Haku

PKL 42/14

Tulosta

Asianumero: PKL 42/14 (2014)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 16.12.2014

Miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä oikeudettomista automaattinostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Kortin oikeudeton käyttö. Törkeä huolimattomuus.

Tapahtumatiedot            

Asiakkaan puhelin ja puhelimen suojakotelossa olleet maksukortit anastettiin myyntiteltasta 10.8.2014 Helsingin Narinkkatorilla asiakkaan arvion mukaan noin klo 13-16 välisenä aikana. Korttien tunnusluvut olivat tallennettuna pilvipalveluun, johon pääsi kirjautumaan puhelimella. Pankin kortilla tehtiin klo 15.46-15.48 yhteensä 1.000 euron oikeudettomat automaattinostot. Toisen pankin kortilla tehtiin klo 15.32-15.34 yhteensä 1.380 euron automaattinostot. Pankki vastaanotti asiakkaan sulkuilmoituksen kortista klo 16.31.

Asiakkaan valitus            

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa eli yhteensä 861,50 euroa sisältäen 11,50 nostopalkkiot. Lisäksi asiakas vaatii pankkia hyvittämään korttitapahtumista mahdollisesti perityn luottokoron ja korvaussummalle korkolain mukaisen viivästyskoron siitä lähtien kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona pankki on saanut tiedon tästä valituksesta.

Asiakkaan puhelin suojakoteloineen on varastettu hänen työskennellessään Helsingin Narinkkatorilla. Puhelimen suojakotelossa oli varkaushetkellä kolme asiakkaan maksukorttia. Puhelin suojakoteloineen, jossa pankkikortit olivat, varastettiin kolmelta sivulta suljetusta Pop Up -teltasta. Suojakotelo oli teltan takaosassa sijainneella pöydällä. Telttaan ei ollut suoraa pääsyä sen takaosasta tai sen sivustoilta, joten varkauden tapahtumapaikalle ei ollut helposti ulkopuolisella pääsyä. Näin ollen puhelin ja pankkikortit oli sijoitettu siten, ettei ulkopuolinen henkilö voi saada niitä haltuunsa ilman erityisiä toimia. Koska teltta oli suljettu kolmelta sivulta, varkaan on täytynyt toimia suunnitelmallisesti, että hän on päässyt varastamaan puhelimen pankkikortteineen eli tilaisuus ei ole tehnyt varasta. Puhelinta ja sen mukana varastettuja pankkikortteja ei siis oltu säilytetty varkaushetkellä myyntitiskillä, asiakastilassa tai muussa paikassa mihin ulkopuolisella henkilöllä on suora pääsy. Edellä mainittujen seikkojen johdosta puhelinta ja pankkikortteja ei siis ole säilytetty huolimattomasti saati törkeän huolimattomasti.

B:n todistuksesta ilmenee lisäksi, että markkinat olivat kiireiset, joten asiakkaan on ollut mahdotonta seurata puhelimen ja sen yhteydessä säilytettyjen pankkikorttien tallessaoloa jatkuvasti. Näin ollen asiakas on olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla varmistanut, että kortit ovat tallessa, eikä kyse ole ollut tilanteesta, jossa korttien katoamisen riskin voisi olettaa olevan suuri. Näin ollen asiakas ei ole tältäkään osin toiminut huolimattomasti saati törkeän huolimatonta.

Asiakas on soittanut pankkikorttien sulkupalveluun heti kun hän on havainnut puhelimen ja sen yhteydessä säilytettyjen pankkikorttien varkauden. Korttien sulkupalveluun on soitettu B:n puhelimella, joka todistaa sulkupalveluun soittamisen välittömästi varkauden havaitsemisen jälkeen. Myöskään tältä osin asiakas ei ole toiminut huolimattomasti saati törkeän huolimattomasti. Asiakas on tehnyt puhelimen ja pankkikorttien varkaudesta rikosilmoituksen sekä uuden rikosilmoituksen oikeudettomien korttitapahtumien tultua ilmi.

Asiakkaan korttien tunnusluvut ovat olleet tallennettuna ns. pilvipalveluun. Tunnusluvut eivät ole olleet tallennettuna itse puhelimen muistiin. Hänen puhelimensa varkauden johdosta varas on päässyt kirjautumaan kännykällä asiakkaan käyttämään pilvipalveluun, josta hakemalla varas on saanut tietoonsa varastettujen korttien tunnusluvut. Kyseessä on siis ollut usean sattumuksen summa. Oikeudettomien nostojen tapahtuminen on edellyttänyt, että asiakkaan puhelin ja kortit varastetaan, että kortit ovat samassa paikassa puhelimen kanssa, että varas tajuaa tutkia puhelimen ja kirjautua sillä pilvipalveluun ja sen jälkeen vielä löytää sieltä useiden eri tiedostojen joukosta pankkikorttien tunnusluvut. Kyse olisi täysin eri asiasta, jos tunnuslukuja olisi säilytetty korttien yhteydessä fyysisesti kirjallisessa muodossa esim. erilliselle paperilapulle kirjoitettuna. Tässä tapauksessa tunnuslukujen paljastuminen on ollut usean eri vaiheen takana. Edellä mainittujen seikkojen johdosta asiakkaan menettelyn ei voida katsoa olleen törkeän huolimatonta vaan asiakas on kohtuullisin toimenpitein huolehtinut maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Yksin siitä, että pankkikortteja on onnistuttu käyttämään oikeudettomasti tunnusluvulla, ei voi tehdä sitä päätelmää, että kortinhaltija olisi menetellyt huolimattomasti saati törkeän huolimattomasti. Pankkikortin tunnuslukujen säilyttäminen erillisen kirjautumistoimenpiteen vaatimassa pilvipalvelussa ei osoita piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Asiakkaan toiminta ei ole poikennut selvästi ja olennaisesti siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Pankkikorttien tunnuslukujen säilyttämistä pilvipalvelussa ei voida myöskään pitää menettelynä, jossa tunnusluvut olisivat helposti tunnistettavassa muodossa.

Asiakas viittaa lisäksi Pankkilautakunnan päätökseen PKL 10/13, jossa oikeudettomien korttitapahtumien kohteeksi joutunut henkilö oli säilyttänyt pankkikorttien tunnuslukuja erillisellä muistilapulla helposti tunnistettavassa muodossa ja lautakunta kuitenkin katsoi, ettei asiakkaan menettely osoittanut maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.

Asiakas ei ole säilyttänyt korttejaan huolimattomasti, hän on seurannut korttien tallessaoloa olosuhteiden edellyttämällä huolellisuudella ja välittömästi varkauden havaittuaan sulkenut kortit soittamalla korttien sulkupalveluun. Asiakkaan menettely voidaan katsoa korkeintaan huolimattomaksi, koska hän on tallentanut pankkikorttien tunnusluvut pilvipalveluun, mutta tätä menettelyä ei missään nimessä voida katsoa törkeän huolimattomaksi. Asiakkaan toiminnan ei voida katsoa olleen miltään muultakaan osin törkeän huolimatonta. Näin ollen asiakkaan vastuulle voi jäädä vain 150 euron omavastuu.

Pankin vastine                 

Asiakkaan puhelin suojakoteloineen on hänen poliisille tekemänsä tutkintailmoituksen mukaan anastettu 10.8.2014 kello 13.00-16.00 välisenä aikana hänen työskennellessään Helsingin Eurooppa-markkinoilla Narinkkatorilla. Asiakas on myöhemmin, saatuaan pankilta kielteisen päätöksen reklamaatioonsa kertonut, että kortin tunnusluku oli ollut tallennettuna niin sanottuun pilvipalveluun. Asiakas on myös kertonut markkinoiden olleen kiireiset, joten hänen on ollut mahdotonta seurata korttien tallella oloa jatkuvasti.

Varastetulla kortilla ja siihen liitetyllä salaisella tunnusluvulla on tehty seuraavat nostot klo 15.46-15.48 välisenä aikana ennen kortin sulkuilmoitusta klo 16.31: 500 euron käteisnosto  Debit-ominaisuudella, 500 euron käteisnosto Credit-ominaisuudella (nostopalkkio 11,00 euroa) ja saldokysely (palkkio 0,50 euroa).

Kortin huolellinen säilyttäminen edellyttää lähtökohtaisesti kortin säilyttämistä niin, ettei se päädy ulkopuolisen haltuun. Kortinhaltijan on myös seurattava säännöllisesti kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Ympäröivät olosuhteet ja erityisesti niihin liittyvät katoamis- ja anastusriskit ovat olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä huolellinen säilyttäminen kortinhaltijalta edellyttää. Mikäli tietyissä olosuhteissa, voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa olevan huomattavasti kohonnut riski rikoksen uhriksi joutumiselle, voidaan myös huolellisen kortinhaltijan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota kortin säilyttämiseen sekä kortin tallella olon seuraamiseen.

Messutapahtuma Helsingin keskustassa on pankin käsityksen mukaan paikka, jossa tulee kiinnittää erityistä huomiota kortin säilyttämiseen ja tallella olon seuraamiseen. Korttia ei missään tapauksessa olisi saanut jättää valvonnatta teltassa olevalle pöydälle. Rikosilmoituksen ja B:n antaman lausuman mukaan varkaus on tapahtunut klo 13-16 välisenä aikana. Tältä kolmen tunnin ajalta asiakas ei ole siis tehnyt havaintoja korteista tai niiden katoamisesta. Tallella olon seuraaminen ei pankin mielestä ole ollut riittävää.

Asiakas on kiistänyt, että tunnusluku olisi ollut lompakossa eikä asiakkaan kortilla ole tehty samana päivänä muita tapahtumia kuin asiakkaan kiistämät nostot. Jos tunnusluku on saatu pilvipalvelusta puhelimessa olleiden tietojen perusteella, on se ollut helposti tunnistettavassa muodossa ja siten esillä, että kortin tunnusluku on onnistuttu syöttämään automaattiin oikein heti ensimmäisellä kerralla.

Kortti ja tunnusluku ovat päätyneet sivullisen haltuun samassa yhteydessä. Pankin käsityksen mukaan sitä, että tunnusluku olisi joutunut toisen henkilön haltuun muulla tavalla, on saadun selvityksen perusteella pidettävä erittäin epätodennäköisenä. Asiakas ei ole osoittanut säilyttäneensä korttia ja tunnuslukua korttiehdoissa edellytetyin tavoin huolellisesti ja erillään toisistaan.

Pankki katsoo, että asiakkaan toiminta kokonaisuutenaan osoittaa törkeää huolimattomuutta, ja siten aiheuttaa hänelle vastuun kortin väärinkäytöstä aiheutuneesta vahingosta.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Tutkintailmoitus (ilmoitusaika 10.8.2014 klo 21:28) ja internetissä tehty rikosilmoitus (vastaanottoaika 2.9.2014 klo 20:31)
- pankin yleiset korttiehdot
- B:n lausunto

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä; 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Yleisissä korttiehdoissa mukaan kortinhaltijan tulee säilyttää korttia huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Kortinhaltijan on seurattava säännöllisesti kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Tunnuslukua tulee säilyttää niin, ettei sivullisella ole mahdollista saada sitä tietoonsa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sekä sitoutuu olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltijan tulee näppäillessään tunnuslukua suojata näppäimistö kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, oikeudettomasta käytöstä tai tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon on viipymättä ilmoitettava pankille.

Asian arviointi

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Kortin säilyttäminen ja tallellaolon seuraaminen

Arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Ympäröivät olosuhteet ovat olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä kortin huolellinen säilyttäminen kortinhaltijalta edellyttää. Mikäli tietyissä olosuhteissa voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa olevan esimerkiksi kohonnut riski taskuvarkauksille, voidaan myös huolellisen kortinhaltijan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota kortin säilyttämiseen. Kortinhaltijalta ei kuitenkaan voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan se, että kortinhaltija seuraa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä. Esimerkiksi maksuvälineen haltijan liikkuessa suurissa ihmisjoukoissa tai muissa paikoissa, joissa taskuvarkauksien riski on erityisen suuri, tarkistamisvelvollisuus on korostunut, koska ammattimaisesti suoritettua taskuvarkautta ei yleensä huomata sen tapahtuessa. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.

Pankkilautakunta vielä korostaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, minkä perusteella pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.

Tässä tapauksessa asiakkaan kortit sisältänyt puhelinkotelo on anastettu Helsingin keskustassa järjestelyillä markkinoilla kolmelta sivulta suljetun myyntiteltan takaosassa sijainneelta pöydältä asiakkaan arvion mukaan noin klo 13-16 välisenä aikana. Asiakkaan on kertomansa mukaan ollut kiireisten markkinoiden vuoksi mahdoton seurata puhelimen ja sen yhteydessä säilytettyjen pankkikorttien tallessaoloa jatkuvasti. Pankki vastaanotti asiakkaan sulkuilmoituksen kortista klo 16.31.

Pankkilautakunta katsoo, että kaupungin keskustassa järjestelyillä ruuhkaisilla markkinoilla voidaan yleisen elämänkokemuksen perusteella katsoa olevan kohonnut taskuvarkausriski ja näissä olosuhteissa huolellisen kortinhaltijan tulisi kiinnittää erityistä huomiota korttinsa turvalliseen säilyttämiseen ja tallellaolon seuraamiseen.

Vaikka yleisöllä/asiakkailla/sivullisilla ei asiakkaan kertoman mukaan olisi pitänyt olla telttaan pääsyä, on joku kuitenkin onnistunut anastamaan asiakkaan puhelinkotelon sisältöineen asiakkaan huomaamatta, mikä on näissä olosuhteissa todennäköisesti edellyttänyt myös sitä, että puhelinkotelo on ollut sivullisen esteettä nähtävissä pöydällä.

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi näissä olosuhteissa huolellisesti toimiessaan tullut säilyttää puhelinkoteloaan ja siinä olleita korttejaan sivullisilta näkymättömissä ja niin, ettei kukaan olisi päässyt niihin käsiksi hänen huomaamattaan. Tämä korostuu erityisesti, koska hänen ei ole ollut markkinoiden kiireistä johtuen ollut mahdollista nimenomaisesti seurata puhelinkotelonsa tallellaoloa.  Saadun selvityksen perusteella lautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 § 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin turvallisen säilyttämisen suhteen.

Saadun selvityksen mukaan asiakas ei ole tarkastanut puhelinkotelonsa tallellaoloa klo 13 ja kortin sulkemisajan välisenä aikana eli lähes kolmeen ja puoleen tuntiin. Huomioiden asiakkaan tapa säilyttää puhelinkoteloa kortteineen, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tullut seurata korttiensa tallellaoloa huomattavasti tiheämmin, ja että asiakas on nyt jättänyt korttinsa käytännössä lähes valvonnatta kolmen ja puolen tunnin ajaksi. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan näin ollen huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin säilyttämisen lisäksi kortin tallellaolon seuraamisen suhteen.

Tunnusluvun säilyttäminen

Maksupalvelulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 169/2009 vp.) kortin ja tunnusluvun säilyttäminen samassa lompakossa on mainittu nimenomaisesti esimerkkinä menettelystä, joka voi olla törkeän huolimatonta. Pankkilautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut kortinhaltijan menettelyn osoittavan törkeää huolimattomuutta taskuvarkaustyyppisissä tapauksissa, joissa kortin tunnusluvun katsotaan päätyneen sivullisen haltuun kortin anastuksen yhteydessä ja tunnusluvun katsotaan olleen anastajan tunnistettavissa ja yhdistettävissä korttiin.

Pankkilautakunta katsoo tässä tapauksessa, että kortit anastaneen sivullisen on täytynyt saada asiakkaan korttien tunnusluvut pilvipalvelusta, jonne asiakas oli tunnuslukunsa tallentanut ja jonne kortteja oikeudetta käyttänyt on päässyt asiakkaan puhelimella. Jälkimmäisen on lautakunnan käsityksen mukaan täytynyt edellyttää sitä, ettei asiakkaan puhelin ole ollut lukittuna salasanalla, sekä myös sitä, ettei puhelimen kautta käytettävissä olleeseen pilvipalveluun kirjautuminen ole edellyttänyt salasanaa. Ottaen huomioon, että asiakkaan kahdella kortilla on onnistuttu tekemään automaattinostoja ja ainakin tässä tapauksessa kyseessä olevan kortin kohdalla tunnusluku on näppäilty heti ensimmäisellä yrittämällä oikein, lautakunta katsoo lisäksi, että tunnusluvut sisältäneen tiedoston on täytynyt olla melko helposti asiakkaan puhelimella löydettävissä ja että tiedostoon kirjatut tiedot on ollut helposti tunnistettavissa tunnusluvuiksi ja yhdistettävissä mainittuihin kortteihin.

Pankkilautakunta katsoo, ettei tunnuslukujen säilyttämistä pilvipalvelussa voida lähtökohtaisesti rinnastaa esimerkiksi tunnusluvun kirjaamiseen paperilapulle ja lapun säilyttämiseen lompakossa kortin kanssa. Edellä todettu huomioon ottaen Pankkilautakunta kuitenkin katsoo tässä tapauksessa asiakkaan tavan säilyttää korttiensa tunnuslukuja osoittavan asiakkaalta vakavaa varomattomuutta ja asiakkaan siten huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 § 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun säilyttämisen suhteen.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja yleisten korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin ja tunnusluvun säilyttämisen sekä kortin tallellaolon seuraamisen suhteen. Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Kallio
Lehtonen
Pulkkinen
Railas

Tulosta