Tapahtumatiedot
Tutkintailmoituksen mukaan asiakkaan lompakko oli anastettu 8.5.2010 eräässä baarissa noin klo 14.00. Tekohetkellä asiakkaan takki oli roikkunut tuolin selkänojalla vapaana, ja lompakko oli ollut takin povitaskussa. Lompakko jäi kateisiin, eikä tekijästä ole tietoa.
Lompakossa oli ollut mm. asiakkaan yhdistelmäkortti, jolla tehtiin 8.5.2010–9.5.2010 klo 00.18 välisenä aikana oikeudettomasti yhteensä 2.620 euron automaattinostot. Kortti suljettiin asiakkaan ilmoituksen johdosta 9.5.2010 klo 11.38.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas katsoo, että pankin tulee vastata väärinkäytöstä aiheutuneesta vahingosta. Hän vaatii 2.600 euron hyvitystä.
Asiakkaan mielestä hänen menettelynsä ei ole ollut huolimatonta eikä ainakaan törkeän huolimatonta. Taitava varas olisi vienyt lompakon vaikka housujen etutaskusta. Asiakas huomasi lompakkonsa ja korttinsa katoamisen seuraavana päivänä kaupassa käydessään. Hän ilmoitti kortin katoamisesta heti sen havaittuaan.
Asiakas kertoo, ettei hänellä ollut kortin tunnuslukua lompakossaan, eikä hän ollut antanut sitä kenellekään. Asiakas oli painanut tunnukset mieleensä ja hävittänyt pankista saamansa tunnuslukukirjeen. Todennäköisesti tunnusluku oli urkittu jossain vaiheessa varkautta edeltävien päivien aikana, esimerkiksi asiakkaan asioidessa paikallisen ruokakaupan kassalla tai pankkiautomaatilla. Pankin selvityksen mukaan asiakkaan kortilla on maksettu kyseisessä ruokakaupassa 8.5.2010, ja maksutapahtuma on hyväksytty allekirjoituksella. Asiakas katsoo kuitenkin, että kuittikopiossa näkyvä allekirjoitus ei ole hänen.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Pankki viittaa korttiehtoihinsa ja toteaa, että korttia automaattinostoihin käyttäneellä taholla on ollut kortin lisäksi hallussaan sen salainen tunnusluku. Asiakas ei ole osannut kertoa, miten tunnusluku on päätynyt sivulliselle, mutta hän epäilee sen tulleen urkituksi pankkiautomaatilla tai kaupan maksupäätelaitteella.
Pankin tilaamasta kuittikopiosta ilmenee, että asiakas oli ruokakaupassa 8.5.2010 asioidessaan hyväksynyt maksutapahtuman allekirjoituksellaan eikä tunnusluvullaan. Pankin mielestä kuittikopiossa oleva allekirjoitus ei olennaisesti eroa asiakirjoissa olevista asiakkaan muista allekirjoituksista, eikä asiakas ole aiemmin kiistänyt kyseistä ostotapahtumaa. Asiakkaan kortilla ei ollut 8.5.2010 tehty muita asiakkaan omia tapahtumia. Kyseistä ostotapahtumaa edeltänyt aiempi korttitapahtuma oli tehty 6.5.2010 maksuautomaatilla. Pankki pitää epätodennäköisenä, että kortin anastanut henkilö olisi saanut tunnusluvun tietoonsa useita päiviä aiemmin ja anastanut kortin kaksi päivää myöhemmin eri paikassa. Todennäköistä on, että tekijä on saanut kortin tunnusluvun tietoonsa korttivarkauden yhteydessä.
Pankki katsoo, että kortin säilyttäminen asiakkaan kertomin tavoin ravintolassa tuolin selkänojalla roikkuvan takin taskussa ei näihin olosuhteisiin liittyvän vahinkoriskin vuoksi täytä korttiehtojen vaatimusta kortin huolellisesta säilyttämisestä. Asiakas olisi voinut säilyttää korttiaan siten, ettei sivullinen olisi voinut sitä huomaamatta saada. Lisäksi asiakas on laiminlyönyt tarkistaa kortin tallellaolon olosuhteiden edellyttämällä tavalla, koska hän on huomannut kortin katoamisen vasta seuraavana päivänä.
Pankki katsoo asiakkaan menetelleen kortin ja tunnusluvun säilyttämisen suhteen törkeän huolimattomasti, jolloin asiakkaan tulee vastata kortin väärinkäytöstä myös 150 euroa ylittävältä osalta.
Selvitykset
Osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu
- poliisin tutkintailmoitus
- pankin ilmoitus korttiehtojen muuttumisesta maksupalvelulain myötä
- kuittikopio ostoksesta, joka asiakkaan kortilla on tehty ruokakaupassa 8.5.2010. Kuitissa on allekirjoitus. Kuitin merkintöjen mukaan ostos on tehty klo 15.38.
- tiliotteet, joista ilmenevät nyt riidanalaiset automaattinostot, 8.5.2010 tehty ruokakauppaostos sekä se, että korttia oli aiemmin käytetty 6.5.2010 maksuautomaatilla ja pankkiautomaatilla.
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu maksukortin oikeudettomasta käytöstä jakautuu pankin ja asiakkaan välillä. Asiakas katsoo säilyttäneensä korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti ja vaatii täysimääräistä hyvitystä. Pankki katsoo asiakkaan menetelleen kortin ja tunnusluvun säilyttämisen osalta törkeän huolimattomasti, jolloin pankki ei ole hyvitysvelvollinen.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista. Maksuvälineen haltijan velvollisuus huolehtia maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista alkaa, kun hän vastaanottaa ne.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin korttien yhteisten ehtojen kohdan 3.1 mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon.
Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa.
Perustelut
Pankkilautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella asiakas oli baarissa ollessaan jättänyt takkinsa tuolin selkänojalle valvonnatta, jolloin takin povitaskussa ollut lompakko anastettiin. Lompakossa oli mm. asiakkaan yhdistelmäkortti, jota on käytetty oikeudetta. Pankki on kieltäytynyt hyvittämästä vahinkoa vedoten kortin ja tunnusluvun säilyttämistapaan ja kortin tallellaolon tarkistamisen laiminlyöntiin.
Lautakunta toteaa, että maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp.) mukaan maksuvälineen haltijan voi odottaa säilyttävän maksuvälineitä vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Lautakunta katsoo, että kuvatun kaltainen maksukortin säilyttäminen ravintolassa valvonnatta olevan takin taskussa altistaa kortin normaalia suuremmalle vahinkoriskille. Asiakas olisi voinut pitää lompakkoaan mukanaan esimerkiksi housuntaskussa, jolloin vahinkoriski olisi ollut selvästi vähäisempi. Lautakunta katsoo, että asiakkaan tapa säilyttää korttiaan ei ole täyttänyt maksupalvelulain 53 § 1 momentin ja korttiehtojen mukaista huolellisuusvelvoitetta.
Lautakunta katsoo lisäksi, että koska kortti oli jätetty valvonnatta, asiakkaan olisi ollut syytä jo ravintolassa ollessaan ja viimeistään sieltä poistuessaan varmistua siitä, että hänen lompakkonsa ja yhdistelmäkorttinsa ovat edelleen tallella. Asiakas ei kuitenkaan varmistunut asiasta ennen kuin seuraavana päivänä. Hän on siten laiminlyönyt maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaisen velvoitteensa varmistua kortin tallella olosta.
Automaattinostojen tekeminen on edellyttänyt sitä, että tekijällä on kortin lisäksi ollut hallussaan siihen liittyvä tunnusluku. Maksukortteihin liittyvää salaista tunnuslukua ei pysty selvittämään kortista itsestään. Asiakas ei ole tapauksessa esittänyt selvää käsitystä siitä, missä tilanteessa kortin tunnusluku olisi häneltä urkittu. Lautakunnalle toimitetuista tiliotteista ei ilmene, että korttia olisi käytetty ravintolassa. Korttia on anastuspäivänä 8.5.2010 käytetty paikallisessa ruokakaupassa, mutta tätä ostotapahtumaa ei ole hyväksytty tunnusluvulla vaan allekirjoituksella, minkä lisäksi ostos on kuitin mukaan tehty vasta klo 15.38 eli tutkintailmoituksen mukaisen anastusajankohdan klo 14.00 jälkeen.
Anastuspäivää edeltävät asiakkaan korttitapahtumat ovat selvityksen mukaan olleet 6.5.2010 eli kaksi päivää aiemmin tehtyjä pankki- ja maksuautomaattitapahtumia. Niiden olosuhteista ei ole lähempää selvitystä. Lautakunta pitää lähtökohtaisesti epätodennäköisenä, että tekijä tunnusluvun urkittuaan odottaisi kaksi päivää ja sitten anastaisi kortin toisessa paikassa. Tämän vuoksi ja muun selvityksen puuttuessa lautakunta pitää epätodennäköisenä, että näillä aiemmilla automaattitapahtumilla olisi yhteyttä 8.5.2010 sattuneeseen oikeudettomaan käyttöön.
Käytettävissään olevan asiakirjaselvityksen perusteella Pankkilautakunta pitää tapauksessa todennäköisimpänä vaihtoehtona sitä, että tekijä on saanut kortin tunnusluvun tietoonsa kortin anastuksen yhteydessä. Tämä lautakunnan näkemyksen mukaan osoittaa kortinhaltijan vakavaa huolimattomuutta tunnusluvun säilyttämisessä.
Yhteenvetona lautakunta katsoo asiakkaan menetelleen kortin ja tunnusluvun säilyttämisessä ja tallella olon seuraamisessa huolimattomasti. Hänen menettelynsä on myötävaikuttanut siihen, että korttia on käytetty oikeudettomasti. Lautakunta katsoo asiakkaan menettelyn osoittavan sellaista piittaamattomuutta kortin hallintaan ja käyttöön liittyvistä turvallisuusriskeistä, että hänen menettelyään voi pitää törkeän huolimattomana.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan yhdistelmäkortin oikeudeton käyttö johtuu asiakkaan törkeän huolimattomana pidettävästä menettelystä kortin ja siihen liittyvän tunnusluvun säilyttämisessä ja tallella olon seuraamisessa. Tällöin vastuu väärinkäytöstä jää asiakkaalle.
Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Laine, Lampela, Lehtonen ja Ruokanen. Sihteerinä toimi Raulos.
PANKKILAUTAKUNTA