkilautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella asiakas oli ravintolassa ollessaan tilannut samppanjaa ja suorittanut itse kyseisen maksutapahtuman ja hyväksynyt sen korttiinsa liitetyllä PIN-koodilla. Asiakkaan oman kertoman mukaan maksupäätelaitetta ei ole maksutapahtuman aikana viety toiseen huoneeseen.
Pankkilautakunta toteaa asiassa esitetyn osittain ristiriitaista selvitystä tapahtumienkulusta
ja asiakkaan menettelystä. Riidatonta kuitenkin on, että asiakas on itse kortillaan ja tunnusluvullaan suorittanut valituksen kohteena olevan maksutapahtuman ja tehnyt siihen liittyvät ostot ravintolasta illan aikana. Tarkkaa selvitystä ei ole saatu siitä, kuinka pitkän ajan asiakas on kyseisessä ravintolassa viettänyt ennen maksutapahtumaa. Pankkilautakunta katsoo myös mahdolliseksi, että maksun vastaanottaja on näppäillyt maksupäätelaitteeseen loppusumman, joka on poikennut asiakkaan tekemien todellisten ostojen arvosta. Kuitenkin Pankkilautakunta katsoo, että summan jakaminen kahdelle eri luottokortille indikoi myös asiakkaan olleen tietoinen ostosten todellisesta ja veloitetuksi tulleesta summasta, koska yhden kortin luottoraja yksinään ei olisi riittänyt kattamaan tehtyjä ostoja. Pankkilautakunta ei pidä lisäselvityksen puuttuessa uskottavana asiakkaan väittämää halusta jakaa 3.200 DKK:n suuruinen osto kahdelle luottokortille ilman mitään erityistä syytä.
Asiakas on saadun selvityksen mukaan itse hyväksynyt kaksi määrältään yhtä suurta ostoa kortteihin liittyvillä PIN-koodeillaan eikä maksupäätelaitetta ole asiakkaan oman kertoman mukaan viety maksutapahtuman aikana toiseen huoneeseen. Näin ollen asiakkaalla on ollut mahdollisuus varmistua veloitettavan summan suuruudesta ennen maksutapahtuman hyväksymistä.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella, että asiakkaan riitauttamat korttiostokset ovat hänen itsensä kortillaan tekemiä ja tunnusluvullaan hyväksymiä. Pankkilautakunta toteaa, että tällaisessa tapauksessa asiakas itse vastaa riitauttamistaan korttiostoista pankin ja asiakkaan välisessä suhteessa.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Antila, Kallio, Lampela ja Lehtonen. Sihteerinä toimi Saarinen.
PANKKILAUTAKUNTA