Tapahtumatiedot
Asiakkaan kortti anastettiin Budapestissa 22.5.2011 ja kortilla tehtiin neljä oikeudetonta automaattinostoa klo 11:34–11:37 aiheuttaen yhteensä 1.392,19 euron vahingon. Asiakas sulki korttinsa klo 12:18.
Poliisin tutkintailmoitukseen (ilmoitusaika 24.5.2011) kirjatun mukaan asiakkaan lompakko on anastettu asiakkaan housujen reisitaskusta ilmeisesti liikennevalojen ruuhkassa, kun asiakas oli ollut lähdössä ylittämään ajorataa.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas vaatii pankkia korvaamaan asiassa aiheutuneen vahingon vähennettynä 150 eurolla.
Asiakkaan lompakko varastettiin hänen reisitaskustaan ilman, että hän olisi havainnut tapahtumaa. Asiakas ei ole säilyttänyt tunnuslukua lompakossaan. Nostot tehtiin välittömästi varkauden jälkeen eikä varas ole käyttänyt yhtään aikaa tunnusluvun selvittämiseen lompakon sisällöstä, vaan hänen on täytynyt tietää se heti. Havaittuaan tapahtuman arviolta noin puoli tuntia anastuksen jälkeen asiakas tutki ensimmäiseksi lähiympäristön siltä varalta, että hän olisi pudottanut lompakon, ja kysyi kiertoajelun järjestäjältä, oliko hän jättänyt lompakkonsa tiskille lippua ostaessaan. Kun asiakas soitti sulkupalveluun, hän ilmoitti, ettei hänellä ollut kortin tunnuslukua lompakossaan eikä siitä siten ole huolta, ja samalla hän kertoi rehellisesti, että lompakossa oli pitkässä numerosarjassa sisällä työnantajan luottokortin tunnusluku ja kokeilemalla sen voi siitä näppäillä vahingossa oikein. Tämä kuvaa sitä, että asiakas säilytti lompakossaan ainoastaan harvoin tarvitsemaansa tunnuslukua asianmukaisella huolellisuudella ja että hän on joka vaiheessa toiminut rehellisesti ja avoimesti.
Matkalla mukana ollut tuttavaperhe voi todistaa, että he asioivat edellisenä päivänä automaatilla, jolla asiakkaan oletuksen mukaan myös oikeudettomat nostot tehtiin. Automaatin lähellä ei ollut ketään henkilöä sillä etäisyydellä, että olisi voinut nähdä asiakkaan tunnusluvun näppäilyn. Asiakas on varma, että tunnusluku selvitettiin kyseisen noston yhteydessä, esimerkiksi lukulaitteella, ja varas otti asiakkaan kohteeksi nähdessään hänet samalla paikalla seuraavana päivänä. Asiakas uskoo, että videoituaan nostotapahtumia edellispäivänä samalla paikalla varas tunnisti heidät esimerkiksi heidän käyttämistään lomahatuista.
Asiakkaan esimies voi todistaa puhelun, jonka asiakas otti selvittääkseen numeron, josta yrityksen luottokortin voi kuolettaa. Asiakas mainitsi esimiehelleen puhelimessa, että hänellä oli huoli yrityksen kortista, mutta ei omastaan, koska sen tunnuslukua ei ole lompakossa. Asiakkaan suurin huoli siis oli kuolettaa yrityksen kortti, jonka käyttöön oli teoreettinen mahdollisuus. Tästä johtuu viive oman kortin kuoletuksessa. Tilanteen havaitsemiseen meni aikaa ja sen jälkeen asiakas selvitti ensin tilanteen yrityskortin osalta sillä hän ei tiennyt tuossa vaiheessa, että kortit voi kuolettaa samasta numerosta. Puheluihin (soitto esimiehelle, hänen soittonsa takaisin ja soitto sulkupalveluun) meni arviolta 10 minuuttia, minkä läsnä ollut asiakkaan vaimo voi todistaa.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Pankki viittaa maksupalvelulain 53 ja 62 §:in sekä korttiehtojensa kohtiin, jotka koskevat kortinhaltijan huolellisuusvelvollisuuksia ja vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä.
Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kuinka usein kortinhaltijan tulee tarkistaa kortin tallella olo, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä. Ulkomailla ruuhkissa syntyy korostettu tallella olon tarkistaminen etenkin, jos lompakkoa säilytetään reisitaskussa, joka useimmissa housuissa on suljettu joko napilla tai tarranauhalla.
Maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla on velvollisuus ilmoittaa kortin katoamisesta viipymättä pankille tai pankkien yhteiseen sulkupalvelunumeroon. Kyseissä tapauksessa ensimmäinen nosto on tehty 44 minuuttia ennen kortin sulkemista.
Asiakas ilmoitti sulkupuhelussaan säilyttäneensä lompakossaan yrityskorttinsa tunnuslukua, oman korttinsa kohdalla asiakas ei mainitse tunnusluvusta mitään. 22.5.2011 debit-puolen nostojen lisäksi nostoja on yritetty myös kortin kredit-puolelta. Nostot eivät ole onnistuneet kenties puuttuneen katteen vuoksi. Nostoja ei tehty samasta automaatista, josta asiakas teki edellisenä päivänä 21.5.2011 klo 12:11 noston.
Pankin tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa kortin tunnusluku olisi urkittu tai hankittu tietoon aiemmin kuin välittömästi ennen kortin anastusta. On erittäin epätodennäköistä, että kortin tunnusluku olisi urkittu tietoon jo edellisenä päivänä, joten tunnusluku on saatu tietoon jollain muulla tavalla kuin urkkimalla se. Todennäköisesti kortin tunnusluvun on täytynyt tulla anastajan tietoon lompakkovarkauden yhteydessä. Koska kortilla on onnistuttu tekemään onnistuneita automaattinostoja pian lompakon anastuksen jälkeen, kortin tunnusluvun on täytynyt olla lompakossa tunnistettavassa muodossa ja yhdistettävissä lompakossa olleisiin kortteihin. Pankki katsoo asiakkaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun säilyttämisen suhteen.
Kokonaisuutena arvioiden pankki katsoo asiakkaan menettelyn osoittavan sen laatuista piittaamattomuutta korttiehtojen noudattamisessa ja kortin käyttöön liittyvistä turvallisuusriskeistä, että asiakas vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä myös 150 euron ylittävältä osalta.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-tutkintailmoitus (ilmoitusaika 24.5.2011)
-sulkupuhelutallenne
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä oikeudettomista automaattinostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan asiassa aiheutuneen vahingon vähennettynä 150 eurolla. Pankki katsoo, että kortin tunnusluvun on täytynyt olla asiakkaan lompakossa tunnistettavassa muodossa ja asiakkaan menettelyn osoittavan sen laatuista piittaamattomuutta korttiehtojen noudattamisessa ja kortin käyttöön liittyvistä turvallisuusriskeistä, että asiakas vastaa vahingosta täysimääräisesti.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu korttiehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen ja sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille. Myös epäilys edellä mainituista seikoista aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden.
Ratkaisun perustelut
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Tunnusluvun käyttäminen
Asiassa saadun selvityksen mukaan asiakas ei ole itse käyttänyt korttiaan 22.5.2011, jolloin kortti anastettiin. Asiakas asioi edellisenä päivänä automaatilla, josta hänen oletuksensa mukaan myös oikeudettomat nostot tehtiin, ja hän on varma, että tunnusluku selvitettiin kyseisen noston yhteydessä esimerkiksi lukulaitteella. Pankin selvityksen mukaan asiakkaan edellisenä päivänä tekemä nosto on tehty eri automaatilta kuin oikeudettomat nostot.
Pankkilautakunta pitää asiassa saadun selvityksen ja korttien väärinkäyttötapauksia koskevan kokemuksensa perusteella epätodennäköisenä, että kortin tunnusluku olisi asiakkaan käsityksen mukaisesti päätynyt ulkopuolisen tietoon asiakkaan oman automaattiasioinnin yhteydessä lompakon anastusta edeltävänä päivänä. Saadun kokonaisselvityksen perusteella lautakunta katsoo todennäköiseksi, että kortin tunnusluku on ollut asiakkaan lompakossa tunnistettavassa muodossa ja lompakon anastaneen henkilön yhdistettävissä korttiin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan. Olosuhteet huomioon ottaen lautakunta katsoo asiakkaan menettelyn osoittavan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, jota maksupalvelulain mukaisella törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan.
Koska viimeksi todettu johtaa asiakkaan täysimääräiseen vastuuseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta, ei Pankkilautakunta ole katsonut tarpeelliseksi arvioida asiakkaan menettelyä korttiehdoissa kortinhaltijalle asetettujen muiden huolellisuusvelvollisuuksien suhteen.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun säilyttämisen suhteen. Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan menettely kokonaisuutena osoittaa törkeää huolimattomuutta.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Lampela, Lehtonen ja Pulkkinen sekä varajäsen Samun. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA