Haku

PKL 39/10

Tulosta

Asianumero: PKL 39/10 (2011)

Asiaryhmä: Luottoasiat

Ratkaisu annettu: 08.12.2011

Jälkipanttisopimus asian selvittely korvausvaatimus

Tapahtumatiedot

Asiakas oli 24.3.2000 silloisen aviopuolisonsa kanssa allekirjoittanut jälkipanttisopimuksen, jonka perusteella pankissa vakuutena ollutta kiinteistöä olisi ollut mahdollisuus käyttää yhtiö B:n hyväksi. Yhtiön saatavaa ei sopimukseen ollut kirjattu eikä myöskään yhtiön allekirjoitusta, mutta siinä on J.K.-nimisen henkilön allekirjoitus kohdassa jälkipantinsaaja päiväyksellä 28.2.2000. Pankista olleen luoton tultua maksetuksi asiakirja jäi edelleen sen haltuun.

Velkajärjestelyynsä liittyvien seikkojen yhteydessä asiakas vaati saada panttikirjan itselleen vuonna 2005, mihin pankki ei kuitenkaan suostunut, koska jälkipanttisopimuksessa se oli sitoutunut säilyttämään panttikirjaa yhtiö B:n lukuun eikä yhtiön edustajia tavoitettu suostumuksen saamiseksi. Asiakkaan toimitettua vuonna 2011 pankille jälkipanttaussopimuksessa mainitun henkilön ilmoituksen, jonka mukaan hänellä ei ole vaatimuksia asiassa ja pankin sen perusteella luovutettua panttikirjan asiakkaalle, on asiassa jäänyt jäljelle kysymys asian selvittelystä aiheutuneiden kulujen korvaamisesta.


Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas katsoo, että pankki on menetellyt virheellisesti jälkipanttisopimuksen laadinnan ja ennen kaikkea sen luovuttamisesta kieltäytymisen yhteydessä. Sopimukseen on jälkipantinsaajaksi kirjattu sellainen yhtiö, jota ei ole ollut olemassa, minkä lisäksi siihen on otettu asiasta täysin ulkopuolisen tahon allekirjoitus päiväysten mukaan jo ennen asiakkaiden allekirjoitusta ja jonka suullisesta ilmoituksesta huolimatta jo vuonna 2005 pankki ei ole antanut panttikirjaa asiakkaalle. Asiakkaan näkemyksen mukaan pankki myönsi asiassa tekemänsä virheen ja asiakkaan vaatimukset oikeutetuiksi palauttamalla panttikirjan asiakkaalle siinä mainitun henkilön ilmoituksesta vuonna 2011. Asiakkaan korvausvaatimus asiassa on yhteensä 7.562,64 euroa ja se koostuu osittain asiakkaan alkuun asian selvittelyyn käyttämänsä asiamiehen laskuista sekä häntä sittemmin avustaneen isän ajankäytöstä ja kustannuksista.


Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankin mukaan jälkipanttaus tapahtuu aina vakuuden omistajan aloitteesta ja pyynnöstä eikä pankilla ole muuta tekemistä asiassa kuin ilmoittaa oma enimmäissaatavansa ja antaa lupaus säilyttää pantti myös tämän lukuun. Asiakkaat voivat käyttää omistamaansa vakuutta haluamallaan tavalla ja taholle, eikä pankki voi kieltäytyä antamasta jälkipanttia, mikäli sen saatava on pienempi kuin pantin vakuusarvo.

Asiakkaat ovat ilmoittaneet pankille jälkipantin saajaksi yhtiö B:n, mutta jostain syystä sopimukseen on otettu myös henkilö J.K:n allekirjoitus ja saatavan määräksi sama summa kuin yh-tiöllä B. Jälkipanttaussopimukseen kirjatun yhtiön edustajia ei ole tavoitettu, mutta asiakkaiden toimitettua kyseisen sopimuksessa mainitun henkilön ilmoituksen, ettei hänellä vaatimuksia asiassa, on pankki luovuttanut panttikirjan asiakkaalle.

Pankin näkemyksen mukaan se ei ole toiminut asiassa virheellisesti ja että asiassa syntyneet kustannukset olisi suurilta osin voitu välttää, mikäli asiakkaat olisivat toimittaneet sen edellyttämät asiakirjat pankille jo aikaisemmin.


Selvitykset

Osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu

- asiakkaan reklamaatiokirje pankille 18.8.2010, jossa asiakas pyytää pankkia mitätöimään jälkipanttaussopimuksen

- jälkipanttaussopimus 24.3.2000, jossa saajaksi on merkitty yhtiö B, mutta jossa saatavan enimmäismäärän yhteydessä on henkilö J.K:n allekirjoitus päiväyksellä 28.2.2000

- pankin kirje 10.2.2005, jossa se ilmoittaa, ettei voi vapauttaa panttia ilman osapuolten suostumusta ja ettei sille ole tehty pantin mahdolliseen pätevään siirtoon liittyvää ilmoitusta

- asiakkaan valituskirje Pankkialan Asiakasneuvontatoimistolle 6.4.2005

- neuvontatoimiston antama kirjallinen vastaus 28.10.2005

- osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa

- laskuja asian selvittelystä aiheutuneista kustannuksista

- maistraatin todistus 18.8.2010, jonka mukaan jälkipanttaussopimuksessa mainittua yhtiötä ei ole merkitty kaupparekisteriin

- pankin asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi laatima sitoumusluonnos, jonka perusteella pankki luovuttaisi panttikirjan asiakkaalle, mutta tämä sitoutuisi korvaamaan pankille sen vahingon, joka luovutuksesta voi syntyä

- jälkipanttaussopimuksessa mainitun henkilön kirje 18.2.2011, jossa hän ilmoittaa että hä-nen puolestaan pantti voidaan vapauttaa


Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa tulee arvioitavaksi, onko pankki toiminut asiassa virheellisesti ja siten vastuussa asiakkaalle aiheutuneista selvityskustannuksista. Asiakas katsoo pankin tehneen virheitä asiassa, minkä pankki puolestaan kiistää.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Panttaussitoumus on varallisuusoikeudellinen tahdonilmaisu, joten ensisijassa siihen sovelletaan lakia varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (13.6.1929/228) ja toissijaisesti Kauppakaaren (31.12.1734/3) 10 luvun ohjeellisia säädöksiä sitoumuksen kirjallisesta muodosta. Edellä olevien säädösten mukaan panttaussitoumus on muotovapaa ja ns. yksipuolinen tahdonilmaisu, mikä tarkoittaa sitä, että osapuolet voivat keskinäisillä sopimuksillaan melko vapaasti määrittää eri osapuolten velvoitteet ja vastuut asiassa.

Lainsäädännössä ei määritellä jälkipantin käsitettä, mutta se tarkoittaa sitoumusta, jonka perusteella pantinantaja antaa omaisuuttaan oman tai toisen henkilön velkojen suorittamisen vakuudeksi kahdelle tai useammalle velkojalle. Jälkipanttaussitoumuksessa velkoja, jonka hallussa pantti on, sitoutuu säilyttämään panttia myös jälkipantinsaajien lukuun.

Jälkipanttisopimuksessa todetaan seuraavaa:

"Pantinhaltija on antanut meille vakuudeksi edellä yksilöidyn pantin.

Pantti on meillä vakuutena ainoastaan ylle merkittyjen saatavien enimmäismäärän ja perimiskulujen suorittamisesta.

Koska yllä mainittu pantti on vakuutena jälkipantinsaajille mainitussa etusijajärjestyksessä, sitoudumme ensisijaista panttioikeuttamme rajoittamatta tai loukkaamatta:

säilyttämään kyseistä panttia myös jälkipantinsaajien lukuun

luovuttamaan pantin tai sitä rahaksi muutettaessa kertyvät varat etusijajärjestyksessä seuraavalle jälkipantinsaajalle sen jälkeen, kun saatavamme perimiskuluineen on suoritettu, jollei takaajan mahdollisesta takautumisoikeudesta muuta johdu

ilmoittamaan jälkipantinsaajille pantin luovuttamisesta mahdollisille takaajille ja

ilmoittamaan takaajalle jälkipantinsaajien oikeudesta

Meillä on oikeus jälkipantinsaajia kuulematta myöntää panttia vastaan uusia luuottoja tai muita vastuita ylle merkityn saataviemme enimmäismäärän rajoissa. Myös kullakin jälkipantinsaajalla on oikeus muita pantinsaajia kuulematta myöntää panttia vastaan uusia luottoja tai muita vastuita alle merkityn saatavien enimmäismäärän rajoissa.

Kukin pantinsaaja sitoutuu ilmoittamaan muille pantinsaajille tietoonsa tulleesta pantin ulosmittauksesta, takavarikosta tai muista turvaamistoimista, pakkohuutokaupasta sekä suunnittelemastaan pantin rahaksi muuttamisesta. Kullakin pantinsaajalla on oikeus vaatia pantin rahaksi muuttamista, mutta paremmassa etusijajärjestyksessä olevat pantinsaajat eivät ole velvollisia suostumaan siihen mikäli heidän saatavilleen ja perimiskuluilleen ei kerry täyttä suoritusta.

Tällä sopimuksella ei muuteta pantinantajan erikseen antamien panttaussitoumusten ehtoja, vaan tämä sopimus koskee vain pantinsaajien keskinäisiä suhteita."

Perustelut

Pankkilautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella asiakkaat ovat pyytäneet pankilta jälkipanttaussitoumusta nimeten siinä pantinsaajaksi yhtiön B:n sekä omalta osaltaan allekirjoittaneet asiakirjan. Sitoumuksessa on lisäksi henkilö J.K:n allekirjoitus, vaikka osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että panttia ei ole edelleen siirretty. Asiassa jää siten epäselväksi, missä tarkoituksessa kyseinen allekirjoitus on sitoumuksessa kohdassa, joka viittaa hänen saaneen jälkipantin asiakkailta.

Pankkilautakunta toteaa, että jälkipanttauksessa pantinomistajalla on aktiivinen rooli, minkä vuoksi pankki on voinut olettaa sille annettujen tietojen olevan asiakkaan tarkoittamia eikä sillä ole ollut erityistä velvoitetta tarkistaa niihin liittyviä seikkoja. Sitoumuksessa ei ole erikseen täsmennetty, millä tavalla osapuolten tulee ilmoittaa toisilleen asiaan liittyvistä seikoista ja ennen kaikkea niiden muutoksista. Asiakkaat ovat esittäneet, että sitoumuksessa mainittu henkilö olisi jo vuonna 2005 ilmoittanut suullisesti pankille, ettei hänellä ole vaatimuksia asiassa. Pankin mukaan sen yhteydenotot kyseiseen henkilöön eivät johtaneet pantin vapauttamiseen.

Koska sitoumuksen mukaan pankki olisi voinut joutua vastuuseen mahdollisten myöhempien pantinsaajien sille esittämistä vaatimuksista, lautakunta ei pidä sopimuksen vastaisena eikä muutenkaan kohtuuttomana pankin pantin vapauttamisen ehdoksi asettamaa jälkipanttisopimukseen kirjatun henkilön kirjallista ilmoitusta ettei hänellä ole vaatimuksia asiassa, koska itse sopimuskin on laadittu kirjallisessa muodossa.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo, että pankki ei ole menetellyt virheellisesti suostuessaan asiakkaan vaatimukseen vasta saatuaan kirjallisen ilmoituksen, ettei jälkipanttisopimuksessa mainitullahenkilöllä ole vaatimuksia asiassa. Asian selvittelystä asiakkaalle syntyneet kulut eivät siten ole sellaisia, jotka pankin tulisi korvata. Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää ja jäsenet Laine, Lampela, Lehtonen sekä varajäsen Kallonen. Sihteerinä toimi Sainio.


PANKKILAUTAKUNTA

 

Tulosta