Haku

PKL 38/16

Tulosta

Asianumero: PKL 38/16 (2017)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 16.05.2017

Miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä oikeudettomista automaattinostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Maksukortin oikeudeton käyttö. Kortinhaltijan huolimattomuus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan Visa Electron -kortilla tehtiin oikeudettomia automaattinostoja yhteensä 1.480,00 euron arvosta asiakkaan kodin läheisellä automaatilla Helsingissä 18.6.2016 klo 2:29 - 2:31 välisenä aikana sen jälkeen, kun asiakas oli tullut kotiinsa taksin kyydissä. Kortti on suljettu asiakkaan sulkuilmoituksen johdosta 18.6.2016 klo 16:19.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänen kortillaan oikeudettomasti tehdyt korttinostot.

Asiakas lähti 18.6.2016 noin klo 02 yöllä ystävänsä luota taksilla oven edestä oven eteen. Taksimatkan asiakas maksoi nimenomaan ko. Visa Electron -kortilla ja hän on tilannut taksiyhtiöltä jälkikäteen kyseisestä matkasta kuitin. Kuitista käy ilmi, että taksimatka on lopulta kirjattu ”hukkamatkaksi”, mikä selittää sen ettei maksusuoritusta ole asiakkaan tililtä lähtenyt. Seuraavana päivänä asiakas lähti ystävänsä kanssa Varsovaan, jossa hän yritti iltapäivällä nostaa rahaa debit-kortillaan, mutta ei jostain syystä onnistunut. He palasivat vuokraamaansa huoneistoon ja asiakas huomasi, ettei hänen Visa Electron -korttinsa ollutkaan hänellä mukana. Visa Electron -kortti ja asiakkaan debit-kortti ovat yhdistetty samaan tiliin. Asiakas kysyi avovaimoltaan, onko hänen korttinsa kotona. Tämän jälkeen hän tarkisti tilinsä saldon ja huomasi, että tililtä oli taksimatkan jälkeen nostettu 1.480 euroa. Asiakas sulki kortin välittömästi. Myöhemmin selvisi, että nostot oli tehty asiakkaan kodin vastapäisestä automaatista.

Poliisille antamassaan lausunnossa asiakas on tuonut selkeästi ilmi epäilevänsä asiassa taksinkuljettajaa. Poliisi ei ole tutkimuksissaan saanut syyllistä kiinni, mutta poliisin mukaan kyseessä on ollut ammattilainen, sillä automaatin kamerat oli peitetty.

Asiakas vetoaa siihen, että häneltä katosi pelkästään ko. kortti eikä mitään muuta. Asiakas ei ole koskaan säilyttänyt tunnuslukua missään muualla kuin muistissaan eikä hän ole kertonut tunnuslukua kenellekään. Asiakas ei ole kirjannut tunnuslukua mihinkään ja on hävittänyt pankin lähettämän tunnusluvun välittömästi sen saatuaan. On absurdia väittää, ettei asiakas olisi oppinut nelinumeroista tunnuslukua käytettyään korttiaan usean vuoden aikana tuhansiin tunnusluvun vaatineisiin ostoksiin.

Asiakas on olosuhteiden mukaisesti tarkistanut, että kortti on tallella. Taksista poistuessaan asiakas oletti sen olevan mukana, sillä hän juuri maksoi matkan sillä. Tarkoituksena asiakkaalla ei ollut ottaa ko. korttia mukaan Varsovaan, sillä ulkomaanmatkoja varten asiakkaalla on debit-kortti. Näin ollen asiakas huomasi kortin kadonneen vasta Varsovassa yritettyään nostaa rahaa ja huomattuaan tilin saldon olevan lähes nolla, jolloin asiakas myös ilmoitti asiasta välittömästi pankille sen.

Pankin vastine

Asiakkaan mukaan hän on ollut ystävänsä luona ja lähtenyt sieltä kotiin klo 01:28 tilatulla taksilla. Asiakas oli reklamaationsa mukaan huomannut myöhemmin, ettei kortti ollut kotona eikä lompakossa ja kortilla oli nostettu 1.480 euroa hänen kotitalonsa vastapäisestä automaatista.

Asiakkaan kiistämät tapahtumat on tehty alkuperäisellä kortilla ennen korttien sulkemista ja kaikki tapahtumat on hyväksytty korttiin liittyvällä tunnusluvuilla.

Rikosilmoituksessa tai pankille tehdyssä reklamaatiossa asiakas ei ole tuonut ilmi tapahtumien kulkua siitä, milloin hän on huomannut kortin kadonneen. Vasta valituksessaan FINElle hän on kertonut huomanneen sen seuraavana päivänä Varsovassa. Kortti on joka tapauksessa suljettu vasta iltapäivällä 18.6.2016, jolloin asiakas sanoo huomanneensa kortin katoamisen. Asiakkaan kortilla viimeinen hänen itsensä tunnistama tapahtuma on tehty edellisenä iltana, 17.6.2016 klo 18:46. Taksimatkaa, jonka aikana hän epäilee tunnusluvun urkitun, ei ole maksettu nyt kyseessä olevalla kortilla, vaan toisella kortilla.

Asiakas ilmoittaa, että hän ei ole säilyttänyt kortin tunnuslukua yhdessä väärinkäytetyn Visa Electron -kortin kanssa. Tämän vuoksi hänen mielestään ainoa mahdollisuus on, että taksinkuljettaja on saanut tunnusluvun tietoonsa siinä yhteydessä, kun asiakas on maksanut taksimatkaa ystävänsä luota kotiinsa. Todisteeksi taksimatkastaan hän on liittänyt kuittikopion, jonka hän on tilannut taksiyhtiöltä.

Liitteenä olevasta taksikuitista ei kuitenkaan selviä, että taksimatka olisi maksettu nyt kyseessä olevalla kortilla. Myöskään korttitapahtumat eivät osoita, että korttia olisi käytetty taksimatkan maksuun. Tämän vuoksi pankki katsoo, että asiakkaan on täytynyt maksaa taksimatka toisella kortilla, jos hän muistaa sen kortilla maksaneensa.

Kuittikopion mukaan matkaa ei ole maksettu lainkaan kortilla. Epäselvää on, onko sitä maksettu lainkaan, koska kuitin mukainen taksimatka on kestänyt 7 minuuttia ja taksi on edennyt tänä aikana 100 metriä. Lisäksi taksimatka on asiakkaan mukaan kirjattu "hukkamatkaksi". Pankin käsityksen mukaan "hukkamatkalla" tarkoitetaan sitä, että kyseessä on ollut turha tilaus, jossa asiakas ei ole lainkaan tullut taksin kyytiin. Tämä on voinut tapahtua joko siitä syystä, ettei asiakasta ole lainkaan ilmaantunut paikalle tai, että häntä jostain muusta syystä ei ole otettu taksin kyytiin. Hukkamatkalla ei pankin käsityksen mukaan voida tarkoittaa matkaa, jonka asiakas on normaalisti matkustanut ja maksanut.

Ilmeistä siis on, että asiakas ei ole matkustanut kotiinsa kyseisellä taksilla. Matkaa ei myöskään kuitin eikä korttitapahtumien mukaan ole maksettu ko. kortilla. Tunnusluvun urkkiminen ei siis ole voinut tapahtua taksikyydin maksun yhteydessä.

Korttiin liittyvä tunnusluku ei koskaan ilmene kortin tiedoista, eikä asiakkaan reklamaatiossa tai rikosilmoituksessa mainita varkautta edeltäviä tapahtumia, joissa olisi ollut mahdollista urkkia tunnusluku. Koska käteisnostot on selkeästi tehty oikeaa tunnuslukua käyttäen, pankki katsoo, että korttiin liittyvä tunnusluku on joutunut varkaan käsiin korttivarkauden yhteydessä. Tällöin on erittäin todennäköistä, että tunnuslukua on säilytetty samassa paikassa kuin maksukorttia, korttiehtojen vastaisesti. Tämän johdosta voidaan katsoa asiakkaan menetelleen törkeän huolimattomasti, sillä kortin tunnusluku on päätynyt varkaan käsiin korttivarkauden yhteydessä. Tällainen käyttäytyminen osoittaa sellaista huolimattomuutta kortin ja tunnusluvun käsittelyssä, että asiakkaan tulee vastata kortin väärinkäytöstä aiheutuneesta vahingosta kokonaisuudessaan itse.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Tutkintailmoitus (ilmoitusaika 19.6.2016)
- Korttien sisältämät toiminnot ja sovellettavat ehdot
- Korttitapahtumaluettelo
- Kopio taksikuitista

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 38 §:n 1 momentin mukaan maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla.

Lain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Korttiehtojen kortin säilyttämistä koskevan kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti ja tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta pankista saamaansa tai itse valitsemaansa tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai haltuun.

Asian arviointi

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Tässä tapauksessa saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo jäävän osittain epäselväksi, mitä tapauksessa on Helsingissä 18.6.2016 aamuyöllä noin klo 02  -03 aikaan tapahtunut, eikä lautakunnan ole saadun selvityksen perusteella mahdollista luotettavasti arvioida tapahtumien yksityiskohtaisempaa kulkua.

Kertomansa mukaan asiakas on maksanut kortin oikeudetonta käyttöä edeltäneen taksimatkansa ko. kortilla ja hän epäilee taksikuskia korttinsa oikeudettomasta käytöstä. Kuitenkin pankin selvityksen mukaan ko. kortilla viimeinen asiakkaan itsensä tunnistama tapahtuma on tehty edellisenä iltana 17.6.2016 klo 18:46 ja myöskään asiakkaan taksiyhtiöltä jälkeenpäin tilaaman kuitin perusteella ei voi päätellä, onko kyseistä 14,00 euron maksua maksettu kortilla tai onko sitä ylipäänsä maksettu. Asiakas ei myöskään ole selvittänyt, miten hän on korttiaan säilyttänyt, tai esittänyt näkemystään siitä, miten korttia oikeudetta käyttänyt olisi voinut saada kortin haltuunsa asiakkaan sitä huomaamatta. Asiakkaan mukaan poliisikaan ei ole tutkimuksissaan saanut selville mitään syyllisen selville saamisen kannalta merkityksellistä, vaikka asiakas on rikosilmoitusta tehdessään tuonut selkeästi ilmi omat epäilynsä.

Yhteenvetona Pankkilautakunta katsoo tapahtumien kulun jäävän asiassa esitetyn selvityksen perusteella olennaisilta osin epäselväksi. Pankkilautakunnan ei ole saadun selvityksen perusteella mahdollista luotettavasti arvioida, mitä tapauksessa on todennäköisimmin tapahtunut ja miten kortti ja sen tunnusluku on asiakkaan huomaamatta päätynyt sivullinen haltuun/tietoon, eikä lautakunta näin ollen voi myöskään arvioida asiakkaan menettelyn mahdollista myötävaikutusta tapahtumien kulkuun eikä asiakkaan menettelyn mahdollista huolimattomuutta kortinhaltijana.

Lopputulos

Ohjesääntönsä mukaan Pankkilautakunta voi erityisestä syystä päättää, ettei se anna ratkaisusuositusta sen käsiteltäväksi saatetusta asiasta. Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella tapahtumien kulku jää olennaisilta osin epäselväksi eikä lautakunta näin ollen pysty käytettävissään olevin keinoin luotettavasti ratkaisemaan asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon kannalta ratkaisevaa kysymystä siitä, onko kortin oikeudeton käyttö johtunut asiakkaan huolimattomuudesta ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Keskeisen tapahtumainkulun jäädessä tällä tavoin epäselväksi Pankkilautakunta päättää, ettei se anna ratkaisusuositusta tässä tapauksessa.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Atrila
Kallio
Lehtonen
Pulkkinen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia