Tapahtumatiedot
Asiakas oli 30.1.2013 yhdessä miehensä kanssa mennyt pankin konttoriin tallettamaan käteisvaroja. Kotona he olivat yhdessä laskeneet varojen määräksi 15.000 euroa. Pankissa kaksi virkailijaa laski seteleitä ja syötti ne laskentakoneeseen. Laskennan tulos oli 14.990 euroa, jonka asiakkaat hyväksyivät ajatellen tehneensä kymmenen euron laskuvirheen. Seuraavalla viikolla asiakkaat saivat pankista kirjeen, jossa ilmoitettiin käteistalletuksen olleen tosiasiassa vain 9.990 euroa ja että heidän tilinsä saldo tultaisiin korjaamaan vastaavalla tavalla.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakkaan mukaan pankilla on näyttövelvollisuus siitä, että sen antamalla kuitilla näkyvä summa ei ole vastannut talletettua määrää. Asiakas ei voi olla vastuussa siitä, mitä rahoille tapahtuu tallettamisen jälkeen ja millaisia dokumentteja talletuksesta laaditaan pankin omia tarpeita varten. Asiakkaan näkemyksen mukaan pankin asiassa toimittaman kameratallenteen perusteella laskuvirhettä ei voi todentaa eikä toimihenkilöiden jälkikäteisille mielikuville voida antaa painoarvoa verrattuna heidän kyseisessä tilanteessa tekemiin kirjauksiin ja dokumentteihin.
Asiakas vaatii pankkia palauttamaan tilille talletuksesta saamansa kuitin osoittaman määrän sekä asian selvittelystä tähän mennessä aiheutunutta vaivaa ja kustannuksia yhteensä 4.550 euroa.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Pankki kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Pankin mukaan asiakkaan talletus on ollut 9.990 euroa, mutta siitä virheellisesti annettu 14.990 euron kuitti. Pankin ehtojen mukaan sillä on oikeus korjata omaan virheeseensä perustuva kirjoitus-, lasku tai muu sellainen tekninen virhekirjaus, vaikka maksu olisi jo kirjattu asiakkaan tilille. Ehdot ovat yhteneväiset Finanssivalvonnan antaman finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavia menettelytapoja koskevan ohjeen 16/2013 kanssa.
Pankin mukaan 20 euron seteleitä oli 2.740 euron arvosta, 100 euron seteleitä oli neljä kappaletta ja loput 6.850 euroa oli 50 euron seteleitä. Kameratallenteesta selviää, että toimihenkilöt tekivät seteleistä kumpikin yksittäisiä tuhannen euron nippuja ja virhe tapahtuu kohdassa, jossa toinen toimihenkilö laittaa uudelleen laskuriin viisi siellä jo ollutta nippua. Lisäksi tiliraportista kyseiseltä päivältä käy ilmi, että mitään yksittäistä 5.000 euron suuruista tai suurempaa nostoa tai panoa ei ole samana päivänä tilitetty. Lisäksi asiasta on toimitettu kopio kassakuitista ja varojen alkuperää koskeva selvitys. Pankin mukaan se on käsityksensä mukaan esittänyt riittävännäytön siitä, että kuitin perustana oleva tapahtuma ei tosiasiassa ole vastannut kuittiin merkittyä.
Selvitykset
Valitusta koskevan lautakuntakirjelmöinnin ja sitä edeltävän osapuolten keskinäisen kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Selvitys varojen alkuperästä lomake, joka on täytetty varojen laskemisen jälkeen ja jossa varojen määräksi on kirjattu 14.990 euroa
- kuitti tilitapahtumasta, jonka summa on 14.990 euroa
- listaus tilitapahtumista 14.3.2013, josta käy ilmi kirjautuminen tilille ja niiden käyttö
- tiliotteita ajalta 1.9.2012-31.1.2013, josta käy ilmi muun muassa talletettujen varojen käyttö auton ostoon
- Otto-automaattikuitti 13.3.2013, jonka mukaan 20 euron nosto on hylätty katteen puuttumisen vuoksi
- asiakkaan asiamiehen lasku
- pankin maksujen välityksen yleiset ehdot
- videokameratallenne tilanteesta
- panot/nostot kassajärjestelmän raportilta 30.1.2013
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Pankkilautakunta toteaa, että lähtökohtaisesti asiakas saa luottaa pankista saamaansa kuittiin, mutta jos pankki kuitenkin pystyy esittämään näyttöä siitä, että kuitti on virheellinen, voidaan tilanne korjata, jotta asiasta ei aiheutuisi perusteetonta etua jommallekummalle osapuolelle.
Edellä todetun lähtökohdan vuoksi pankilla on näyttövelvollisuus siitä, että sen antama kuitti on virheellinen. Näytöksi virheen tapahtumisesta pankki on toimittanut lautakunnalle videotallenteen rahojen laskemisesta. Tallenteen lisäksi pankki on toimittanut tiliraportin 30.1.2013, jossa näkyy kaikki kassaan panot ja nostot sekä kopion kassakuitista ja varojen alkuperää koskevan selvityksen. Varojen alkuperää koskevaan selvitykseen on videoltakin havaittavasti täytetty rahasummaa koskeva tieto vasta pankin toimihenkilöiden tekemän laskennan perusteella. Tästä syystä kyseisellä dokumentilla ei voida katsoa olevan itsenäistä todistusarvoa talletetun rahasumman osalta.
Perustelut
Lautakunta toteaa, että tallenteesta ilmenee toimihenkilöiden laskevan ja niputtavan tahoillaan seteleitä, jotka he sittemmin syöttävät myös laskuriin. Pankin ilmoituksen mukaan kussakin täydessä nipussa oli tuhat euroa, mitä lautakunta pitää tallenteenkin perusteella uskottavana. Nippujen kokonaismäärä on yhdeksän. Kokonaisten nippujen lisäksi jää yli vielä jonkin verran seteleitä, jotka nekin käytetään laskurissa.
Edellä todetuin perustein lautakunta katsoo pankin kyenneen osoittamaan uskottavasti, että sen asiakkaalle antama kuitti on ollut virheellinen.
Ratkaisu
Lautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.
Ohjesääntönsä mukaisesti lautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Kallio, Lehtonen ja Railas. Sihteerinä toimi Sainio.
PANKKILAUTAKUNTA