Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas on saattanut asian Pankkilautakunnan käsiteltäväksi 29.12.2010 saapuneella valituksellaan.
Asiakas oli viettämässä lauantaina 4.12.2010 ystävänsä varpajaisia asiakkaan kotona. Yhdentoista aikaan illalla he siirtyivät ravintolaan Helsingin keskustaan. Asiakas lähti ravintolasta yksin noin klo 01:00 kävellen kotiinsa. Seuraavana päivänä asiakas ei löytänyt puhelintaan tai luottokorttiaan paikoista, missä hän niitä normaalisti säilyttää. Asiakas etsi kotoaan ja yritti myös soittaa ravintolaan useaan kertaan sunnuntain aikana tiedustellakseen, ovatko tavarat mahdollisesti jääneet sinne. Hän ei saanut ketään kiinni ja lopulta lähetti sähköpostilla tiedustelun ravintolan nettisivuilla olevan löytötavarapalvelun kautta.
Asiakas sulki kortin varmuuden vuoksi maanantaina 6.12. klo 15:14, kun hän ei ollut saanut siihen mennessä ravintolasta vastausta. Vielä tuolloin asiakas ei uskonut kortin olevan lopullisesti kadonnut, mutta aikaa oli kulunut riittävästi, jotta hän mieluummin sulki kortin kuin jäi odottamaan ravintolan vahvistusta enää pidempään.
Tiistaina 7.12. asiakas tarkisti pankkitilinsä tilanteen. Korttia oli käytetty asiakkaan tietämättä ja asiakkaan pankki- ja luottotileiltä oli nostettu yhteensä 5.160 euroa.
Asiakas ei pysty määrittämään missä vaiheessa ravintolailtaa kortti on anastettu tai miten sen tunnusluku on saatu selville. Asiakas käytti korttiaan ravintolassa 3 kertaa illan aikana. Maksuvälineestä hän huolehti kohtuullisin toimenpitein. Hän säilytti sitä tapahtumailtana housujen etutaskussa eikä hänellä ollut lompakkoa mukanaan. Korttia ei luovutettu oikeudettomalle vaan se oletettavasti anastettiin asiakkaan taskusta. Tunnuslukua asiakas ei säilyttänyt kortin yhteydessä ja se on oletettavasti urkittu ravintolassa maksutilanteessa. Yleisesti asiakkaalla on tapana suojata tunnusluvun näppäily joko, kädellä, vartalolla tai molemmilla riippuen kortin käyttöpaikasta ja -tilanteesta. Asiakas ei pysty yksilöimään yksittäisiä nosto/maksutapahtumia ulkomuistista, mutta hänellä ei ole ollut kyseisen illan maksutapahtumien osalta mitään syytä muuttaa normaalia käyttäytymistään.
Kortin katoamisesta on asiakkaan mielestä ilmoitettu ilman aiheetonta viivytystä palveluntarjoajalle. Asiakas ei olettanut kortin kadonneen kun hän ensimmäisen kerran huomasi, ettei se ole normaalissa säilytyspaikassaan. Kyseessä ei ollut aiheeton viivytys. Kortti on varmuuden vuoksi suljettu ennen kuin sen on tiedetty edes kadonneen sen etsinnän ollessa vielä kesken. Kortin sulkemisella sunnuntaiaamupäivänä 5.12., jolloin kortin etsintä käynnistyi, ei myöskään olisi ollut tapauksessa aiheutuneen vahingon määrän kannalta olennaista merkitystä, sillä nostot oli tehty kello 01:15 ja 02:40 välisenä aikana. Oikeudettomasta käytöstä ilmoitettiin palveluntarjoajalle välittömästi sen havaitsemisen jälkeen.
Rikollisesta toiminnasta on tehty poliisille rikosilmoitus 8.12.2010. Poliisin mukaan valvontakamerat on peitetty ja tältä osin tapauksessa oli havaittavissa ammattimaisuutta. Poliisi on myös todennut, että vastaavanlaisia tapauksia on tapahtunut Helsingissä muutamia päivässä viimeisen muutaman vuoden aikana. Kyseessä ei siis ole yksittäistapaus ja tämä tukee sitä olettamusta, että kyseessä on vakiintunut rikosmuoto, jonka uhriksi asiakas on joutunut.
Kortin anastetuksi joutuminen sekä sen tunnusluvun urkinta ei ole johtunut asiakkaan törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Asiakas on joutunut rikoksen uhriksi, jonka välttämiseksi ei normaali huolellisuus tällä kertaa riittänyt. Rikoksesta aiheutuneen vahingon laajuutta on ollut edesauttamassa siirtyminen allekirjoituksen sijasta sirukortin ja tunnusluvun käyttöön myös muualla kuin pankkiautomaateilla, joissa urkkiminen on pyritty estämään näköesteillä.
Asiakas vaatii pankkia ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Poliisille 8.12.2010 tekemässään sähköisessä rikosilmoituksessa asiakas kertoo viettäneensä 4.12.-5.12.2010 iltaa ravintolassa ja poistuneensa ravintolasta noin klo 01.00. Seuraavana päivänä asiakas havaitsi, että hänen puhelin ja luottokortti olivat kateissa. Asiakkaan mukaan korttia oli oikeudettomasti käytetty 4.360 euron määrällä. Edelleen asiakas toteaa, että “En pysty määrittämään missä vaiheessa ravintolailtaa kortti on anastettu tai miten sen tunnusluku on saatu selville.” ja että “olin käyttänyt korttia ravintolassa 3 kertaa illan aikana, säilytin sitä housujen etutaskussa eikä minulla ollut mukana lompakkoa.”
Asiakas toteaa valituksessaan lisäksi mm. seuraavaa: Anastetulla Visa-yhdistelmäkortilla oli tehty nostoja yhteensä 5.160 eurolla. Asiakas toteaa, että hän ei ole säilyttänyt korttia ja sen tunnuslukua yhdessä. Asiakas katsoo, että maksuvälineen katoamisesta on ilmoitettu ilman aiheetonta viivytystä ja että kortti on varmuuden vuoksi suljettu, ennen kuin sen on edes tiedetty kadonneen, sen etsinnän ollessa vielä kesken.
Asiakkaan Visa-yhdistelmäkortilla on tehty 5.12.2010 klo 01:51-02:40 käteisnostoja yhteensä 5.160 euroa. Jäljempänä on erittely ko. ajanjakson käteisnostoista:
1) Visa-yhdistelmäkortin luotto-ominaisuuden käyttäminen
• 5.12.2010 klo 01:51, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 01:52, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 01:52, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 01:56, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 01:57, käteisnosto, Helsinki, 360,00 euroa,
yhteensä 1.960,00 euroa
2) Visa-yhdistelmäkortin pankkikorttiominaisuuden käyttäminen
• 5.12.2010 klo 02.09, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 02.10, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 02.10, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 02.11, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 02.38, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 02.38, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 02.39, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
• 5.12.2010 klo 02.40, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa,
yhteensä 3.200,00 euroa.
Pankki on vastaanottanut asiakkaan Visa-yhdistelmäkortin sulkuilmoituksen 6.12.2010 kello 15:16. Edellä mainitut käteisnostot ovat siis tapahtuneet ennen sulkuilmoituksen tekemistä.
Pankin henkilöasiakkaiden yleisten korttiehtojen 11. kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään ja käsittelemään korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä.
Korttiehtojen 13.1 kohdan mukaan kortinhaltijan tulee viipymättä ilmoittaa pankille, jos kortti tai siihen liittyvä tunnusluku tai muu tunniste katoaa tai on syytä epäillä, että jokin niistä on joutunut tai saattanut joutua sivullisen tietoon tai haltuun tai, jos korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti.
Korttiehtojen 13.2 kohdan mukaan kortinhaltija vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos kortin ja tunnusluvun tai muun tunnisteen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että kortinhaltija on menetellyt huolimattomasti. Kortinhaltija vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä myös, ellei hän ole ilmoittanut pankille kortin tai siihen liittyvän tunnusluvun tai muun tunnisteen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai niiden oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan. Kortinhaltijan vastuu lakkaa ilmoituksen tekemisen jälkeen.
Maksupalvelulain ja korttiehtojen 13.2 kohdan perustella maksupalvelun käyttäjä vastaa täysimääräisesti maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että maksupalvelun käyttäjä on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Asiakkaan Visa-yhdistelmäkortin katoamiselle tai anastamiselle ei ole esitetty mitään näyttöä. Asiakas ei ole myöskään mitenkään kyennyt selvittämään, miten hänen Visa-yhdistelmäkortin tunnusluku on joutunut ulkopuolisen henkilön tietoon. Ei voida edellyttää, että pankilla olisi parempi tieto 5.12.2010 yön tapahtumista kuin asiakkaalla itsellään.
Lokitietojen mukaan asiakkaan reklamoimat Visa-yhdistelmäkortin käteisnostot on tehty ja hyväksytty kortin tunnusluvulla ennen sulkuilmoituksen tekemistä. Nostot tehnyt henkilö on osannut syöttää automaattiin kortin tunnusluvun, vaikka asiakas on kertonut, että kortin tunnusluku on ainoastaan hänen muistissa. Kuitenkin kortin tunnusluku on kyetty vaikeuksitta yhdistämään asiakkaan Visa-yhdistelmäkorttiin.
Asiakas ei ole ilmoittanut kortin tai sen tunnusluvun katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai niiden oikeudettomasta käytöstä pankille ilman aiheetonta viivytystä, vaan hän on tehnyt kortin sulkuilmoituksen puolentoista vuorokauden kuluttua kortin ja/tai siihen liittyvän tunnuksen katoamisesta tai oikeudettomasta käytöstä ja reklamaation kohteena olevien käteisnostojen tekemisestä.
Tässä asiassa pankin saaman selvityksen ja tapauksen olosuhteet huomioon ottaen pankki katsoo, että asiakas ei ole noudattanut pankin korttiehtojen ja maksupalvelulain edellyttämää riittävää huolellisuutta säilyttäessään ja käyttäessään Visa-yhdistelmäkorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua. Hän on myös laiminlyönyt ilmoittaa pankille kortin ja/tai sen tunnusluvun katoamisesta tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä.
Pankin näkemys on, että asiakkaan toiminta on kokonaisuutena arvioiden ollut törkeän huolimatonta. Näin ollen asiakas on maksupalvelulain ja korttiehtojen perusteella täysimääräisesti vastuussa hänen Visa-yhdistelmäkortilla tehdyistä ja reklamaation kohteena olevista käteisnostoista.
Edellä mainituin perustein pankki katsoo, että pankki ei ole korvausvelvollinen asiassa.
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Maksupalvelulaki ja korttiehdot
Tapauksessa sovellettavaksi tulee 1.5.2010 voimaan tullut ja tapahtuma-aikaan voimassa ollut maksupalvelulaki, jossa säännellään maksuvälineen haltijan velvollisuudesta huolehtia maksuvälineestä (53 §) ja tehdä katomisilmoitus (54 §) sekä maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä (62 §). Mainitut säännökset ovat pakottavia maksupalvelun käyttäjän hyväksi, kun maksupalvelun käyt-täjä on kuluttaja. Maksupalvelulain säännösten lisäksi sovellettavaksi tulevat tapahtuma-aikaan voimassa olleet pankin yleiset korttiehdot. Korttiehdoissa on sovittu pankin ja kortinhaltijan välisestä vastuusta kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta maksupalvelulain pakottavien säännösten mukaisesti ja lisäksi korttiehdoissa on määritelty kortinhaltijan velvollisuudet kortin ja tunnusluvun säilyttämisen ja käyttämisen suhteen.
Maksupalvelulain 62 §:ssä on säännelty maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä. Säännöksen mukaan maksupalvelunkäyttäjä ei pääsääntöisesti vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä. Tätä ilmoitusta edeltävältä ajalta maksupalvelun käyttäjä vastaa maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1. hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2. maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3. hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä on em. 2 ja 3 -kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maksupalvelun käyttäjän vastuun maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä voi aiheuttaa se, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa. Kyseisen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskeviin ehtoihin voidaan sisällyttää tarkempia ehtoja siitä, millaisiin toimiin maksuvälineen haltijan on ryhdyttävä pitääkseen maksuvälineen turvassa. Tässä tapauksessa maksuvälineen käyttöä koskevat ehdot ovat pankin yleiset korttiehdot, joissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista ja mieluiten vain muistissa. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, laukussa tai matkapuhelimen muistissa helposti tunnistettavassa muodossa eikä lukitussa autossa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sisältävän kirjeen ja olemaan kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Kortin ja tunnusluvun tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille, jos kortti tai sen tunnusluku katoaa, on syytä epäillä kortin tai tunnusluvun joutuneen sivullisen haltuun tai korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti.
Pankkilautakunta toteaa kortinhaltijan huolellisuuden arvioinnin olevan kokonaisharkintaa. Kortin huolelliseen säilyttämiseen kuuluu, että kortinhaltija toteuttaa kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin turvallisesti, jotta se ei joutuisi sivullisen haltuun. Arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan yleensä katsoa kuuluvan sen, että maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua säilytetään erillään toisistaan siten, ettei sivullinen voi yhdistää niitä. Kohtuullisiin varotoimiin kuuluu myös se, että kortinhaltija seuraa kortin tallellaoloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä.
Harkittaessa joutuuko maksupalvelun käyttäjä vastuuseen 62 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla otetaan muun ohella huomioon se, kuinka täsmällisiä maksuvälineen käyt-töä koskevia ehtoja korttisopimukseen sisältyy ja onko hän laiminlyönyt niitä. Vastuun syntyminen sopimusehtojen rikkomisen perusteella edellyttää aina sitä, että ehtojen vastainen menettely osoittaa huolimattomuutta. Lieväkin huolimattomuus riittää synnyttämään vastuun. Lisäksi vastuun syntyminen edellyttää, että maksuvälineen katoaminen, joutuminen toisen haltuun tai oikeudeton käyttö on syy-yhteydessä sopimuseh-tojen rikkomiseen.
Maksupalvelun käyttäjän vastuulle säädettyä 150 euron rajoitusta ei sovelleta, jos kortinhaltija on luovuttanut kortin sen käyttöön oikeudettomalle, koska tällöin katsotaan olevan kyse tietoisesta riskin otosta. Euromääräistä rajoitusta ei myöskään sovelleta, jos kortinhaltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Jotta huolimattomuutta voitaisiin pitää törkeänä, kortinhaltijan toiminnan on maksupalvelulain esitöiden mukaan selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti vahinkoriskin suuruuteen ja varotoimenpiteiden mahdollisuuteen. Esimerkkinä lain esitöissä mainitaan, että törkeästä huolimattomuudesta voi olla kysymys silloin, kun kortinhaltija on säilyttänyt korttia ja tunnuslukua samassa lompakossa. Myös katoamisilmoituksen laiminlyönti voi yksittäistapauksessa osoittaa tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Näin on esimerkiksi silloin, kun maksuvälineen haltija havaittuaan maksuvälineen katoamisen tietoisesti laiminlyö katoamisilmoituksen tekemisen tai viivyttelee sen tekemisessä niin pitkään, että hänen menettelynsä voidaan katsoa osoittavan selvää piittaamattomuutta palveluntarjoajan eduista.
Ratkaisun perustelut
Riidatonta tapauksessa on, että asiakkaan yhdistelmäkortti ja kortin tunnusluku ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon ja niitä on käytetty oikeudettomiin automaattinostoihin ennen kuin asiakas on ilmoittanut kortin kadonneeksi. Tapauksessa on asiakkaan ja pankin välillä kyse siitä, kumpi osapuoli maksupalvelulain ja pankin yleisten korttiehtojen mukaan vastaa ennen katoamisilmoitusta tehdyistä korttinostoista.
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Tunnusluvun käyttäminen
Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Pankkilautakunta katsoo, että riippumatta siitä, miten korttiehdoissa on nimenomaisesti ohjeistettu menettelemään tunnusluvun kanssa, turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Toisaalta vaikka korttiehdoissa on nimenomaisesti mainittu velvollisuudesta suojata tunnuslukua sitä käytettäessä siten, ettei sivullinen voi sitä saada tietoonsa, ei se, että tunnusluku tällä tavoin on joutunut sivullisen tietoon ole vielä näyttö siitä, että kortinhaltija olisi toiminut huolimattomasti. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä on paljon muita ihmisiä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan voi myös olla olosuhteita ja tilanteita, joissa huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kieltäytyvän hyväksymästä korttitapahtumaa tunnusluvullaan, ellei tunnusluvun asianmukainen suojaaminen ole mahdollista.
Asiakkaan kertoman hän ei säilyttänyt tunnuslukua kortin yhteydessä. Asiakkaan mukaan hän on käyttänyt korttiaan ravintolassa kolmen ostoksen maksamiseen ja tunnusluku on oletettavasti urkittu ravintolassa maksutilanteessa. Yleisesti asiakkaalla on tapana suojata tunnusluvun näppäily joko kädellä, vartalolla tai molemmilla riippuen kortin käyttöpaikasta ja -tilanteesta. Asiakkaalla ei ole ollut kyseisen illan maksutapahtumien osalta mitään syytä muuttaa normaalia käyttäytymistään.
Pankkilautakunta katsoo tapauksessa saadun selvityksen perusteella, että ulkopuolisen on täytynyt onnistua urkkimaan asiakkaan tunnusluku hänen maksaessaan ravintolassa kortillaan. Tapahtumaolosuhteet huomioon ottaen, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut tunnuslukua näppäillessään kiinnittää erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se olisi päätynyt ulkopuolisen tietoon. Saatu selvitys kokonaisuutena huomioiden Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutuneen ulkopuolisen tietoon asiakkaan laiminlyötyä huolimattomuudestaan korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen suhteen.
Kortin säilyttäminen ja tallella olon seuraaminen ja katoamisilmoituksen tekeminen
Asiakkaan kertoman mukaan hänellä ei ollut tapahtumailtana lompakkoa mukanaan ja hän säilytti korttiaan housujen etutaskussa, josta se oletettavasti anastettiin. Asiakkaan kertoman mukaan hän ei sunnuntaiaamupäivänä 5.12. löytänyt korttiaan paikoista, joissa hän sitä tapansa mukaan säilytti. Asiakas sulki korttinsa kuitenkin vasta maanantai-iltapäivällä, koska ei uskonut kortin olevan lopullisesti kadonnut.
Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kortin säilyttämisen suhteen vastaavan tavanomaista ja huolellista menettelyä, jota päivittäisessä maksamisessa käytettäväksi tarkoitetun maksuvälineen haltijalta voidaan edellyttää. Pankkilautakunta katsoo näin ollen, ettei asiakas ole säilyttäessään korttia housujen etutaskussa huolimattomuudestaan laiminlyönyt velvollisuuksiaan kortin säilyttämisen suhteen.
Pankkilautakunta toteaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan kortin turvallisen säilyttämisen tavoin olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, ja toimia tämän tiedon pohjalta estämällä kortin käyttö.
Arvioitaessa, kuinka usein tapahtuvaa kortin tallella olon tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, huomioon otettavaksi tulevat samat olosuhteita koskevat seikat, jotka on huomioitu arvioitaessa kortinhaltijan huolellisuutta kortin säilyttämisessä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.
Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi ollut hyvä tarkistaa korttinsa tallella olo jo ravintolasta kotiin lähtiessään ja asiakkaan olisi tullut tarkistaa korttinsa tallella olo viimeistään kotiin saavuttuaan. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan seurata kortin tallella oloa olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla.
Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että huolellisesti toimiessaan asiakkaan olisi tullut ilmoittaa kortti kadonneeksi viipymättä, kun hän ei sunnuntaiaamupäivänä 5.12.2010 löytänyt sitä. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan näin ollen huolimattomuudestaan laiminlyöneen velvollisuutensa ilmoittaa kortin katoamisesta, minkä voidaan tässä tapauksessa katsoa osoittavan asiakkaan piittaamatonta suhtautumista kortin hallintaan liittyviin turvallisuusriskeihin ja palveluntarjoajan etuihin.
Pankkilautakunta toteaa, että vaikka asiakas olisi tehnyt katoamisilmoituksen viipymättä havaittuaan kortin kadonneen aamupäivällä 5.12.2010, ei tällä kuitenkaan olisi ollut vaikutusta tapauksessa jo aamuyöstä 5.12. tehtyihin oikeudettomiin automaattinostoihin. Vaikka asiakkaan katoamisilmoituksen tekemistä koskeva laiminlyönti ei näin ollen ole syy-yhteydessä kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneeseen vahinkoon, otetaan tämä asiakkaan huolimattomuudesta johtunut laiminlyönti huomioon arvioitaessa asiakkaan menettelyä kokonaisuutena.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupal-velulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa. Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely kuitenkaan osoita sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaisi asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely osoita törkeää huolimattomuutta.
Lisäksi pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 54 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuutensa ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä havaitsemastaan kortin katoamisesta. Asiakkaan viivyttelyn kortin katoamisilmoituksen tekemisessä voidaan katsoa viittaavan siihen, että asiakas on suhtautunut piittaamattomasti palveluntarjoajan etuihin. Koska asiakkaan viivyttelyllä ei kuitenkaan ole ollut tässä tapauksessa vaikutusta kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneeseen vahinkoon, asiakkaan vastuuta voidaan rajoittaa.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon. Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen asiassa aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Laine, Lampela, Lehtonen ja Ruokanen. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA