Tapahtumatiedot

Asiakas on riitauttanut hänen kortillaan hänen lomamatkansa aikana Gran Canarialla 11.1.2011 klo 01:54, 02:40 ja 03:20 tehdyt kolme maksutapahtumaa yhteisarvoltaan 2.700,00 euroa.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas vaatii pankkia ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta.
Asiakas oli lomamatkalla Gran Canarialla tammikuussa 2011. Kotiin palattuaan hän tarkisti tilitietonsa, joiden mukaan hänen maksukorttiinsa liitetyltä luottotililtä oli lähtenyt 2700 euroa ylimääräistä. Kyseinen summa muodostuu kolmesta ostosta, joita koskevien kuittien allekirjoitukset eivät ole asiakkaan. Asiakas sulki kortin 18.1.2011.

Asiakas epäilee, että hänen korttinsa kopioitiin. Kortti ja sen tunnusluku ovat olleet asiakkaan hallussa. Kanarialla asiakas teki itse kortillaan muutaman pienen ostoksen ja kortin luottopuolta hän käytti ainoastaan autonvuokraukseen. Käteistä hän nosti muutaman kerran automaateilta.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki katsoo, etteivät riidanalaiset korttitapahtumat kuulu pankin korvattaviksi vaan asiakas vastaa niistä itse.

Asiakas on matkalta palattuaan havainnut, että “luotonpuolelta oli lähtenyt 2700 eur ylimääräistä”. Asiakas kertoo selvityksessään, että “itse en ole kyseisiä tapahtumia tehnyt”, ja toteaa, että “korttini ja tunnuslukuni ovat tallessani”.

Pankki viittaa korttiehtojensa kortinhaltijan vastuuta koskeviin ehtoihin.

Asiakas kiistää toimineensa korttiehdoissa tarkoitetulla tavalla tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Asiakkaan riitauttamat korttitapahtumat ovat korttitapahtumaotteen ja tapahtumakohteesta tilattujen kuittikopioiden mukaan syntyneet 11.1.2011 Paradise C.C. Puerto Rico, FAS Las Palmas -nimisessä yrityksessä paikallista aikaa (Espanja, Kanarian saaret, Gran Canaria GMT +00:00) klo 01:54, 02:40 sekä 03:20. Korttitapahtumaotteelta ilmenevän toimialakoodin mukaan kyseisen yrityksen toimialana ovat hieronta- ja muut virkistyspalvelut.

Pankki toteaa, että kyseiset korttitapahtumat on tehty asiakkaan alkuperäisellä kortilla käyttäen kortin magneettijuovaa, koska yrityksen sirumaksupääte ei ole pystynyt lukemaan kortin sirua. Paradise-yrityksestä tilatuista, liitteenä olevista tositekopioista on nähtävissä, että tositteilla olevat allekirjoitukset ainakaan tapahtumissa klo 01:54 ja 02:40 eivät poikkea asiakkaan omasta allekirjoituksesta. Asiakas on siten todennäköisesti itse allekirjoittanut riitautettujen korttitapahtumien tositteet.

Kortti ja tunnusluku ovat asiakkaan selvityksen mukaan olleet koko ajan hänen hallussaan, ja hän on käyttänyt korttiaan normaalisti myös riitautettujen tapahtumien jälkeen. Koska riitautetut korttitapahtumat on tehty alkuperäisellä kortilla ja asiakas on nähtävästi hyväksynyt ainakin ajallisesti ensimmäiset kaksi tapahtumaa omalla allekirjoituksellaan, on erittäin epätodennäköistä, että riitautetut tapahtumat olisivat syntyneet oikeudettomasti muun henkilön kuin asiakkaan itsensä tekeminä, tai sitten asiakas on mahdollisesti antanut korttinsa sivulliselle korttimaksun tekemistä varten.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-tutkintailmoitus
-kuittikopiot kolmesta riidanalaisesta ostoksesta

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, vastaako asiakkaan riitauttamista korttiostoista pankki vai asiakas. Asiakkaan mukaan hän ei ole itse ostoja tehnyt ja hän epäilee korttinsa tulleen kopioiduksi. Pankki toteaa, että korttitapahtumat on tehty asiakkaan alkuperäisellä kortilla, ja katsoo, että asiakas on todennäköisesti itse tehnyt riitauttamansa ostot tai sitten hän on mahdollisesti antanut korttinsa sivulliselle korttimaksun tekemistä varten.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä. Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä myöskään, jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslu-kuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.

Ratkaisun perustelut

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ratkaistava, onko tapauksessa kyse kortin kopioinnista ja jos ei ole, ovatko riitautetut korttitapahtumat tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia käyttäen.

Mikäli asiakkaan katsotaan tehneen korttitapahtumat itse, ei kyseessä ole kortin oikeudeton käyttö ja asiakas vastaa hyväksymistään korttitapahtumista. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Tapauksessa asiakkaan riitauttamat kolme korttimaksua on tehty asiakkaan lomamat-kan aikana lomakohteessa, jossa asiakas oli.  Saadun selvityksen mukaan ostotapahtumat on tehty 11.1.2011 klo 01:54, 02:40 ja 03:20 yrityksessä, jonka toimialana on pankin ilmoituksen mukaan korttitapahtumaotteen toimialakoodin mukaan hieronta- ja muut virkistyspalvelut. Kyseiset korttitapahtumat on tehty asiakkaan kortin magneettijuovaa lukien, koska yrityksen sirumaksupääte ei ole pystynyt lukemaan kortin sirua, ja ne on hyväksytty allekirjoittamalla.

Pankkilautakunta toteaa, että maksukortin magneettijuova on mahdollista kopioida. Tapauksessa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo kuitenkin epätodennäköiseksi, että tapauksessa olisi kyse kortin kopioinnista.

Korttien kopiointitapauksissa korttikopion käyttö ei ole anastetun alkuperäisen kortin oikeudettoman käytön tavoin aikaan ja paikkaan sidottu, vaan korttikopion käyttö saat-taa tapahtua pitkänkin ajan kuluttua kortin tietojen kopioimisesta ja mahdollisesti esimerkiksi maassa, jossa alkuperäinen kortti ja sen haltija ei ole koskaan käynytkään. Tässä tapauksessa kyseessä olevat kolme maksutapahtumaa on tehty aamuyöstä 11.1.2011 kahden tunnin sisällä matkakohteessa, jossa asiakas oli. Kortin kopiointitapauksissa korttikopiota käyttävän voidaan lähtökohtaisesti olettaa käyttävän korttia niin paljon kuin on mahdollista esimerkiksi kortin luottorajan tai korttiin liitetylle pankkitilille talletettujen varojen puitteissa ja ostavan mahdollisimman helposti rahaksi muunnettavia hyödykkeitä. Tässä tapauksessa riitautetut ostokset on tehty toimialakoodin mukaan palveluja tarjoavassa yrityksessä. Tämän lisäksi kortilla ei ole näiden kolmen maksutapahtuman jälkeen hyväksytty tapahtumia, jotka asiakas olisi riitauttanut, vaikka Pankkilautakunnan pankilta nimenomaisesti pyytämän tiedon mukaan asiakkaan kortin 5.000,00 euron luottorajasta oli matkan jälkeen vielä jäljellä käyttövaraa 2.032,41 euroa. Edelleen kortin kopionnin tekee tässä tapauksessa epätodennäköisemmäksi se, että kyseisissä korttitapahtumissa on ensin yritetty lukea kortin sirua ja tämän epäonnistuttua luettu kortin magneettijuovaa.

Pankkilautakunta katsoo näin ollen, että asiakkaan riitauttamat ostot on tehty asiakkaan alkuperäistä korttia käyttäen.

Asiakas ei ole esittänyt selvitystä siitä, missä hän oli riitauttamiensa korttitapahtumien aikaan tai siitä, miten hän on korttiaan säilyttänyt. Asiakas ei ole myöskään esittänyt näkemystään siitä, miten hänen korttinsa olisi voinut päätyä ulkopuoliselle ja kortti olisi voitu palauttaa hänelle hänen huomaamattaan.

Pankkilautakunnalle on toimitettu riitautettujen korttitapahtumien allekirjoitetut tositteet. Pankkilautakunta katsoo, että kahden ensimmäisen korttitapahtuman (klo 01:54 ja 02:40) tositteissa olevat allekirjoitukset muistuttavat olennaisilta osin asiakkaan allekirjoitusta hänen Pankkilautakunnalle osoittamassaan valituksessa kolmannen kuitin (klo 03:20) allekirjoituksen poiketessa merkittävästi toisista.

Tapahtumienkulun jäädessä asiakkaan antaman selvityksen perusteella olennaisilta osin epäselväksi Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että asiakas on itse kortillaan tehnyt ja allekirjoituksellaan hyväksynyt riitaisiksi ilmoittamansa aamuyöstä 11.1.2011 tehdyt kolme korttiostoa.

Pankkilautakunta pitää kolmannen maksutapahtuman osalta mahdollisena, että sen on hyväksynyt allekirjoituksellaan joku muu kuin asiakas. Kyseisen maksutapahtuman kuitin allekirjoitus poikkeaa olennaisesti asiakkaan allekirjoituksesta ja tällä perusteella asiakkaan olisi ollut mahdollista vedota kyseisen maksun kohdalla siihen, ettei maksunsaaja olisi maksua vastaanottaessaan asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä ts. että maksunsaajan olisi allekirjoitusten erilaisuuden johdosta tullut esimerkiksi tarkastaa kortin esittäjän henkilöllisyys. Mikäli asiakas olisi tähän maksunsaajan huolimattomuuteen vedonnut ja kolmannen maksutapahtuman olisi tehnyt ulkopuolinen, jolta asiakas olisi saanut korttinsa kyseisen tapahtuman jälkeen takaisin, olisi tapauksessa nyt esitetyn perusteella kuitenkin katsottava asiakkaan tehneen asiassa tahallaan väärän ilmoituksen, jolloin hän vastaisi maksun vastaanottajan huolimattomuudesta huolimatta täysimääräisesti maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella todennäköiseksi, että asiakas on itse tehnyt riitauttamansa korttiostot.

Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Laine, Lampela ja Lehtonen. Sihteerinä toimi Hidén.

PANKKILAUTAKUNTA