Tapahtumatiedot
Asiakas kiistää hänen yhdistelmäkorttinsa debit-puolella Pietarissa 6.10.2012 klo 06:19-10:30 paikallista aikaa tehdyt ja kortin tunnusluvulla hyväksytyt neljä ostosta yhteismäärältään 6.199,04 euroa. Lisäksi asiakas on reklamoinut kortin credit-puolta käyttäen klo 02:49-04:32 tehdyt yhteensä 2.789,80 ostot, jotka pankki on kuitenkin reklamaatiokäsittelyn kautta saanut maksunsaajalta takaisin. Asiakas sulki korttinsa 9.10.2012.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas vaatii, että kortilla tehtyjä debit-maksuja tulee käsitellä käteisnostoina, koska maksut tehtiin maksupäätettä käteisnostojen tapaan käyttäen asiakkaan ollessa tajuttomana. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan riitautetut korttimaksut siltä osin kuin ne ylittävät 1.620 euron käteisnostorajan.
Asiakas oli ryhmämatkalla Pietarissa 5.-7.10.2012. Ensimmäisen päivän iltana porukka hajaantui. Koska asiakas on aiemminkin ollut kaupungissa, lähti hän kävelemään kaupungille. Mukanaan hänellä oli kukkaro, jossa oli noin 2000 ruplaa, ja paidan taskuun piilotettu Visa-kortti. Hän käveli puolen yön paikkeilla Nevskillä ja päätti vilkaista yhtä yökerhoa ja ottaa oluen. Sisään mennessään hän oli selvä, koska iltapäivällä hän oli nauttinut vain yhden drinkin hotelliin saavuttaessa. Ensimmäisen oluen aikana hänelle tarjottiin monenlaista lisäpalvelua, joista hän kieltäytyi. Hänelle näytettiin myös lista "palveluista", joista kallein oli 5.000 ruplaa. Ennen poistumistaan hän tilasi toisen oluen. Hieman sitä nautittuaan häneltä meni hetkeksi taju ja mieli muuttui. Ilmeisesti tuohon toiseen olueeseen oli laitettu jotain omaa tahtoa rajoittavaa. Seuraava muistikuva asiakkaalla on, että hän maksaa show-palvelusta 5.000 ruplaa. Tätä seuraava muistikuva hänellä on, että hän istui poreammeessa. Tarjotun juoman hän sylki pääosin pois ja sitten on taas aukko muistissa. Pari kertaa asiakas muistaa heränneensä, jolloin hänen suuhunsa kaadettiin taas jotain, mikä vei tajun.
Muutaman tunnin jälkeen hän heräsi. Hän sai torjuttua kaikki juomat ja kieltäytyi maksamasta 4000 ruplan aamiaista. Tilanne muuttui uhkaavaksi, jolloin hän muutti summan 1000 ruplaksi, allekirjoitti ja poistui välittömästi. Tuota kuittia ei koskaan esitetty maksettavaksi tai tililtä veloitettavaksi. Asiakas pukeutui, tarkasti että luottokortti on taskussa ja poistui hotelliin.
Herättyään hotellihuoneessa asiakas ei alkuun muistanut mitään tapahtumasta ja vasta pikku hiljaa osa asioista on palautunut mieleen. Aluksi hän muisti vain käyneensä yökerhossa ja luuli ostaneensa private-show´n. Myöhemmin muistikuva on tarkentunut. Varmaa on nyt, että yökerhossa toiseen olueeseen oli sekoitettu jotain tyrmäävää ainetta. Sen vaikutettua asiakasta on ohjattu vastoin omaa tahtoa tekemään osto tai useampi sekä allekirjoitusta väärentäen tehty kortilla ostoja. Asiakkaan olo oli outo seuraavat päivät eikä syöminen eikä olut maistunut. Hän joi vain vettä ja limsaa.
Kotiin asiakas tuli 8.10. ja seuraavana päivänä hän tarkasti luottokorttiostojen (taxfree) euroarvoja. Hän ihmetteli tilillään olevaa katevarausta ja meni 9.10. pankkiin asiaa kysymään. Vasta silloin selvisi, että hänen Visa-kortin kreditiltä ja debitiltä oli tehty veloituksia. Asiakas kuoletti välittömästi kortin, teki rikosilmoituksen ja ilmoitti asiasta Luottokuntaan. Myöhemmin kävi ilmi, että Pietarin poliisi ei ota rikosta käsittelyyn. Lähes kaikki kortilla magneettijuovalla tehdyt ostot saatiin peruttua. Debit-puolen ostot oli tehty sirua käyttäen. Asiakas ei itse tiedä kertaakaan käyttäneensä pin-koodia.
Pankin palveluneuvoja väitti korttia käsitellyn huolimattomasti ja vaati vasta joulukuussa huumauksesta lääkärin lausuntoa. Asiakkaan mielestä väite on väärä. Jos ihminen huumataan heti alkuvaiheessa ja häneltä voidaan sitten vapaasti etsiä esim. luottokortti, ei häntä voida syyttää törkeästä huolimattomuudesta. Huumaamiseen saakka kortti oli napillisessa taskussa, poissa näkyvistä. Huumaajilla on keinot saada esim. tunnusluku käyttöön ilman, että omistaja itse sitä havaitsee. Huumausta voi varmaan verrata toiseen tajuttomuuteen eli jos ihminen kolkataan tajuttomaksi. Kummassakaan tapauksessa ihminen ei voi enää itse päättää toimistaan. Tyrmäystipoista ei jää ulkoisia merkkejä, kolkkaamisesta jää.
Lääkärissä käydessään asiakas kertoi pankin vaatimuksista ja lääkärintodistuksesta käy ilmi, ettei kuukausien jälkeen verikokeista voida huumausta osoittaa. Koska asiakas on todistettavasti ollut huumattuna ja hänen kortillaan on tehty nostoja/ostoja, hänen mielestään näissä nostoissa tulisi soveltaa päiväkohtaista nostorajaa, jonka yli menevät summat pankin tulee korvata. Tililtä oli veloitettu 6.199,04 euro päiväkohtaisen nostorajan ollessa n. 1620 euroa.
Tililtä maksuissa on jo jonkin aikaa ollut käytäntö, että isoissa maksuissa pankilta tulee varmistus ennen kuin maksu hyväksytään. Verkkopankkimaksuissa asiakas sai jokaisesta yli 1000 euron maksusta erillisen varmennuskyselyn. Asiakas on luottanut, että niin käteisnostoissa kuin kortilla maksuissa on toiminut sama nostorajoitus. Muutenhan rikollinen voi käyttää yritysten maksupäätettä käteisnoston tapaisesti ja kiertää käteisnostorajoitusta. Asiakkaan mielestä maksupäätettä käteisnoston tapaan käytettäessä, ilman mitään tuote- tai palveluostoa pitää nämä nostot katsoa käteisnostoiksi ja noudattaa päiväkohtaista nostorajoitusta. Nyt mainitusta pankkikorttiostojen rajasta asiakkaalla ei ollut edes mitään tietoa.
PIN-koodilla tehdyt veloitukset ovat kaikki niin suuria, että jo se osoittaa, ettei mitään ole ostettu, vaan korttia on käytetty vain nostoihin. Asiakkaan muistin mukaan hänelle alussa näytetty "palveluhinnasto" ei sisältänyt mitään yli 5000 ruplan palvelua. Toisaalta ko. summalla olisi varmaankin ostanut vaikka koko henkilökunnan päiväksi käyttöönsä. Nyt tehtyjen veloitusten mukaan tajuttomana olleen asiakkaan olisi pitänyt ostaa useaan kertaan palveluita jopa yli kymmenkertaisia määriä.
Asiakas vielä toteaa, että Suomen tiedotusvälineissä on ollut esillä Viron poliisin Virossa tekemä paljastus, jossa mm. suomalaisia miehiä oli Tallinnassa huumattu ja heidän luottokorttiaan väärin käytetty. Oleellista uutisissa oli, että miehet oli huumattu ja monet olivat paljon maailmalla matkustelleita. Samoin on huomattava, että monikaan ei muista mitään koko tapahtumasta eikä muista antaneensa tunnuslukua vääriin käsiin. Tyrmäystipat vaikuttavat niin, että itse ei muista tunnuslukua antaneensa.
Asiakas on aika laajalti matkustellut maailmalla ja varsin ennakkoluulottomasti vieraillut eri yökerhoissa ympäri maailman eikä mitään ole sattunut ennen tätä. Muutaman kerran hän on jättänyt drinkin nauttimatta, koska on epäillyt jotain siihen sekoitetun. Juomaansa hän ei ole koskaan jättänyt vahtimatta.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakas kertoo olleensa Pietarissa 5.-7.10.2012. Kertomansa mukaan asiakas on 6.10.2012 vieraillut Nevskillä sijaitsevassa yökerhossa, jossa hän on tilannut kaksi olutta. Toisen oluen jälkeen asiakas kertoo muistikuviensa olevan hämäriä. Hän muistaa siirtyneensä takahuoneeseen ja tilanneensa tarjottuja lisäpalveluita kuten private-shown, jonka jälkeen seuraavan muistikuviensa mukaan hän istuu poreammeessa juoden uutta juomaa. Muutaman tunnin kuluttua hän muistaa nousseensa poreammeesta, pukeneensa vaatteet päällensä ja poistuneensa yökerhosta.
Palattuaan kotiin asiakas on 8.10.2013 tarkastanut tilinsä saldon ja huomannut veloituksia, joita hän ei kertomansa mukaan ole tehnyt. Tämän tähden hän on 9.10.2012 kuolettanut korttinsa.
Asiakkaalle lähetetyn pankin vastuunjakopäätöksen mukaan oikeudeton käyttö on jäänyt täysimääräisesti kortinhaltijan vastuulle. Kortinhaltijan katsotaan toimineen korttiehtojen noudattamisen suhteen törkeän huolimattomasti. Päätös on perustunut korttiehtoihin.
Tapahtumien kulku on asiakkaan selostuksen mukaan epäselvä hänen maksettuaan hyväksymänsä tapahtumat, joiden yhteydessä PIN on saattanut päätyä ulkopuolisen henkilön tietoon. Kortilla on maksettu ostoksia ja kaikissa ostoissa on luettu kortin siru, mikä tarkoittaa, että maksut on tehty alkuperäisellä kortilla. Maksutapahtumien yhteydessä kortin siru on luettu maksulaitteessa, kortin tila on asianmukaisesti varmennettu ja maksutapahtumat on hyväksytty korttiin liittyvällä salaisella tunnusluvulla. Näin ollen pankilla ei ole ollut tiedossa mitään syytä estää kyseisiä kortilla tehtyjä maksutapahtumia. Asiakkaan esittämän 1 600 nostorajaa koskevan väitteen osalta pankki toteaa, että tapahtumahetkellä asiakkaan Debit-puolen ostojen käyttöraja on ollut 30 000 euroa, eli pankilla ei myöskään tämän tähden ole ollut syytä estää kyseisellä kortilla tehtyjä maksutapahtumia. Riidatonta myös on, että kortilla on nimenomaan maksettu ostoksia eikä sillä siis ole nostettu rahaa automaatista. Jokainen maksu on myös tehty oikealla tunnusluvulla.
Korttia on käytetty yökerhossa, jossa asiakas kertomansa mukaan on ollut koko ajan itse, ensin yökerhon puolella ja myöhemmin ilmeisesti allasosastolla. Asiakkaan kertomuksen perusteella pankki pitää todennäköisenä, että hän on itse suorittanut kiistämänsä tapahtumat.
Mikäli asiakas ei itse ole tehnyt kiistanalaisia maksutapahtumia, pankki katsoo, että hän on laiminlyönyt korttiehtojen mukaisen velvollisuutensa tunnusluvun suojaamisessa, koska tunnusluku on päätynyt ulkopuolisen henkilön tietoon. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on näppäiltäessä suojattava niin, ettei sivullisen ole mahdollista saada sitä tietoonsa. Erityisesti kyseisen kaltaisia yökerhoja voidaan yleisen käsityksen mukaan pitää paikkoina, joissa tunnusluvun urkkimisen riski on suuri ja jossa siten tunnuslukua tulisi suojata erittäin huolellisesti.
Pankki katsoo myös, että kortinhaltija on laiminlyönyt velvollisuutensa säilyttää korttia huolellisesti. Kortti ei ole ollut asiakkaan valvonnassa tapahtuma-aikana, koska sillä on voitu tehdä maksutapahtumia, joita hän ei tunnista. Ehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen varmistamaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että kortti on tallessa. Pankki katsoo, että asiakkaan kuvaamassa tilanteessa kortin tallellaoloa ei ole seurattu olosuhteiden edellyttämällä tavalla erityisesti ottaen huomioon paikan, jossa korttia käytetty.
Todistetta huumaamisesta ei ole eikä asiakas ole siitä myöskään maininnut mitään reklamoidessaan asiasta ensimmäisen kerran. Päinvastoin hän on kertonut ensimmäisessä reklamaatiossaan siirtyneensä itse takahuoneeseen lisäpalveluita varten ja sen jälkeen torkahtaneensa.
Mikäli asiakas ei kertomansa mukaisesti ole itse maksuja hyväksynyt, pankki katsoo em. tietojen valossa asiakkaan menetelleen kokonaisuudessaan törkeän huolimattomasti korttiehtoihin nähden. Pankki katsoo, että mikäli asiakas ei ole itse maksutapahtumia hyväksynyt, on tapauksessa kortinhaltijan kokonaisuudessaan katsottuna törkeän huolimaton menettely ehtojen noudattamisessa mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön kokonaisuudessaan. Siksi kortin oikeudeton käyttö on Debit-puolen osalta jäänyt kortinhaltijan vastuulle täysimääräisesti.
Asiakas on lisävastineessa korostanut, että pankin olisi välittömästi hänen oltua ensimmäisen kerran yhteydessä pankkiin tullut pyytää häntä käymään verikokeissa, jotta hänen väitteensä huumauksesta voitaisiin näyttää toteen. Asiakas ei kuitenkaan ole edes esittänyt väitettä huumaamisesta ensimmäisessä yhteydenotossaan vaan päinvastoin kertonut torkahtaneensa takahuoneessa. Niinpä pankilla ei ole ollut minkäänlaista syytä pyytää asiakkaalta todistetta huumaamisesta.
Esitettyjen seikkojen perusteella pankki katsoo edelleen, että mikäli asiakas ei kertomansa mukaisesti ole itse maksuja hyväksynyt, on tapauksessa em. tietojen valossa asiakkaan kokonaisuudessaan katsottuna törkeän huolimaton menettely korttiehtojen noudattamisessa mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön kokonaisuudessaan. Siksi kortin oikeudeton käyttö on Debit-puolen osalta jäänyt asiakkaan vastuulle täysimääräisesti.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- pankin yleiset korttiehdot
- Suomen poliisilta asiakkaalle lähetetty sähköposti (29.11.2012):”Pietarin toimivaltainen poliisi ilmoittaa, että he eivät ryhdy toimenpiteisiin asiassa, joten oikeusapupyyntöä Pietariin ei lähetetä. Asian tutkinta keskeytetään.”
- lääkärin lausunto (18.1.2013), johon kirjatun mukaan asiakas kertonut olleensa Pietarissa 10/2012. Siellä kahden oluen nauttimisen jälkeen kertomansa mukaan ollut hetken aikaa tajuttomana. Potilaan luottokortilla oli tehty ostoksia ja potilas epäillyt että hänen pankkitunnuksensa olisi varastettu. Potilas epäillyt että toiseen olueeseen mahdollisesti laitettiin tyrmäystippojen kaltaista ainetta. Potilas käynyt terveyskeskuslääkärin vastaanotolla 18.1.2013. Tällöin ei ollut enää mahdollista osoittaa verestä minkäänlaisia merkkejä tyrmäystipoista tai muistakaan 10/2012 aikana mahdollisesti käytetyistä aineista. Siten lääkäri ei jälkikäteen voi ottaa kantaa asiaan.
- asiakkaan toimittama kuittikopio 5.000,00 ruplaa, 6.10.2012 klo 00:15.
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamista hänen kortillaan tehdyistä maksutapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas vaatii, että kortilla tehtyjä debit-maksuja käsiteltäisiin käteisnostoina joita koskee käteisnostoraja, koska maksut tehtiin asiakkaan ollessa tajuttomana maksupäätettä käteisnostojen tapaan käyttäen. Pankki katsoo, että mikäli asiakas ei ole itse maksuja hyväksynyt, on tapauksessa asiakkaan törkeän huolimaton menettely korttiehtojen noudattamisessa mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön ja siksi kortin oikeudeton käyttö jää asiakkaan vastuulle täysimääräisesti.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu korttiehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen ja sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille. Myös epäilys edellä mainituista seikoista aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden.
Ratkaisun perustelut
Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ratkaistava, onko riitautetut korttimaksut tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia ja sen salaista tunnuslukua käyttäen. Mikäli asiakkaan katsotaan tehneen korttimaksut itse, ei kyseessä ole kortin oikeudeton käyttö ja asiakas vastaa korttitapahtumista. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.
Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.
Pankkilautakunta toteaa asiassa saadun selvityksen perusteella jäävän olennaisilta osin epäselväksi, mitä aamuyöllä 6.10.2012 on tapahtunut, ja ettei lautakunnan ole asiassa saadun selvityksen perusteella mahdollista luotettavasti arvioida tapahtumien yksityiskohtaisempaa kulkua. Tapauksessa asiakkaan valitus perustuu pääasiassa siihen, että hänet olisi huumattu ja hänen huumattuna ollessaan häntä olisi ohjattu vastoin omaa tahtoaan tekemään osto tai useampi sekä allekirjoitusta väärentäen tehty kortilla ostoja. Pankkilautakunta toteaa asiakkaan lautakunnalle esittämän selvityksen kuitenkin olevan osittain ristiriidassa asiassa esitetyn muun selvityksen kanssa. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota asiakkaan alun perin pankille tekemään pankkiin 11.10.2012 saapuneeseen ostotapahtumia koskevaan oikaisupyyntöön, jossa asiakas ei mainitse millään tavoin lautakunnalle osoittamassa valituksessaan esiintuomaansa mahdollista huumaamista. Asiakas kertoo kyseisessä oikaisupyynnössään tapahtumista seuraavasti:
”Yöbaarista lunastin vain 2 kpl private show ja maksoin visa credit. Minulle kerrottiin, että kaikki mitä takahuoneessa tapahtuu kuuluu kokonaishintaan 1x5.000RBL+10.000RBL. Kuitenkin ostin 4 drinkkiä á 590 RBL. Yrittäessäni poistua, minulle kerrottiin, että voin levätä siellä. Torkahdin 2 tuntia ja herätessäni huomasin korttini olevan pöydällä eikä taskussa. Minulta pyydettiin 4.000 RBL maksua mitä en hyväksynyt. Maksoin vain 1.000 RBL ”ulospääsymaksun” Myöskään en ole valtuuttanut yhtään Visa-debet -veloitusta.”
Aiheettomia credit-veloituksia ovat 10.000 RBL, 40.000 RBL ja 60.000 RBL”
Pankkilautakunta toteaa, että huumaamisesta ei ole tapauksessa esitetty muuta selvitystä kuin asiakkaan Pankkilautakunnalle tekemässä valituksessa esittämä tapahtumainkuvaus, joka poikkeaa asiakkaan alun perin pankille oikaisupyynnössään esittämästä selvityksestä. Lääkäri, jonka luona asiakas kävi, ei ole lausunnossaan 18.1.2013 katsonut voivansa ottaa kantaa asiaan. Pankkilautakunta katsoo näin ollen, että asiassa on jäänyt näyttämättä asiakkaan huumatuksi joutuminen.
Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo mahdolliseksi, että asiakas on itse tehnyt riitaisiksi ilmoittamansa yli neljän tunnin ajanjaksolle jakautuvat neljä korttitapahtumaa. Lautakunta pitää myös mahdollisena, että sivullinen on urkkinut asiakkaan kortin tunnusluvun asiakkaan käyttäessä korttiaan ja on asiakkaan nukahdettua yökerhon takahuoneeseen anastanut kortin ja käytettyään sitä oikeudetta on palauttanut kortin asiakkaalle ennen kuin tämä on herännyt. Jälkimmäisessä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo kortin oikeudettomaan käyttöön myötävaikuttaneen ratkaisevasti sen, että asiakas on nukahdettuaan jättänyt korttinsa käytännössä valvonnatta. Olosuhteet huomioon ottaen lautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan erittäin vakavaa varomattomuutta ja näin ollen jälkimmäisessä tapauksessa kortin oikeudettoman käytön johtuneen asiakkaan törkeästä huolimattomuudesta.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo mahdolliseksi, että asiakas on itse tehnyt riitaisiksi ilmoittamansa korttitapahtumat. Lautakunta pitää myös mahdollisena, että sivullinen on käyttänyt asiakkaan korttia oikeudetta asiakkaan nukahdettua, missä tapauksessa lautakunta katsoo olosuhteet huomioon ottaen kortin oikeudettoman käytön johtuneen asiakkaan törkeästä huolimattomuudesta. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa asiakas vastaa riitauttamistaan korttitapahtumista täysimääräisesti asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Lampela, Lehtonen ja Pulkkinen sekä varajäsenet Samun. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA