Tapahtumatiedot

Asiakas oli ollut perheen kanssa joululomalla Virossa ja nostanut Tallinnassa käteistä yhdistel­mäkortillaan automaatilta 25.12.2011 noin klo 21 ja mennyt sen jälkeen käymään yhteen baariin. Tämän jälkeen asiakas ei muista paljon muuta kuin että oli herännyt majapaikassaan seuraavana aamuna. Hän luuli sairastuneensa, koska oli nukkunut koko päivän ja ollut väsynyt vielä seuraa­vanakin päivänä. Koska asiakkaalla oli ollut kortti ja 500 euron arvoinen kello tallella sekä rahaa­kin lompakossaan, oli hän havainnut oikeudettomat nostot vasta 29.12.2011 Suomeen palattu­aan, jolloin kuoletti kortin klo 19.58 ja teki rikosilmoituksen. Ennen kortin sulkemista sillä oli tehty oikeudettomia nostoja kortin credit-ominaisuutta hyödyntäen palkkioineen yhteensä 2.976 euroa 26.12.2011 klo 04.48-04.53 välisenä aikana. Kyseisten tapahtumien lisäksi kortin debit­ominaisuudella on tehty 26.12.2011 klo 02.08, klo 04.02 ja klo 05.53 käteisnostot suuruudeltaan 160 e, 40 e ja 20 e.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakkaan mukaan ammattimaisten tekijöiden on täytynyt huumata hänet jotenkin, koska hän menetti ajantajunsa kokonaan. Asiakas epäilee olleensa huumattu jo klo 02.08 noston aikaan ja olleensa sellaisessa tilassa, että tekijöiden on täytynyt odottaa klo 04 asti, jotta ovat voineet jat­kaa toimintaansa. Huumattuna hän ei tietenkään ole voinut toimia normaalilla, pitkään matkailu-ja kortin käyttöön perustuvan kokemuksensa mukaisella, huolellisella tavallaan. Kortin tunnusluku oli asiakkaalla vain muistissa, mutta hänen epäilynsä mukaan tekijät ovat voineet huumauksen turvin voineet saada hänet sen paljastamaan. Asiakas nostaa myös esille, että pankin korttieh­doissa ei nimenomaisesti mainita, että pitää käydä lääkärissä jos epäilee tulleensa huumatuksi. Jos kortti tai hänen muut tavaransa olisivat olleet kateissa, olisi hän osannut toimia toisin. Asiak­kaan avopuoliso on lautakunnalle toimittamassaan lausunnossa todennut puolisonsa silmien ol­leen oudot ja hänen käyttäytyneen sekavanoloisesti ja luuli kellon olleen 02 vaikka oikea aika oli klo 07. Puoliso korostaa asiakkaan olleen selvästi erilainen kuin nautittuaan alkoholia.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki toteaa, että asiakkaan reklamoimat nostot ovat tapahtuneet noin viiden minuutin sisään hieman ennen kello viittä aamulla kortin credit-puolelta ja ne on tehty asiakkaan alkuperäisellä kortilla sekä hyväksytty salaisella tunnusluvulla ennen katoamisilmoitusta. Pankki kiinnittää myös huomiota siihen, että asiakas ei ole riitauttanut kortin debit-ominaisuudella tehtyjä tapahtumia, jotka ajoittuvat ennen ja jälkeen asiakkaan oikeudettomiksi esittämiä tapahtumia. Lisäksi pankin näkemyksen mukaan asiakkaan asiassa esittämä selvitys on ristiriitainen ja epäselvä. Asiakas ei myöskään muun muassa tekemässään sulkupuhelussa mainitse lainkaan mahdollista huumaamista. Pankin näkemyksen mukaan asiakas on joko itse käyttänyt korttiaan tai sitten toiminut kort­tiehdoissa tarkoitetulla tavalla tahallisesti tai törkeän huolimattomasti ja vastaa siten nostoista ko­konaisuudessaan.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakir­jat:

• Pankin vastaus asiakkaalle 30.4.2012
• asiakkaan tutkintailmoitus poliisille 30.12.2011
• osittain aukikirjoitettu tallenne asiakkaan sulkupuhelusta 29.12.2011

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamista korttiostoista jakautuu asi­akkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo toimineensa korttiehtojen mukaisesti ja hän vaatii pank­kia korvaamaan oikeudettomat nostot. Pankin näkemyksen mukaan asiakas on joko käyttänyt it­se korttiaan tai sitten kortin ja tunnusluvun on täytynyt olla sivullisen hallussa asiakkaan tietäen tai törkeästä huolimattomuudesta.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinet­tä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toi­menpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitetta­va palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoa­misesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuk­sen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1. hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oi­keudettomalle;
2. maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeude­ton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3. hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoit­taa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuväli­neen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimatto­masti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen ni­meämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuväli­neen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin henkilöasiakkaiden yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia sään­nöksiä.

Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään ja käsittelemään korttiaan ja siihen liittyvää tunnuslukua huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mah­dollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista ja mieluiten vain muistissa. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, laukussa tai matkapuhelimen muistissa helposti tunnistettavassa muodos­sa eikä lukitussa autossa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun si­sältävän kirjeen ja olemaan kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhal­tijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Kortin ja tunnusluvun tallella oloa on seurat­tava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttä­mällä tavalla, että ne ovat tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille, jos kortti tai sen tunnusluku katoaa, on syytä epäillä kortin tai tunnusluvun joutuneen sivullisen haltuun tai korttia on saatettu käyttää oi­keudettomasti.

Ratkaisun perustelut

Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, onko asiassa kysymys oikeudettomasta käytöstä ja jos on, niin voidaanko sen katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja kort­tiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopi­muksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortin-haltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulko­puolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kor­tinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tie­toa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Tässä tapauksessa asiakas on käynyt ravintolassa ja on kertomansa mukaan havahtunut maja­paikassaan seuraavana päivänä muistinsa ja ajantajunsa menettäneenä. Asiakkaalla on ollut ra­haa, kello ja kortti tallessa ja hän on huomannut vasta päiviä myöhemmin korttiaan käytetyn oi­keudetta. Asiakkaan käsityksen mukaan ammattirikolliset ovat huumanneet hänet ja käyttäneet hänen korttiaan oikeudetta. Pankin mukaan asiakas on joko itse tehnyt nostot tai hänen törkeä huolimattomuutensa on mahdollistanut ne. Väitetyn huumaamisen tueksi asiassa on esitetty asi­akkaan avopuolison kertomus, jonka mukaan asiakas oli käyttäytynyt omituisesti. Pankki ei ole kertomusta vastineissaan kommentoinut.

Lautakunta toteaa asiassa saadun selvityksen perusteella jäävän osittain epäselväksi, mitä on tapahtunut asiakkaan oman ravintolaan menoa edeltävän noston ja majapaikkaan saapumisen välisenä aikana. Tarkemman selvityksen puuttuessa ja sen saamisen ollessa tapauksessa muu­toinkin epätodennäköistä Pankkilautakunnan on arvioitava asiakkaan menettelyä asiassa saadun selvityksen perusteella.

Asiassa saatu kokonaisselvitys huomioon ottaen lautakunta pitää todennäköisenä, että asiakas on tullut huumatuksi ja hänen huumattuna ollessaan hänen korttia on käytetty oikeudetta. Epä­selväksi tapauksessa jää edelleen, miten ja mihin aikaan huumaaminen on tapahtunut sekä miten korttia oikeudetta käyttänyt on saanut asiakkaan kortin tunnusluvun tietoonsa. Lautakunta katsoo, että asiakas on todennäköisesti tullut huumatuksi baarissa ja ei ole huumatuksi tultuaan voinut vaikuttaa korttinsa anastamiseen ja sen oikeudettomaan käyttöön tai siitä aiheutuneen vahingon määrään. Edelleen lautakunta katsoo saadun selvityksen perusteella todennäköiseksi, että tun­nusluku on saatu asiakkaalta hänen ollessaan huumattuna, jolloin kyseessä ei voi katsoa olevan maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaisesta luovutuksesta, jolla tarkoitetaan lain säätämisen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan vapaaehtoista ja tietoista luovutusta toiselle.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella tapauksessa olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, joka ei ole johtunut siitä, että asiakas olisi maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 1) kohdassa tarkoitetulla tavalla luovuttanut korttinsa ja sen tunnusluvun niiden käyt­töön oikeudettomalle taikka siitä, että asiakas olisi laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 mo­mentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan. Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon asiakkaan vaatimuksen mu­kaisesti..

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat pu­heenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Lampela, Lehtonen, Kallio sekä Pulkkinen. Sihteerinä toimi Sainio.

PANKKILAUTAKUNTA