Tapahtumatiedot
Asiakkaalta varastettiin Visa-yhdistelmäkortti Tallinnassa 4.3.2011. Kortilla tehtiin viisi nostoa 14.18–14.21 välisenä aikana, yhteensä 1.760 euroa ja näistä perittiin nostopalkkiota 40,20 euroa. Nostoista 800 euroa tehtiin pankkitililtä ja 960 euroa luottotililtä. Kortin katoamisilmoitus tehtiin kello 15.08.
Asiakas teki tutkintailmoituksen poliisille Suomessa 7.3.2011. Asiakkaalla oli kortissaan 1.000 euron käteisnostoraja. Pankki on korvannut asiakkaalle 1.000 euron ylittävän osan kortilla tehdyistä nostoista.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas oli puolisonsa kanssa seuramatkalla Tallinnassa 4.3.2011. He jäivät linja-autosta kaupungille syömään noin kello 11.50, jolloin lompakko oli tallella. Ruokailun jälkeen he kävelivät Sada Marketille satamaan, missä asiakas huomasi lompakkonsa kadonneen noin kello 14.45. Asiakas soitti Tallinnan poliisin avustuksella Suomen suurlähetystöön, josta hän sai kortin sulkupalvelun numeron. Asiakkaan kortti suljettiin kello 15.08.
Lompakossa oli pankin yhdistelmäkortti sekä toisen pankin kortti. Toisen pankin korttia ei käytetty oikeudettomasti. Asiakas huomasi myöhemmin pankin yhdistelmäkortilla tehdyt nostot. Tallinnan poliisin ohjeiden mukaan asiakas teki rikosilmoituksen Suomessa 7.3.2011.
Asiakas ei ole säilyttänyt kortin tunnuslukua lompakossaan, vaan ainoastaan muistissaan. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänelle 1.080,38 euroa jo korvatun 1.000 euron lisäksi sekä anteeksipyyntöä aiheettomasta syytöksestä törkeästä huolimattomuudesta.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakkaan lompakko on poliisille tehdyn tutkintailmoituksen mukaan anastettu hänen käsilaukustaan kauppakeskuksen edessä Tallinnassa 4.3.2011. Poliisikuulustelussa asiakas on kertonut, että hän oli ollut tupakalla kauppakeskuksen pihalla, jolloin hänen lompakkonsa anastettiin käsilaukusta. Pankille antamassaan selvityksessä asiakas on tarkentanut, että hän oli ollut pihviravintolassa syömässä noin klo 12, jonka jälkeen noin klo 13.30 hän käveli puolisonsa kanssa satamaan kauppakeskukseen. Kauppakeskuksen aulassa asiakas huomasi lompakon olevan poissa olkalaukusta. Laukku ei ole ollut poissa hänen hallinnastaan. Lompakossa oli mm. asiakkaan yhdistelmäkortti. Asiakas ilmoitti sulkupalveluun korttinsa varastetuksi 4.3.2011 klo 15.08. Asiakkaan kertoman mukaan hänen korttinsa tunnusluku oli vain hänen omassa muistissaan. Kortin tunnusluku ei asiakkaan kertoman mukaan myöskään ollut muiden kuin hänen tiedossaan.
Varastetulla kortilla ja siihen liitetyllä salaisella tunnusluvalla tehtiin Tallinnassa automaatissa 4.3.2011 klo 14.18–14.21 välisenä aikana yhteensä viisi nostoa yhteismäärältään 1760 euroa. Automaattinostot ovat onnistuneet ensimmäisellä kerralla, eikä useampia yrityksiä ole tehty, jotta oikea tunnusluku löytyisi. Asiakkaan korttinostoille on asetettu 1000 euron vuorokautinen käteisnostoraja.
Pankin käsityksen mukaan on todennäköistä, että asiakas on säilyttänyt sekä tunnuslukua että korttia lompakossaan. Asiakas on kiistänyt, että tunnusluku olisi ollut lompakossa. Asiakkaan korttia on kuitenkin käytetty oikeudettomasti nimenomaan tunnusluvun kanssa. Asiakkaan kortilla ei ole tehty samana päivänä muita tapahtumia kuin asiakkaan kiistämät. Kortin Credit-puolella edellinen osto ennen väärinkäyttöä oli 30.7.2010 ja Debit-puolella edellinen osto ennen väärinkäyttöä oli 17.1.2011.
Tämän perusteella ei ole pidettävä mahdollisena tunnusluvun joutumista toisen henkilön tietoon esimerkiksi siten, että tämä olisi nähnyt asiakkaan näppäilevän tunnusluvun maksupäätteeseen juuri ennen lompakon katoamista. Tämän vuoksi pankki katsoo, että kortti ja tunnusluku ovat päätyneet sivullisen haltuun samassa yhteydessä. Pankin käsityksen mukaan sitä, että tunnusluku olisi joutunut toisen henkilön haltuun muulla tavalla, on saadun selvityksen perusteella pidettävä erittäin epätodennäköisenä. Asiakas ei ole osoittanut säilyttäneensä korttia ja tunnuslukua korttiehdoissa edellytetyin tavoin huolellisesti ja erillään toisistaan. Pankki pitää maksupalvelulain esitöiden mukaisesti törkeän huolimattomana maksukortin ja tunnusluvun säilyttämistä samassa lompakossa.
Edellä olevan johdosta pankki katsoo, että asiakas vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä myös 150 euroa ylittävältä osalta. Koska asiakkaan korttinostoille on asetettu 1000 euron vuorokautinen käteisnostoraja ja kaikki nostot on tehty saman vuorokauden aikana, on pankki kuitenkin korvannut asiakkaalle 1000 euron ylittävän osan tehdyistä nostoista.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Kortin ehdot.
- Selvitys kortin käytöstä:
Debit (tili):
4.3.2011 klo 14.18 400 euroa
4.3.2011 klo 14.18 400 euroa
Credit (luotto):
4.3.2011 klo 14.19 400 euroa
4.3.2011 klo 14.20 400 euroa
4.3.2011 klo 14.21 160 euroa
- Tutkintailmoitus poliisille, joka on päivätty 27.3.2011. Asiakas on ilmoittanut asiasta poliisille 7.3.2011. Tutkintailmoituksen mukaan asiakkaan lompakko on anastettu käsilaukusta kauppakeskuksen edessä Tallinnassa. Asiakkaan mukaan hän oli ollut tupakalla kauppakeskuksen pihalla, jonka aikana asiakkaan käsilaukusta on anastettu hänen lompakkonsa. Sittemmin on selvinnyt että lompakosta anastettua yhdistelmäkorttia on käytetty väärin nostamalla em. kortilla käteistä rahaa kahteen eri kertaan.
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo, ettei hän ole ollut törkeän huolimaton ja vaatii pankkia korvaamaan aiheutuneen vahingon. Pankki katsoo, että asiakas on säilyttänyt tunnuslukua kortin yhteydessä ja toiminut törkeän huolimattomasti ja että asiakas vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta kokonaisuudessaan.
Sovellettavat lainkohdat ja lainaehdot
1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pankin korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on seurattava säännöllisesti kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Tunnuslukua tulee säilyttää niin, ettei sivullisella ole mahdollista saada sitä tietoonsa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sekä sitoutuu olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon.
Ratkaisun perustelut
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Tapauksessa asiakkaan kortti anastettiin ja kortilla tehtiin oikeudettomia automaattinostoja kortin tunnuslukua käyttäen. Asiakas ei ole käyttänyt korttiaan kyseisellä Tallinnan matkalla. Asiakkaan mukaan hänen lompakossaan ei ollut kortin tunnuslukua, vaan hän on säilyttänyt sitä vain muistissaan.
Pankkilautakunnan tietojen mukaan missään päin maailmaa ei ole todettu kortin väärinkäyttötapausta, jossa rikolliset olisivat onnistuneet saamaan kortin tunnusluvun tietoonsa kortin sirusta tai magneettinauhasta taikka onnistuneet ohittamaan maksupäätteen tai nostoautomaatin edellyttämän oikean tunnusluvun näppäilyn.
Ottaen edellä mainitun lisäksi huomioon, että asiakkaan kortilla on tehty onnistuneita automaattinostoja pian lompakon anastuksen jälkeen ja korttia oikeudetta käyttänyt on onnistunut näppäilemään tunnusluvun ensimmäisellä yrityksellään oikein, Pankkilautakunta katsoo, että kortin tunnusluvun on täytynyt olla asiakkaan lompakossa tunnistettavassa muodossa ja näin lompakon anastaneen henkilön yhdistettävissä korttiin.
Pankin korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta sekä sitoutunut olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Myös maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin varotoimiin voidaan yleensä katsoa kuuluvan sen, että maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua säilytetään erillään toisistaan siten, ettei sivullinen voi yhdistää niitä. Kun kortinhaltija on säilyttänyt maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua samassa lompakossa, voi silloin olla lain esitöiden mukaan kysymys törkeästä huolimattomuudesta.
Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan korttinsa tunnusluvun säilyttämisessä. Asiassa esitetty selvitys kokonaisuutena ja olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan menettely säilyttää tunnuslukuaan samassa yhteydessä korttinsa kanssa poikkeaa olennaisesti siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan, ja osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin riskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan toimineen törkeän huolimattomasti.
Koska Pankkilautakunta katsoo tapauksessa asiakkaan tavan säilyttää tunnuslukuaan osoittavan hänen menetelleen kortinhaltijana törkeän huolimattomasti, mikä johtaa kortinhaltijan täysimääräiseen vastuuseen kortin oikeudettomasta vahingosta, ei Pankkilautakunta ole katsonut tarpeelliseksi arvioida asiakkaan menettelyä korttiehdoissa kortinhaltijalle asetettujen muiden huolellisuusvelvoitteiden suhteen.
Suositus
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella asiakkaan kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan korttinsa tunnusluvun säilyttämisen suhteen. Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn osoittavan törkeää huolimattomuutta.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Antila, Lampela, Lehtonen ja Kallio. Sihteerinä toimi Heino.
PANKKILAUTAKUNTA