Tapahtumatiedot
Asiakkaan yhdistelmäkortti anastettiin ja kortilla tehtiin oikeudettomia automaattinostoja Espoossa 30.3.2012 klo 21:43 – 21:48 yhteensä 2.900 euron arvosta. Asiakas käytti itse korttiaan ja sen tunnuslukua viimeisen kerran junalippuautomaatilla Helsingin rautatieasemalla klo 20:24. Asiakas sulki korttinsa 31.3.2012 klo 10:29.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas katsoo, ettei hän ole syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen tai tahallisuuteen, ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon 150 euroa ylittävältä osalta.
Asiakkaan ostaessa junalippua Helsingin rautatieasemalla perjantai-iltana 30.3.2012 asemalla oli vähän ihmisiä eikä lippujonossa ollut asiakkaan lisäksi ketään muuta. Tunnusluvun asiakas näppäili siten, että hän itse seisoi näkösuojana automaattia vasten näppäimistön edessä näppäillen saman käden piilossa. Joku on silti siitä koodin poiminut, sillä asiakas ei säilytä koodia missään. Kyseessä lienevät ammattivarkaat, jotka varmasti osaavat hommansa ja toimia huomaamattomasti.
Noin seitsemän minuuttia lippuoston jälkeen asiakas jatkoi matkaa junalla Kirkkonummelle. Asemalla oli rauhallista eikä silloin tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa.
Junamatka kesti noin 40 minuuttia ja vaunussa oli asiakkaan lisäksi korkeintaan kolme ihmistä, joissa ei ollut mitään huomiota herättävää. Kirkkonummen asemalla jäi paljon ihmisiä, koska se oli junan päätepysäkki. Asiakkaan ystävä autoineen odotti asemaparkissa, josta he jatkoivat heti matkaa ystävän kotiin.
Asiakkaan kukkaro oli hänen laukussaan, joten sen hän totesi olevan tallella yövaatteita vaihtaessaan. Kortin katoamisen asiakas huomasi aamulla, kun hän oli menossa ystävänsä kanssa Espoossa kirpputorilla ja aikoi nostaa rahaa automaatista. Asiakas soitti heti sulkupalveluun. Tuolloin hän vielä arveli jättäneensä korttinsa rautatieaseman automaattiin, koska hän ei ensimmäisenä osannut epäillä sitä varastetuksi. Katsottuaan kännykällä verkkopankista tilitietojaan hän huomasi väärinkäytön ja meni suoraan lähimmälle poliisiasemalle tekemään rikosilmoitusta.
Oikeudettomat nostot olivat tapahtuneet Espoon keskuksessa ja asiakas uskoo, että varkaat tulivat Kirkkonummen asemalle, varastivat kortin ja ajoivat jostain syystä takaisinpäin yhden pysäkinvälin (matka-aika VR:n mukaan 12-18 min.) Espoon keskukseen, josta nostivat rahat.
Asiakas myöntää, ettei hän tarkastanut korttinsa tallellaoloa perille tultuaan eikä myöskään suojannut tunnuslukuaan kortin käyttötapahtuman yhteydessä riittävällä tavalla. Sen sijaan hän ei ole säilyttänyt tunnuslukua missään kirjoitetussa muodossa tai tietoisesti luovuttanut tunnuslukua tai korttia kenellekään. Näillä perusteilla asiakas vastaa mielestään kortin oikeudettomasta käytöstä 150 euroon asti, koska hänen toimintansa on ollut huolimatonta mutta ei törkeän huolimatonta tai tahallista.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakas kertoo käyttäneensä viimeisen kerran korttiaan ja tunnuslukua Helsingin rautatieasemalla klo 20:24. Asiakkaan mukaan rautatieasemalla on ollut ko. ajankohtana hiljaista, eikä lippujonossa ollut hänen lisäkseen muita ihmisiä. Tällöin on epätodennäköistä, että tunnusluku olisi samassa yhteydessä urkittu jonkun ulkopuolisen toimesta. Rautatieasemalla ei tapahtunut ko. ajankohtana asiakkaan mukaan muutenkaan mitään poikkeavaa. Asiakas on selvityksensä mukaan noussut Kirkkonummelle klo 20:36 lähteneeseen junaan ja poistunut junasta Kirkkonummella, aikataulun mukaan noin klo. 21:20. Asiakas on selvityksensä mukaan ollut koko matkan yksin. Väärinkäyttö on tapahtunut Espoon keskuksessa, rautatieaseman lähellä sijaitsevassa automaatissa klo 21:43 alkaen (aikataulun mukaan noin 40-45 minuuttia sen jälkeen kun kyseinen juna on ollut Espoon keskuksessa).
Koska pankeilla ei voi olla tietoa kortin väärinkäyttöön johtaneiden tapahtumien kulusta eikä väärinkäyttöä edeltäneistä todellisista olosuhteista kussakin yksittäistapauksessa, on pankkien tehtävä vastuunjakopäätöksensä perustuen asiassa saatuihin dokumentteihin sekä tietynlaisiin oletuksiin, jotka pohjautuvat yleiseen korttiväärinkäyttötapauksista saatuun kokemukseen ja tietämykseen, sekä toisaalta siihen, miten asiat yleisen elämänkokemuksen valossa tapahtuvat.
Tässä kyseisessä tapauksessa on lukuisia seikkoja, jotka poikkeavat pankkien kokemuksen mukaan siitä, miten korteilla tehty väärinkäyttö yleensä tapahtuu ja miten rikolliset yleensä toimivat:
- lippuostoa Helsingin rautatieasemalla tehdessään asiakas ei ole nähnyt lippujonossa muita ihmisiä (joiden toimesta tunnusluku olisi urkittu)
- rautatieasemalla tai junassa ei ole tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa tai erikoista tilannetta, jolla asiakkaan huomio olisi kiinnitetty toisaalle varkauden ajaksi. Myös junavaunu on ollut matkalla Helsingistä Kirkkonummelle tyhjä. Näin ollen ei voi yksilöidä tilannetta, jossa kortti olisi asiakkaalta varastettu.
-asiakkaalta on varastettu pelkkä kortti, ei koko lompakkoa. Asiakkaan mukaan hänen kukkaronsa on ollut käsilaukussa tapahtumailtana, mutta muuten asiakas ei ole selvityksissään tuonut esiin sitä, miten hän on korttiaan säilyttänyt tapahtuma-aikana, esim. onko käsilaukku ollut suljettuna vetoketjulla, onko kortti voinut olla laukussa irrallaan, yms.
- väärinkäyttö on tapahtunut eri paikkakunnalla kuin missä asiakas itse on ollut ja lisäksi eri paikkakunnalla missä salainen tunnusluku olisi asiakkaan arvion mukaan urkittu
- väärinkäyttö on tapahtunut huomattavasti myöhemmin kuin oletettu varkaus on tapahtunut
Pankin kokemuksen mukaan varkaat pyrkivät käyttämään korttia ja salaista tunnuslukua niin nopeasti varkauden jälkeen kuin suinkin mahdollista, esim. tapahtumapaikkaa lähinnä olevilla käteisnostoautomaateilla. Lisäksi korttivarkaus tapahtuu yleensä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tunnusluku on saatu urkittua.
Ennakkotapauksiin ja pankin kokemukseen perustuen pankki pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että:
a) tunnusluku olisi urkittu Helsingin rautatieasemalla, kortinhaltijaa olisi seurattu junaan ja kortti varastettu esim. junamatkan aikana (junavaunussa oli asiakkaan mukaan hiljaista) tai Kirkkonummen asemalla, ja sitten menty takaisin Espoon keskukseen tekemään oikeudettomat käteisnostot, tai
b) tunnusluku olisi urkittu Helsingin rautatieasemalla, kortinhaltijaa seurattu junaan ja kortti varastettu junassa ennen Espoon keskusta, ja odotettu Espoon keskuksessa noin 45 minuuttia ennen oikeudettomien käteisnostojen tekemistä.
Näin ollen pankki pitää todennäköisenä, että tunnusluvun on täytynyt olla esim. jotenkin kirjoitettuna kortin yhteydessä, jolloin kortin väärinkäyttö on ollut mahdollista heti ensimmäisestä käteisnostokerrasta alkaen, tai että sekä kortti että tunnusluku ovat päätyneet varkaiden käsiin jollain muulla tavalla.
Pankki katsoo, että kortinhaltija ei ole noudattanut korttiehtojen kohtaa, joka koskee kortinhaltijan velvollisuutta huolehtia kortista. Maksupalvelulain esitöissä mainitaan 62 §:n yhteydessä nimenomaisena esimerkkinä törkeästä huolimattomuudesta tilanne, jossa maksukortin haltija on säilyttänyt maksukorttiin liittyvää salaista tunnuslukua kortin yhteydessä.
Mikäli tunnusluku olisi urkittu Helsingin rautatieasemalla, ei kortinhaltija ole suojannut tunnuslukuaan riittävällä tavalla, koska sen päätyminen ulkopuolisen käsiin on ollut mahdollista. Pankki katsoo myös, että kortinhaltija on laiminlyönyt velvollisuutensa tarkistaa korttinsa olevan tallella, koska liikkui paikoissa, joissa taskuvarkauden riski on normaalia korkeampi (asiakkaan mukaan junasta poistui Kirkkonummen asemalla paljon ihmisiä), ja koska hän on tarkistanut kortin tallessa olon vasta seuraavana aamupäivänä.
Pankki katsoo, että tässä tapauksessa kortinhaltijan törkeän huolimaton menettely korttiehtojen noudattamisessa on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön. Siksi kortinhaltijan vastuulle on jäänyt oikeudeton käyttö kokonaisuudessaan.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-tutkintailmoitus (ilmoitusaika 31.3.2012)
-pankin yleiset korttiehdot
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamista hänen kortillaan tehdyistä automaattinostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo, ettei hän ole syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen tai tahallisuuteen, ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon 150 euroa ylittävältä osalta. Pankki katsoo, että asiakkaan törkeän huolimaton menettely on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön ja oikeudeton käyttö jää kokonaisuudessaan asiakkaan vastuulle.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu korttiehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen ja sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille. Myös epäilys edellä mainituista seikoista aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden.
Ratkaisun perustelut
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä ja käyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.
Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myöskään kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.
Tunnusluvun käyttäminen
Asiassa saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että asiakkaan kortin tunnusluku on päätynyt ulkopuolisen tietoon asiakkaan käyttäessä korttiaan ja sen tunnuslukua viimeisen kerran ennen oikeudettomia nostotapahtumia junalippuautomaatilla Helsingin rautatieasemalla klo 20:24.
Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Pankkilautakunta katsoo, että riippumatta siitä, miten korttiehdoissa on nimenomaisesti ohjeistettu menettelemään tunnusluvun kanssa, turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä on muita ihmisiä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan voi myös olla olosuhteita ja tilanteita, joissa huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kieltäytyvän hyväksymästä korttitapahtumaa tunnusluvullaan tai jättävän korttitapahtuman suorittamatta, ellei tunnusluvun asianmukainen suojaaminen ole mahdollista.
Asiakkaan mukaan rautatieasemalla oli vähän ihmisiä, lippujonossa ei ollut asiakkaan lisäksi ketään muuta ja hän näppäili tunnusluvun siten, että hän itse seisoi näkösuojana automaattia vasten näppäimistön edessä näppäillen saman käden piilossa. Asiakas kuitenkin myöntää, ettei hän suojannut tunnuslukuaan kortin käyttötapahtuman yhteydessä riittävällä tavalla.
Pankkilautakunta katsoo, että käyttäessään korttiaan lippuautomaatilla Helsingin rautatieasemalla, jossa hiljaisempinakin aikoina liikkuu ihmisiä ja jossa yleisen elämänkokemuksen perusteella voidaan katsoa olevan kohonnut taskuvarkausriski, asiakkaan olisi tullut kiinnittää tunnuslukua näppäillessään erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se päädy ulkopuolisen tietoon. Edelleen Pankkilautakunta katsoo tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan.
Kortin säilyttäminen, tallella olon seuraaminen ja katoamisilmoituksen tekeminen
Pankkilautakunta toteaa, että arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan se, että kortinhaltija seuraa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä. Vastaavasti pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltija on sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri.
Tapauksessa asiakas on kertomansa mukaan mennyt pian lippuautomaatilla asiointinsa jälkeen junaan ja noussut junasta pois noin 40 minuutin matkan jälkeen junan päätepysäkillä Kirkkonummella. Asiakkaan kortti oli hänen laukussaan olleessa kukkarossa, jonka hän totesi illalla olevan tallella. Kortin katoamisen asiakas huomasi aamulla, kun hän aikoi nostaa rahaa automaatista, ja hän soitti heti sulkupalveluun.
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella todennäköiseksi, että kortin tunnusluvun rautatieasemalla urkkinut on seurannut asiakasta junaan odottaen otollista tilaisuutta anastaa asiakkaan kortti tämän huomaamatta. Tapauksessa jää osin epäselväksi, missä vaiheessa kortti on tarkkaan ottaen anastettu ja miten anastaminen on onnistunut asiakkaan huomaamatta. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin joutuneen ulkopuolisen haltuun ja kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas ei ole kiinnittänyt olosuhteiden edellyttämällä tavalla huomiota korttinsa turvallisen säilyttämiseen ja korttinsa tallellaolon seuraamiseen. Edelleen Pankkilautakunta kuitenkin katsoo asiakkaan ilmoittaneen pankille kortin katoamisesta viipymättä kortin katoamisen havaittuaan.
Yhteenveto
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas huolimattomuudestaan laiminlyönyt velvollisuuksiaan suojata tunnuslukuaan, säilyttää korttiaan turvallisesti ja seurata korttinsa tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, ettei asiakkaan menettely osoita sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaisi asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely osoita maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen, korttinsa säilyttämisen ja kortin tallellaolon seuraamisen suhteen. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, ettei asiakkaan menettely osoita törkeää huolimattomuutta.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon. Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Lampela ja Lehtonen. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA