Tapahtumatiedot
Asiakkaan yhdistelmäkortti anastettiin 9.1.2011 ja kortilla tehtiin oikeudettomia automaattinostoja klo 23:52-00:04 yhteensä 3.940,00 euron edestä. Asiakas sulki korttinsa klo 00:12.
Poliisin tutkintailmoituksen (10.1.2011) mukaan asiakas oli nostanut itse rahaa kortillaan ravintolaan mennessään klo 20:49. Tuolloin asiakkaan lähellä oli ollut muutamia nuoria, jotka hän tuntee. Ravintolassa asiakas oli mennyt tupakalle ja jättänyt takkinsa takana olevalle hyllylle. Sillä välin lompakko siepattiin suljetusta povitaskusta. Asiakas huomasi anastuksen, mutta tililtä oli ehditty tehdä nostoja ennen kuolettamista. Asiakas epäilee joko nuorten onnistuneen lukemaan hänen tunnusluvun hänen rahaa nostaessaan tai sitten automaatissa on ollut joku laite, joka on saanut hänen tunnuslukunsa esiin. Asiakkaan kännykkään tuli klo 23:41 outo puhelu, johon vastasi asiakkaan ystävä asiakkaan kotona ja jonka soittanut outo henkilö esiintyi poliisina.
Asiakas on lähettänyt poliisille 14.1.2011 internetin kautta toisen ilmoituksen, jossa hän kertoo, että hänen lompakkonsa ryöstettiin ravintolassa tai R-kioskilla lasten toimesta, jotka sitten tekivät nostoja.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas vaatii pankki korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon.
Asiakas käytti 9.1.2011 korttiaan viimeisen kerran klo 20:49 nostaessaan ravintolaan mennessään automaatista rahaa. Tuolloin asiakkaan lähellä oli muutamia hänen tuntemiaan nuoria. Ravintolassa asiakkaan lompakko oli hänen takkinsa vetoketjullisessa povitaskussa ja itse takki vieressä olevan tuolin selkänojalla. Asiakkaan ollessa muutaman minuutin selin pöytäänsä nähden ja keskustellessa viereisessä pöydässä olleiden tuttavien kanssa hänen lompakko anastettiin takin povitaskusta. Poliisi on kirjannut tutkintailmoitukseen virheellisesti asiakkaan säilyttäneen takkia ravintolan hyllyllä.
Asiakas itse osti ravintolasta tuotteita aina noin klo 23:10-23:20 saakka. Asiakas huomasi lompakon anastamisen 10-15 minuutin sisällä tapahtuneesta. Asiakkaalla ei ollut mukanaan puhelintaan eikä hän voinut siitä syystä kuolettaa korttiaan paikan päällä. Hän lainasi ravintoloitsijalta puhelinta, jolla hän soitti maksuttomaan hätäkeskusnumeroon (klo 23:38). Tuskin kukaan lainaa vieraalle henkilölle puhelinta, jotta tämä soittaisi numerotiedusteluun saadakseen puhelinnumeron, jossa voi kuolettaa kortin.
Käveltyään reilun kilometrin päässä olevaan kotiinsa asiakas keskusteli puolisonsa kanssa. Tämä kertoi, että asiakkaan puhelimeen oli soittanut joku virkamies, joka oli kertonut kortin varkaudesta ja plagioinnista. Asiakas soitti (klo 23:56.17) kyseiseen numeroon, johon vastannut mies esiintyi asiallisesti ja kertoi olevansa poliisi. Asiakkaan kysymykseen kortin sulkemisesta mies antoi myöntävän vastauksen. Asiakas oletti asian olevan kunnossa ja lopetti puhelun.
Jonkin ajan kuluttua asiakas avasi tietokoneensa ja kirjautui verkkopankkiin. Asiakas huomasi, että hänen tililtään oli tehty automaattinostoja. Hän soitti numerotiedustelupalveluun (00:09.13) ja pyysi yhdistämään korttien sulkupalveluun.
Asiakkaalla on ollut kortin tunnusluku ainoastaan muistissaan eikä hän ole kertonut sitä kenellekään. Asiakas pitää mahdollisena, että rikollisilla on ollut käytettävissään teknisiä apuvälineitä tunnusluvun saamiseksi. Asiakas katsoo, ettei hän ole missään tapauksessa syyllistynyt minkäänlaiseen törkeään huolimattomuuteen tai tahalliseen hidasteluun asiassa. Korttiaan hän katsoo säilyttäneensä huolellisesti ja myös ilmoittaneensa sen katoamisesta viivyttelemättä.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Kaikkien asiakkaan kiistämien credit- ja debit- ominaisuudella tehtyjen käteisnostotapahtumien yhteydessä kortin siru on luettu käteisnostoautomaatilla ja tapahtumat hyväksytty veloitettavaksi kortin tunnuslukua käyttäen, jolloin on kiistatonta että nostojen ja ostojen suorittajalla on ollut hallussa sekä kortti että siihen liitetty salainen tunnusluku. Kortin salaista tunnuslukua ei ole saatavilla kortista, joten sen on täytynyt joutua ulkopuoliseen tietoon muulla tavalla.
Pankki viittaa yleisten korttiehtojen kohtiin, jotka koskevat kortinhaltijan menettelyä kortin ja tunnusluvun säilytyksessä, kortin tallella olon tarkistamisessa ja katoamisilmoituksen tekemisessä.
Asiakas on ennen kiistämiään tapahtumia käyttänyt korttiaan klo 20:49 käteisautomaatissa ja klo 20:41 ostokseen, jossa kortin tiedot on luettu magneettijuovalta. Asiakkaan arvion mukaan tunnusluku on mahdollisesti urkittu asiakkaan oman käteisnoston yhteydessä. Nostohetkellä asiakkaan lähellä on ollut hänelle entuudestaan tuttuja nuoria ja nostotapahtuman jälkeen asiakas meni ravintolaan.
Asiakas kertoo säilyttäneensä korttiaan takin vetoketjullisessa povitaskussa. Takkia on säilytetty asiakkaan välittömässä läheisyydessä olevalla tuolilla. Asiakas on hetken ollut selin tuoliin ja takki on hetkeksi jäänyt vartioimatta, jolloin lompakon anastus on todennäköisesti tapahtunut. Rikosilmoituksessa kerrotaan asiakkaan säilyttäneen takkiaan hyllyllä ollessaan tupakalla.
Lompakon anastus on asiakkaan kertoman mukaan tapahtunut 9.1.2011 noin kello 23:15-23:20 ja asiakas on havainnut varkauden noin 10-15 minuutin kuluessa. Rikosilmoituksen mukaan asiakas on 14.1.2011 lähettänyt poliisille internetin kautta tehdyn ilmoituksen, jonka mukaan lompakko on anastettu ravintola tai R-kioskissa, jossa asiakas on samana iltana asioinut.
Pankin korttiväärinkäyttötutkinnan kokemuksen mukaan on erittäin epätodennäköistä, että maksuvälinepetoksiin syyllistyvät korttirikolliset odottaisivat kolme tuntia ennen kortin väärinkäytön aloittamista. Pankin kokemuksen mukaan PIN-urkintatapauksissa kortin väärinkäyttö alkaa hyvin pian viimeisimmän asiakkaan tunnistaman korttitapahtuman jälkeen. Tässä tapauksessa kortin väärinkäyttöön syyllistyneet on saatu kiinni ja heidät on tuomittu Helsingin käräjäoikeudessa korvaamaan asiakkaalle aiheuttamansa vahingot. Tuomituilla ja teon tunnustaneilla on samalla tuomiolla useita vastaavia rikoksia.
Asiakkaalla ei ole ollut matkapuhelintaan mukana ravintolassa. Havaittuaan korttinsa kadonneen asiakas sai kertomansa mukaan ravintolan henkilökunnalta lainaksi puhelimen, jolla hän soitti hätäkeskukseen. Soitto on tehty 9.1.2011 kello 23:38 ja Puhelu päättyi kello 23:41. Hätäkeskuksen päivystäjä ohjeisti asiakasta tekemään rikosilmoituksen sekä kuolettamaan maksukortit.
Asiakkaan puhelimeen on soitettu kello 23:40 ja puheluun on vastannut asiakkaan kotiosoitteessa ollut avopuoliso. Puhelussa oli kerrottu anastetusta kortista sekä kortin kopioimisesta ja soittaja oli tiedustellut korttiin liittyviä numeroita sekä kuitteja. Asiakkaan avopuoliso ei saatujen tietojen mukaan ollut tietoinen asiakkaan korttiin liittyvistä numeroista, eikä hän täten voinut soittajalla antaa tietoja. Puhelu oli kestänyt noin 10 minuuttia.
Asiakas on kävellyt kotiinsa, keskustellut avopuolisonsa kanssa, soittanut klo 23:56 puhelimeensa aikaisemmin tulleeseen numeroon. Puheluun vastannut henkilö oli vastannut olevansa poliisi ja että kortin kuoletus oli tehty. Puhelu päättyi kello 23:58. Asiakas tarkisti verkkopankista korttitietonsa. Hän kuoletti korttinsa vasta kaikkien näiden toimien jälkeen 10.1.2011 klo 00:12.
Asiakas vetoaa siihen, että hänellä ei ole ollut puhelinta käytettävissään aikaisemmin. Koska ravintolan henkilökunta on lainannut asiakkaalle puhelimen hätäkeskukseen soittamista varten, pankki uskoo, että samaa puhelinta olisi voinut käyttää myös kortin kuolettamiseen. Asiakkaan kortilla tehty väärinkäyttö ajoittuu ajalle 9.1.2011 klo 23:52 — 10.1.2011 klo 0:04. Mikäli asiakas olisi kuolettanut korttinsa välittömästi Hätäkeskukseen soitettuaan ja kuolettamisohjeen saatuaan, koko kortilla tapahtunut väärinkäyttö olisi estetty.
Kortinhaltijan yllä mainitun menettelyn vuoksi kortin ja siihen liitetyn salaisen tunnusluvun joutuminen ulkopuolisen haltuun ja kortin oikeudeton käyttö on ollut mahdollista korttiehtojen noudattamatta jättämisen ja viivästyneen katoamisilmoituksen johdosta. Pankki katsoo, että asiakkaan toiminta on siten ollut korttiehtojen mukaisesti törkeän huolimatonta, jolloin asiakkaan vastuun määrää ei ole rajoitettu 150 euroon. Tämän vuoksi pankki katsoo, että pankki ei korttiehtojen eikä maksupalvelulain perusteella ole velvollinen korvaamaan asiakkaalle kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutunutta vahinkoa.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-tutkintailmoitukset (10.1. ja 14.1.2011)
-haastehakemus (22.3.2011), käräjäoikeuden tuomio ja kahden vastaajan tuomiolauselmat sekä tuomiolauselma vastaajien yhteisvastuullisesta korvausvelvollisuudesta (27.4.2011). Käräjäoikeus katsoi vastaajien syyllistyneen mm. maksuvälinepetoksiin ja velvoitti heidät yhteisvastuullisesti suorittamaan asiakkaalle tämän kortin käytön osalta yhteensä 3.940 euroa.
-asiakkaan puhelinliittymän puhelu ja -tiedonsiirtoerittely tammikuulta 2011.
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamista korttinostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas kiistää toimineensa törkeän huolimattomasti ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan. Pankki katsoo, että kortin oikeudeton käyttö on johtunut asiakkaan menettelystä ja korttiehtojen noudattamatta jättämisestä, ja että asiakkaan toiminta on ollut törkeän huolimatonta, jolloin asiakas vastaa vahingosta.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut muun muassa säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Ehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on korttiehtojen mukaan velvollinen varmistamaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, kortin tai tunnusluvun joutumisesta sivullisen haltuun/tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille.
Ratkaisun perustelut
Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.
Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.
Tunnusluvun käyttäminen
Asiakkaan kertoman mukaan kortin tunnusluku on ollut ainoastaan hänen muistissaan. Asiakas on itse käyttänyt korttiaan viimeisen kerran automaattinostoon klo 20:49 ja oikeudettomat nostot on tehty klo 23:52-00:04.
Pankkilautakunta toteaa, että kortin oikeudetonta käyttöä koskevissa tapauksissa, joissa tunnusluku urkitaan, kortti anastetaan tyypillisesti hyvin pian onnistuneen urkinnan jälkeen. Vaikka tässä tapauksessa asiakkaan oman automaattinoston ja hänen korttinsa oikeudettoman käytön välillä on noin kolme tuntia, pitää Pankkilautakunta asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella todennäköisenä, että tunnusluku on urkittu asiakkaan automaattiasioinnin yhteydessä ja asiakkaan mentyä tämän jälkeen ravintolaan on hänen korttinsa anastettu siellä sopivan tilaisuuden tultua.
Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on tunnuslukua näppäillessään suojattava näppäimistöä esim. kädellä siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Pankkilautakunta toteaa, että siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Tässä tapauksessa asiakkaan lähellä on ollut muita ihmisiä hänen asioidessaan automaatilla. Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tullut kiinnittää tunnuslukua näppäillessään erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se päädy ulkopuolisen tietoon.
Asiakas ei ole tapauksessa esittänyt, miten hän on menetellyt käyttäessään tunnuslukuaan. Pankkilautakunta katsoo, että tunnusluvun joutuminen ulkopuolisen tietoon on johtunut siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen suhteen.
Kortin säilyttäminen
Asiakas on kertomansa mukaan säilyttänyt korttiaan lompakossa, joka on ollut hänen takkinsa vetoketjullisessa povitaskussa. Siitä, minkälaisessa tilanteessa lompakko on povitaskusta anastettu, on erilaista tietoa poliisin 10.1.2011 kirjaamassa tutkintailmoituksessa ja asiakkaan Pankkilautakunnalle osoittamassa valituksessa. Asiakas on esittänyt tämän ristiriitaisuuden johtuvan siitä, että poliisi on kirjannut tutkintailmoitukseen virheellisesti hänen asiassa kertomansa.
Ottamatta kantaa siihen, minkälaisessa tilanteessa anastus on tarkkaan ottaen tapahtunut, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan lompakko on anastettu hänen takkinsa povitaskusta hänen jätettyään ravintolassa takkinsa tilapäisesti valvonnatta. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan näin ollen huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin säilyttämisen suhteen.
Katoamisilmoituksen tekeminen
Asiakas osti kertomansa mukaan ravintolasta tuotteita noin klo 23:10-23:20 saakka, huomasi lompakon anastamisen 10-15 minuutin sisällä tapahtuneesta ja soitti ravintolan henkilökunnalta lainatulla puhelimella hätäkeskukseen kello 23:38. Katoamisilmoituksen asiakas teki kotoaan kello 00:12. Asiakas on selittänyt katoamisilmoituksen viivästymistä sillä, ettei hänellä ollut mukanaan omaa puhelinta ja että tuskin kukaan lainaa vieraalle henkilölle puhelinta kortin katoamisilmoituksen tekemistä varten.
Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulaissa ja korttiehdoissa asetetulla kortinhaltijan velvollisuudella ilmoittaa kortin katoamisesta pankille ilman aiheetonta viivytystä on aivan keskeinen merkitys korttien oikeudettoman käytön ja niistä aiheutuvien vahinkojen ehkäisyssä. Ainoastaan katoamisilmoituksen tekemällä kortinhaltija voi varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankille kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, ja tämän tiedon pohjalta pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.
Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan huomattua lompakkonsa anastetun on hänen täytynyt ymmärtää riski kortin oikeudettomasta käytöstä ja hänen olisi tullut maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaisesti pyrkiä mahdollisimman nopeasti sulkemaan korttinsa sen oikeudettoman käytön estääkseen. Lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Hätäkeskuksen päivystäjä on ohjeistanut asiakasta kuolettamaan maksukorttinsa. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että asiakas olisi todennäköisesti pystynyt tekemään kortin katoamisilmoituksen jo ravintolassa ravintolan henkilökunnan hänelle lainaamalla puhelimella. Vaihtoehtoisesti asiakas olisi voinut lainata puhelinta tutuiltaan, joita ravintolassa oli asiakkaan antamien selvitysten mukaan kyseisenä iltana useita. Mikäli asiakas olisi toiminut näin, olisi kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta voitu välttyä todennäköisesti kokonaisuudessaan.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan ilmoittaa kortin katoamisesta ilman aiheetonta viivästystä.
Yhteenveto
Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan automaattiasiointinsa yhteydessä tunnusluvun käyttämisen suhteen ja ravintolassa ollessaan kortin huolellisen säilyttämisen suhteen, minkä johdosta kortti ja tunnusluku ovat päätyneet niiden käyttöön oikeudettomalle. Edelleen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen velvollisuuttaan ilmoittaa pankille kortin katoamisesta ilman aiheetonta viivytystä, minkä johdosta pankki ei ole voinut estää kortin oikeudetonta käyttöä. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin riskeihin. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan näin ollen menetelleen kortinhaltijana törkeän huolimattomasti.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan. Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan menettely kokonaisuutena arvioiden osoittaa kortinhaltijan törkeää huolimattomuutta.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Antila, Lampela ja Lehtonen sekä varajäsen Parkkali. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA