Tapahtumatiedot            

Asiakkaan kortti anastettiin ja kortilla tehtiin oikeudettomia automaattinostoja 26.12.2014 klo 17.18-18.30 ja 27.12.2014 klo 00.06-00.08 aiheuttaen nostopalkkioineen yhteensä 3.429,26 euron vahingon. Asiakas käytti itse korttiaan ja sen tunnuslukua viimeisen kerran ennen oikeudetonta käyttöä ruokakaupassa 22.12.2014. Pankki vastaanotti sulkuilmoituksen kortista 1.1.2015.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Asiakas on säilyttänyt korttia rahapussissaan muiden korttien kanssa. Rahapussi on aina ollut asiakkaan laukussa vetoketjullisessa taskussa. Tunnusluku on ollut jo muutaman vuoden tallennettuna puhelimeen hieman muunnettuna ja niin että sitä ei voi yhdistää luottokorttiin. Asiakas on käyttänyt korttia melkein päivittäin ruoka- ym. ostoksiin sekä huoltoasemilla polttoaineen ostamiseen.

Kortin katoamisen asiakas huomasi 1.1.2015 noin klo 15.00, jolloin hän olisi maksanut pojalleen pienen summan joulumuistamisten hoitamisesta. Asiakas huomasi, että rahapussissa ei ollutkaan rahaa ja vähän aikaa ihmeteltyään hän totesi myös luottokortin puuttuvan. Katoamisilmoituksen hän teki klo 17.00, kun he olivat ensin tutkineet kaikki mahdolliset paikat. Seuraavana päivänä hän teki reklamaation sekä rikosilmoituksen poliisille.

Koska oli jouluaika eikä asiakas ollut käynyt ulkona aatonaaton jälkeen, ei hän myöskään ollut päivittäin tarkistanut onko kortti tallella. Flunssan takia hän ei myöskään pyhien välipäivinä käynyt ulkona. Asiakkaan mukaan hän oli käyttänyt luottokorttia viimeksi 23.12. paikallisessa ruokakaupassa sekä sitä ennen 19.12. nostaessaan rahaa paikallisesta pankkiautomaatista.

Asiakas pitää mahdollisena, että kortti on varastettu heidän kotoaan. Asiakas asuu rivitalossa kahden kerroksen asunnossa. Päiväsaikaan he eivät aina ole pitäneet yläkerran ulko-ovea lukossa, koska alakertaan kyllä kuulee, jos ovi avataan. Voi tietysti olla mahdollista, että alakerrassa esim. televisiota katsellessa oven avaamista ei havaitse. Yleensä he laittavat oven lukkoon silloin kun menevät illalla pitemmäksi aikaa alakertaan.

Kauppakassin, jossa oli myös rahapussi, asiakas on pitänyt yläkerrassa olevassa huoneessa. Sopivan tilaisuuden tullen varkaalla on siis ollut mahdollisuus päästä sisään ja löytää kauppakassi. Tunnusluku ei kuitenkaan ole voinut joutua varkaan käsiin varkauden yhteydessä. Vaikka puhelin olisikin ollut yläkerrassa, ei tunnusluvun löytäminen ja sen yhdistäminen korttiin, olisi ollut mahdollista.

Asiakas pitää mahdollisena myös, että kortti on varastettu ruokakaupassa. Sekä ruokakauppa että pankkiautomaatti ovat kävelymatkan päässä asiakkaan kodista ja yleensä he käyvät siellä jalkaisin, niin myös edellä mainitulla kerroilla. Ruokakaupassa oli aatonaattona huomattavan paljon asiakkaita. Kassa-asioinnin aikana asiakas keskusteli myös viereisellä kassalla asioineen tuttavan kanssa. Rahapussin on pitänyt olla varkaan käsissä, koska hän oli sieltä ottanut myös rahaa. Mikäli varkaus on tapahtunut kassatapahtuman aikana, on se ollut todella nopeaa toimintaa.

Tunnusluku on saatu joko pankkiautomaatilla tai ruokakaupassa. Pankkiautomaatin näppäimistössä ei ole suojakehikkoa tai muutakaan varsinaista näkö-suojaa. Asiakkaan tapana on, että hän seisoo mahdollisimman lähellä näppäimistöä peittääkseen näppäilyn jonossa takana seisovilta. Asiakas on myös varma, että hänen takanaan jonottaneet eivät ole voineet nähdä tunnusluvun näppäilyä. Aivan automaatin edessä hieman alemmalla tasolla on kuitenkin autojen parkkipaikka, jossa autojaan pysäköivät sekä pankin että viereisen ruokakaupan asiakkaat. Voisi kuvitella, että sopivasta kulmasta tehokkaalla kaukoputkella näppäilyn kuvaaminen on mahdollinen.

Ruokakaupan maksupäätteen näppäimistön sivuilla on suojareunukset, joten jonossa takana olevien ei kovin helposti ole mahdollista nähdä näppäilyä. Sen sijaan suoraan takana seisovalta tai viereisellä kassalla asioivalta pitemmältä - ja harjaantuneelta - henkilöltä se voisi periaatteessa onnistua. Nykyisin on tullut myös niin pieniä kameroita, että niiden avulla voi kuvata aivan odottamattomista kuvakulmista.

Kortilla oli tehty credit-puolelta kaikkiaan 9 nostoa yhteensä 3.380,00 euroa. Ensimmäinen nosto on tapahtunut Mikkelissä 26.12. klo 17.18. Asiakkaan luota on matkaa Mikkeliin n. 110 km eli ajoaika on noin 1,5 tuntia. Seuraavat nostot on tehty Haukivuorella noin tuntia myöhemmin. Mikkelistä Haukivuorelle ajoaika on noin puoli tuntia. Varas on jäänyt illaksi Haukivuorelle, koska seuraavat nostot on tehty samassa paikassa 6 minuuttia puolen yön jälkeen. Poliisin mukaan henkilö, joka on tehnyt kyseiset nostot, on peittänyt kasvonsa ja hänellä on sellainen vaatetus, että häntä ei voida tunnistaa.

Asiakkaan käsityksen mukaan varkaus on tapahtunut niin, että tunnusluku on saatu joko ruokakaupassa tai pankkiautomaatilla. Sen jälkeen varas on seurannut, kun he kävelivät kotiin sekä odottanut sopivaa hetkeä kortin varastamiseen. Asuntoa on helppo seurata useammastakin suunnasta.

Asiakas on omasta mielestään säilyttänyt ja käyttänyt korttia käyttöehtojen mukaisesti. Asiakas on myös toteuttanut kaikki kohtuulliseksi katsottavat keinot säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti erillään sekä on tunnuslukua näppäillessään suojannut näppäimistön. Myöskään kodin oven auki pitäminen maaseudulla päiväsaikaan ei voi olla vastoin kortin käyttöehtoja.

Pankin vastineessa todetaan, että useita päiviä ennen oikeudettomia tapahtumia kaupassa tai pankkiautomaatilla tapahtunutta tunnusluvun urkkimista, joulun yli jatkunutta varjostamista ja lopulta kotiin tunkeutumista, pankki pitää äärimmäisen epätodennäköisenä tapahtumankulkuna. Asiakas on kuitenkin kertonut tapahtumat todenmukaisesti ja niin kuin ne hänen käsityksensä mukaan ovat tapahtuneet. Asiakaskaan ei usko, että varas on varjostanut asuntoa ja heidän liikkumistaan jatkuvasti, mutta sopivalla ajoituksella hän on ilmeisesti onnistunut löytämään otollisen ajankohdan. Asiakas haluaa edelleen painottaa, että tunnusluvun saaminen kortin varastamisen yhteydessä ei ole voinut olla mahdollista.

Pankin vastine

Korttitapahtumaotteen mukaan asiakas viimeinen omakseen tunnistama korttitapahtuma on 22.12.2014 ruokakaupassa tunnusluvulla tehty ostos. Tätä aikaisempi oma tapahtuma on 19.12.2014 tehty automaattinosto. Ensimmäiset oikeudettomat tapahtumat on tehty neljä päivää viimeisimmän oman korttitapahtuman jälkeen.

Tässä tapauksessa pankki katsoo oikeudettomista tapahtumista aiheutuneiden vahinkojen johtuvan asiakkaan törkeän huolimattomasta menettelystä, eli siitä, että tunnuslukua on säilytetty kirjattuna helposti tunnistettavaan muotoon, mitä kautta sivullinen on voinut yhdistää tunnusluvun korttiin. Muuta uskottavaa selitystä sille, miten oikeudettomat korttitapahtumat ovat olleet mahdollisia, ei ole näköpiirissä. Useita päiviä ennen oikeudettomia tapahtumia kaupassa tai pankkiautomaatilla tapahtunutta tunnusluvun urkkimista, joulun yli jatkunutta varjostamista ja lopulta kotiin tunkeutumista, pankki pitää äärimmäisen epätodennäköisenä tapahtumankulkuna.

Edellä sanotuin perustein pankki kiistää olevansa velvollinen korvaamaan asiakkaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutunutta vahinkoa.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

-Tutkintailmoitus (ilmoitusaika 5.1.2015) ja Tutkinnan päätös (10.3.2015)

-laskuja/tiliotteita

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä; 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.

Asian arviointi

Tapahtumien kulku

Asiassa saadun selvityksen mukaan asiakas oli itse käyttänyt kyseessä olevaa korttiaan ja sen tunnuslukua viimeisen kerran ruokakaupassa 22.12.2014 noin neljä vuorokautta ennen kortin oikeudetonta käytön alkamista 26.12.2014. Asiakkaan mukaan kortin tunnusluku on ollut tallennettuna puhelimeen hieman muunnettuna ja niin että sitä ei voi yhdistää luottokorttiin. Puhelinta ei saadun selvityksen mukaan ole anastettu. Asiakkaan käsityksen mukaan tunnusluku on saatu urkittua joko pankkiautomaatilla 19.12.2014 tai ruokakaupassa 22.12.2014. Kortin osalta asiakas pitää mahdollisena, että kortti on varastettu hänen kotoaan tai jo ruokakaupassa hänen siellä asioidessaan.

Pankkilautakunta pitää asiassa saadun selvityksen ja tapahtumien olosuhteet pienellä paikkakunnalla huomioiden todennäköisenä, että kortin tunnusluku on  päätynyt ulkopuolisen tietoon asiakkaan käyttäessä itse korttiaan ruokakaupassa 22.12.2014 ja tunnusluvun urkkinut on tilaisuuden tultua anastanut asiakkaan kortin tämän kotoa neljä vuorokautta myöhemmin 26.12.2014. Myöskään pankki ei ole kiistänyt kortin anastuksen tapahtuneen asiakkaan kotoa.

Huolellisuuden arviointi

Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Pankkilautakunta katsoo, että riippumatta siitä, miten korttiehdoissa on nimenomaisesti ohjeistettu menettelemään tunnusluvun kanssa, turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä on muita ihmisiä.

Pankkilautakunta katsoo tapauksessa saadun selvityksen perusteella todennäköiseksi, että tapauksessa asiakkaan kortin tämän kotoa myöhemmässä vaiheessa anastanut henkilö on ollut varma siitä, että hän on onnistunut urkkimaan asiakkaan kortin tunnusluvun oikein ruokakaupassa 22.12.2014. Lautakunta katsoo edelleen ilmeiseksi, että tämän kaltaisen rikoksen uhriksi valikoituvat korttiaan käyttävät ihmiset, joilta kortin tunnusluku saadaan urkittua ja jotka todennäköisemmin ovat laiminlyöneet tunnuslukunsa asianmukaisen suojaamisen ostoksilla asioidessaan. Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan.

Pankkilautakunta toteaa, ettei kortin säilyttäminen kotona lähtökohtaisesti osoita kortinhaltijan huolimattomuutta. Tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo jäävän epäselväksi, millä tavoin asiakkaan kotiin tunkeutunut on päässyt taloon sisään. Ottaen kuitenkin huomioon, että asiakas on saadun selvityksen mukaan ollut tapahtumien aikana kotonaan, Pankkilautakunta katsoo, että vaikka yläkerran ovi olisi ollut lukitsematta, ei asiakkaan voida katsoa huolimattomuudestaan laiminlyöneen velvollisuuksiaan kortin turvallisen säilyttämisen suhteen.  

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen suhteen. Pankkilautakunta katsoo kuitenkin, ettei asiakkaan menettely osoita maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon. Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää

Sihteeri Hidén

Jäsenet:

Kallio

Lehtonen

Pulkkinen