Tapahtumatiedot

Pankki oli myöntänyt P Oy:lle 330.000 euron lainan tontin ostamiseen 21.12.2006. Tontti jaettiin kolmeen osaan, joille perustettiin kolme asunto-osakeyhtiötä, joista yksi on AsOy T. P Oy asetettiin konkurssiin 24.8.2009.

Pankkitakaus

Pankki oli myöntänyt P Oy:lle pankkitakauksen käytettäväksi em. tontille perustetun asunto-osakeyhtiö T:n rakennusaikaiseksi vakuudeksi. B ja C olivat antaneet pankille pankkitakauksen vastasitoumuksen, jossa oli vakuutena B:n ja C:n omistama tila. AsOy T on hyväksytty käyttöön 9.11.2007, luovutettu 12.12.2007 ja kohteessa on pidetty vuositarkastus 4.3.2009.

Pankki on maksanut pankkitakauksen perusteella AsOy T:lle 6.7.2010 1.542,80 euroa ja 2.567,60 euroa sekä 1.9.2010 223,64 euroa P Oy:n vastuulla olleita rakentamiseen liittyneitä korjauskustannuksia.

Selvittelykustannusten korvaaminen

Lainan vakuutena 150.000 euron osalta ollut B:n ja C:n omakotitalo myytiin syksyllä 2009. Pankki käytti talon myynnistä saaduista varoista 150.000 euroa sellaiseen lainaan, jonka vakuutena talo ei ollut ja vaati kyseisestä lainasta 35.813 euron rahamäärää muilta takaajilta. Pankki vapautti 14.8.2012 kaikkien vierasvelkapantinantajien vakuudet vastaamasta luotosta ilman suorituksia. A oli selvittänyt asiaa pankin kanssa.

Asiakkaiden valitus

Pankkitakaus

4.3.2009 pidetyn vuositarkastuksen ajankohdasta on alkanut kulua 12 kuukauden aika, jonka jälkeen rakennusajan jälkeinen vakuus on vapautettava. Pankki on kuitenkin maksanut pankkitakauksen perusteella AsOy T:lle suorituksia 6.7.2010 ja 1.9.2010 ja perinyt maksamansa summat B:ltä ja C:ltä heidän antamansa vakuuden perusteella. Pankki on maksanut aiheettomasti vanhentuneen pankkitakauksen perusteella suorituksia eikä sillä olisi ollut oikeutta vaatia suoritusta B:ltä ja C:ltä.

B on henkilökohtaisesti toimittanut pankille AsOy T:n 4.3.2009 suoritetusta vuositarkastuksesta tehdyn pöytäkirjan. On epäuskottavaa, että B kokeneena grynderinä olisi laiminlyönyt toimittaa pankille tiedon vuositarkastuksen pitämisestä. Myös se seikka, että pankki on muuttanut rakentamisvaiheen vakuuden nk. rakentamisvaiheen jälkeiseksi vakuudeksi osaltaan osoittaa, että pankilla oli tieto tai olisi pitänyt olla tieto vanhentumisesta. Rakentamisvaiheen vakuus on muutettu takuuaikaiseksi vakuudeksi käyttöönottotarkastuksen jälkeen. Rakennus on hyväksytty käyttöön 9.11.2007. Suoritusten vaatiminen pankilta ja niiden maksaminen takuuaikaisesta vakuudesta lähes kolme vuotta käyttöönoton jälkeen muodostaa pankille korostuneen selonottovelvollisuuden. Pankin väite siitä, että B:ltä olisi tiedusteltu, onko vuositarkastusta pidetty, on perusteeton. Mikäli olisi tiedusteltu, hän olisi tämän tiedon pankille antanut.

AsOy T:n 8.5.2010 pankille esittämässä vaatimuksessa todetaan, että urakoitsija ei ole hoitanut vuositakuukorjauksia loppuun. Vakiintuneen käytännön mukaan virheluettelo vastaanotetaan vuositarkastuskokouksessa, kuten nytkin on toimittu. Lisäksi olisi erittäin poikkeuksellista, että asunto-osakeyhtiön osakkaat ja hallitus vapauttaisivat rakennusaikaisen vakuuden ennen kuin vuositarkastus olisi pidetty. Pöytäkirjasta on luettavissa, että vakuus vapautetaan, kun virheet ja puutteet on korjattu. Täten vastuullinen pankki olisi ymmärtänyt jo vakuuden vapauttamisesta, että kohteessa on pidetty vuositarkastus. Kun pankilla pitäisi olla tieto siitä, että vuositarkastus on pidetty, olisi pankin tässä vaiheessa pitänyt varmistua siitä, että onko vakuus edelleen voimassa ennen maksamista.

Asiakkaat vaativat pankkia korvaamaan B:n ja C:n aiheetta pankille maksamat 5.757,02 euroa.

Selvittelykustannusten korvaaminen

Asiakkaat ovat valituksessaan todenneet pankin menetelleen virheellisesti käyttäessään B:n ja C:n omakotitalon myynnistä saatuja varoja sellaiseen lainaan, jonka vakuutena omakotitalo ei ollut. Pankki on velvollinen korvaamaan asian selvittelystä aiheutuneet kulut, mutta pankki ei lukuisista vaatimuksista ja sovitteluyrityksistä huolimatta ole suostunut korvaamaan A:lle asian selvittelystä aiheutuneita kuluja.

Asia on ollut äärimmäisen sekava ja vaatinut A:lta merkittäviä toimenpiteitä. Ilman A:n panostusta pankki olisi velallisen maksukyvyttömyyden johdosta perinyt lainat takaajilta ja vierasvelkapanttaajilta, mikä olisi aiheuttanut kymmenien tuhansien eurojen vahingon A:n lähisukulaisille.

Selvittäessään pankin toimia A on käyttänyt omia varojaan matkustamiseensa ja eri lakimiesten konsultaatioon. Jokaisen toimenpiteen kohdalla on ollut kysymys näiden vakuusjärjestelyjen selvittämisestä tai hänelle aiheutuneiden kustannusten selvittämisestä. Pankkitakausta koskeva vaatimus on ollut selvä eikä ole vaatinut A:lta sen enempää selvittelyjä tai neuvotteluja.

A on havainnut, että henkilökohtainen tapaaminen on ollut ainoa tehokas tapa saada asioita etenemään pankin kanssa. Matkaa on kertynyt yhteen suuntaan yli 400 kilometriä, joten yöpyminen välillä on ollut perusteltua.

Pankin vastine

Pankkitakaus

Asiakkaat väittävät, että se seikka, että pankki on muuttanut rakentamisvaiheen vakuuden nk. rakentamisvaiheen jälkeiseksi vakuudeksi osaltaan osoittaa, että pankilla oli tieto tai olisi pitänyt olla tieto vanhentumisesta. Kyseinen toimenpide eli pankkitakauksen vaihtaminen rakentamisvaiheen jälkeiseksi vakuudeksi osoittaa kuitenkin ainoastaan, että pankki oli tietoinen seuraavista seikoista: 1) rakennusvalvontaviranomainen oli hyväksynyt asunto-osakeyhtiölle rakennetun asuinrakennuksen käyttöönotettavaksi asumistarkoitukseen ja 2) asunto-osakeyhtiön hallitus sekä osakkaat (ostajat) olivat antaneet suostumuksensa rakentamisvaiheen vakuuden vapauttamiseen ja sen korvaamiseen rakentamisvaiheen jälkeisellä vakuudella.

Rakennusaikaisen vakuuden vapauttamisen edellytyksenä on, että osakeyhtiön hallitus ja asunto-osakkeen ostajat kirjallisesti suostuvat siihen ja että turva-asiakirjojen säilyttäjälle (RS-pankille) toimitetaan selvitys siitä, että rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. Vakuus on vapautettava, jos perustajaosakas on täyttänyt rakentamista koskevan sopimuksen ja asunto-osakkeiden kauppaa koskevien sopimusten mukaiset velvoitteensa. Rakennusaikaisen vakuuden vapauttamista ja korvaamista rakennusvaiheen jälkeisellä vakuudella ei ole vastoin asiakkaiden väitteitä asuntokauppalaissa eikä ko. lakiin perustuvassa, tavanomaisessa RS-menettelyssä millään tavoin sidottu vuositarkastukseen ja sen toimittamisajankohtaan.

Asiakkaat eivät ole osoittaneet, että pankille olisi toimitettu AsOy T:n vuositarkastuspöytäkirja tai sen jäljennös 1.9.2010 mennessä. Asiakkaat eivät ole myöskään muutoin osoittaneet tai tehneet todennäköiseksi, että pankilla olisi tosiasiallisesti ollut tai pitänyt olla tieto vuositarkastuksen suorittamisesta ja vuositarkastuspöytäkirjan laatimisesta ennen kyseistä ajankohtaa.

Pankin käsityksen mukaan B on ollut P Oy:n omistaja sekä ainoa hallituksen jäsen. B:llä on ollut 24.8.2009 saakka velvollisuus huolehtia siitä, että P Oy täyttää velvollisuutensa AsOy T:n vuositarkastuksen osalta. Pankin edustajat ovat useita kertoja tiedustelleet B:ltä vuositarkastuksen pitämisestä ja pyytäneet häntä toimittamaan tarkastuksesta pöytäkirjan pankille. B ei kuitenkaan ole toimittanut sitä pankille.

P Oy asetettiin konkurssiin 24.8.2009. Pankki teki selvityksen P Oy:n vastuu- ja vakuusasiakirjoista. Siitä laaditun, 1.9.2014 päivätyn muistion mukaan selvitystä vuositarkastuksen ajankohdasta ei ollut saatu. Pankki on valvonut konkurssimenettelyssä yhtenä saatavanaan pankkitakauksen vastasitoumuksen. Pankki on myös konkurssin jälkeen pyytänyt B:n ohella pesänhoitajalta selvitystä vuositarkastuksesta. Pesänhoitajakaan ei ole löytänyt P Oy:n asiakirjoista kyseistä vuositarkastuspöytäkirjaa eikä hän ole missään vaiheessa toimittanut sellaista pankille. Pesänhoitajalta on myös tiedusteltu hänen käsitystään ja pyydetty hänen suostumustaan laskujen maksamiseen. Pesänhoitajan perusteltu käsitys on ollut, että pankilla oli velvollisuus maksaa esitetty 1.024,80 euron 26.3.2010 päivätty lasku takauksensa perusteella. Pankki selvitti huolellisesti maksuvelvollisuutensa perusteet ja määrän myös ennen 1.9.2010 suoritusta.

Pankki ei takauksen antajana ole automaattisesti hyväksynyt asunto-osakeyhtiön tekemiä maksuvaatimuksia. Päinvastoin pankki on toiminut ja pyrkinyt toimimaan mahdollisimman huolellisesti, huomioiden myös P Oy:n puolesta pankille vakuuksia pantanneiden henkilöiden edut. Pankki on pyytänyt useita kertoja asunto-osakeyhtiöltä lisäselvityksiä korjauksista ja maksuvaatimuksista. AsOy T on vaatinut useita kertoja pankkia suorittamaan koko takaamansa määrän, 24.250 euroa. Tähän pankki ei missään vaiheessa suostunut, vaan pankki on suorittanut vaadituista maksuista ainoastaan sellaiset laskut ja eritellyt, yksilöidyt työ- ja tarvikekustannukset, joiden pankki on perustellusti katsonut kuuluvan P Oy:n vastuulle ja pankin antaman takauksen piiriin.

Pankki on takaajana edellyttänyt, että ennen suoritusten maksamista asunto-osakeyhtiö ja konkurssipesä yhteistyössä B:n kanssa esittävät luotettavan selvityksen, mitä ja millaisia P Oy:n vastuulla olevia puutteita ja virheitä on korjaamatta tai kesken. Näiltä osin asioista on käyty sähköpostikirjeenvaihtoa, johon B on keväällä ja kesällä 2010 osallistunut tai joka on vähintään annettu koko ajan tiedoksi B:lle. Hänellä on koko ajan ollut mahdollisuus esittää ja hän on esittänyt omia näkemyksiään ja käsityksiään AsOy T:n esittämistä korjausvaatimuksista ja niiden perusteista. B ei ole millään tavoin reklamoinut eikä esittänyt väitteitä siitä, että asunto-osakeyhtiön pankille esittämät maksuvaatimukset ovat mahdollisesti vanhentuneita.

Pankki sai syyskuussa 2010 yhdeltä asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalta vihdoin käyttöönsä jäljennöksen vuositarkastuspöytäkirjasta. Pankin käyttöönsä saaman jäljennöksen mukaan lain tarkoittama vuositarkastus olisi toimitettu 4.3.2009. Saatuaan pöytäkirjajäljennöksen käyttöönsä pankki ilmoitti välittömästi AsOy T:n edustajille, ettei pankki enää maksa takauksensa perusteella mitään suorituksia P Oy:n puolesta antamansa takauksen perusteella.

Pankki on edellä mainituin tavoin koko ajan toiminut ja pyrkinyt toimimaan mahdollisimman perusteellisesti, huomioiden kaikki pankin käytettävissä olleet tiedot ja tietolähteet. Pankki on aktiivisesti pyytänyt jatkuvasti selvityksiä ja tarvittavia lisäselvityksiä eri osapuolilta. Pankin käsityksen mukaan pankki on toiminut asiassa riittävän huolellisesti eri osapuolten, mukaan lukien pantinantajien edut huomioiden hyvän pankkitavan mukaisesti.

Selvittelykustannusten korvaaminen

Pankki toteaa, että se on ollut valmis korvaamaan A:lle kohtuulliset selvittelykustannukset siltä osin, kun selvitystyö ja siitä aiheutuneet kustannukset ovat liittyneet pankista P Oy:lle myönnetyn luoton vierasvelkapanttauksiin. A ei ole kuitenkaan esittänyt mitään sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että hänen pankilta vaatimansa kulut, erityisesti matka- ja majoituskulut, olisivat olleet tarpeellisia ja välttämättömiä asioiden selvittämiseksi ja hoitamiseksi tai miten A:n vaatimat kustannukset liittyvät nimenomaan kyseisten asioiden selvittämiseen.

Pankki kiinnittää huomiota siihen, että A vaatii korvattavaksi useiden eri asianajajien ja lakimiesten palkkioita ja kustannuksia. Pankin käsityksen mukaan A ei ole esittänyt mitään selvitystä eikä perusteluja sille, miksi asioiden selvittäminen ja hoitaminen on useita kertoja siirretty lakimieheltä ja lakiasiain- tai asianajotoimistolta toiselle ja aiheutettu siten monenkertaisia, merkittäviltä osin päällekkäisiä kustannuksia.

Pankin käsityksen mukaan korvattaviksi vaadittavat kustannukset liittyvät merkittäviltä osin myös sellaisten pankkitakaukseen liittyvien vaatimusten selvittämiseen, mitkä pankki kiistää kokonaisuudessaan sekä perusteiltaan että määriltään.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- P Oy:n 3.2.2009 päivätty kokouskutsu AsOy T:n vuositarkastukseen 4.3.2009.

- 4.3.2009 päivätty pöytäkirja AsOy T:n vuositarkastuksesta. Kokouksessa oli läsnä B. Pöytäkirjan mukaan se jaetaan osakkeenomistajille, taloyhtiölle ja P Oy:lle.

- AsOy T:n 8.5.2010 päivätty vaatimus pankille maksaa välittömästi asuntokauppalain mukainen vakuus yhtiölle, koska urakoitsija ei ole hoitanut vuositakuukorjauksia loppuun. Vaatimuksen mukaan korjauskustannusten määrä oli 39.852,63 euroa ja korvattavaa 3.000 euroa.

- P Oy:n konkurssipesän pesänhoitajan 30.4.2010 päivätty kirje, jonka mukaan pesän puolesta pankki voi maksaa P Oy:lle kuuluvan laskun määrältään 1.024,80 euroa.

- A:n 21.4.2014 päivätty lasku pankille kulukorvauksista. A on vaatinut pankkia korvaamaan matka-, yöpymis-, puhelin- ja asianajokuluista yhteensä 8.604 euroa.

- 14.4.2014 päivätty A:lle osoitettu lasku asianajokuluista, yhteensä 3.650,40 euroa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

B:n ja C:n sekä pankin välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, onko pankilla ollut takautumissaatava, josta B ja C ovat olleet antamansa vastatakauksen perusteella vastuussa, vaikka pankin oma suoritus on perustunut takaukseen, joka on lakannut asuntokauppalain 2 luvun 18 a §:n mukaisen vakuuden vapautumisen perusteella.

A:n ja pankin välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, ovatko A:n pankilta vaatimat korvaukset sellaisia pankin virheellisestä toiminnasta aiheutuneen asian selvittämisestä johtuneita kuluja, jotka pankin tulisi korvata.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Asuntokauppalain 2 luvun 17 §:n 2 momentin mukaan rakennusvaiheen aikaisen vakuuden on oltava voimassa, kunnes se vapautetaan, kuitenkin vähintään kolme kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi.

Pykälän 3 momentin mukaan rakentamisvaiheen vakuuden lakatessa tilalle on asetettava rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus, jonka on vastattava vähintään kahta prosenttia myytyjen osakkeiden kauppahintojen yhteismäärästä. Vakuuden on oltava voimassa, kunnes se vapautetaan, kuitenkin vähintään 15 kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. Velvollisuus tämän momentin mukaisen vakuuden asettamiseen päättyy, kun 15 kuukautta on kulunut siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen hyväksyi kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi.

Luvun 18 §:n mukaan vakuuden tai sen osan vapauttamisen edellytyksenä on, että osakeyhtiön hallitus ja asunto-osakkeen ostajat kirjallisesti suostuvat siihen ja, kun kyseessä on 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuuden vapauttaminen, että turva-asiakirjojen säilyttäjälle toimitetaan selvitys siitä, että rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. Vakuus on vapautettava, jos perustajaosakas on täyttänyt rakentamista koskevan sopimuksen ja asunto-osakkeiden kauppaa koskevien sopimusten mukaiset velvoitteensa.

Luvun 18 a §:n mukaan vakuus vapautuu viimeistään 12 kuukauden kuluttua yhtiön kaikkien rakennusten vuositarkastuksen pitämisestä, jos yhtiölle on valittu 23 §:ssä tarkoitettu hallitus. Vakuus ei kuitenkaan vapaudu, jos yhtiö tai asunto-osakkeen ostaja vastustaa vakuuden vapautumista ja saattaa asian hakemuksella kuluttajavalituslautakunnan tai tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vapautumista vastustavan on ilmoitettava vastustuksestaan vakuuden antajalle tai sille talletuspankille, joka on vakuudeksi vastaanottanut pankkitalletuksen, sekä toimitettava vakuuden antajalle tai talletuspankille kuluttajavalituslautakunnan tai käräjäoikeuden antama todistus asian vireille saattamisesta ennen edellä säädetyn määräajan päättymistä uhalla, että vakuus muuten vapautuu.

Lain 4 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan myyjän on järjestettävä vuositarkastus, jossa todetaan asunnoissa ja kiinteistön muissa osissa ilmenneet virheet. Vuositarkastus on toimitettava aikaisintaan 12 kuukautta ja viimeistään 15 kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen tai lisää rakennetut asunnot käyttöönotettavaksi. Myyjän on ilmoitettava vuositarkastuksen ajankohdasta ostajalle, asuntoyhteisölle ja 2 luvun 19 §:ssä tai 4 luvun 3 a §:ssä tarkoitetun vakuuden antajalle vähintään kuukautta ennen sen toimittamista. Vakuuden antajan edustajalla on oikeus olla läsnä vuositarkastuksessa.

Pykälän 3 momentin mukaan vakuuden antajalla on oikeus järjestää vuositarkastus myyjän kustannuksella, jos vuositarkastusta ei toimiteta 1 momentissa säädetyssä ajassa.

Takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 29 §:n mukaan velallisen on takaajan pyynnöstä annettava päävelan suoritusvelvollisuuden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot, kun velkoja on esittänyt takaajalle maksuvaatimuksen. Jollei takaajalla velallisen antamat tiedot ja muut seikat huomioon ottaen ole perusteltua syytä kieltäytyä suorituksesta, takaaja saa suoritettuaan velan takautumisoikeuden velallista kohtaan, vaikka velallinen ei olisi ollut suoritusvelvollinen. Säännös koskee sanamuotonsa mukaan päävelan suoritusvelvollisuutta koskevia tietoja, mutta siitä ilmenevän periaatteen voidaan katsoa soveltuvan myös käsillä olevaan tilanteeseen, jossa päävelallisella olevaa tietoa tarvitaan sen arvioimiseksi, onko takaus yhä voimassa.

Asian arviointi

Pankkitakaus

Asiassa on selvää, että AsOy T:ssä on pidetty vuositarkastus 4.3.2009. Riitaisaa on se, oliko pankki tai olisiko sen pitänyt olla tietoinen pidetystä kokouksesta, kun se maksoi syksyllä 2010 pankkitakauksen perusteella AsOy T:lle korvauksia korjauskuluista.

Asiakkaiden mukaan B oli toimittanut kokouksen pöytäkirjan pankkiin henkilökohtaisesti. Asiakkaiden mukaan pankin väite siitä, että B:ltä olisi tiedusteltu onko vuositarkastus pidetty, on perusteeton. Asiakkaiden mukaan pankille olisi kerrottu vuositarkastuksesta kysyttäessä. Asiakkaiden mukaan myös se seikka, että pankki on muuttanut rakentamisvaiheen vakuuden nk. rakentamisvaiheen jälkeiseksi vakuudeksi osaltaan osoittaa, että pankilla oli tieto tai olisi pitänyt olla tieto vanhentumisesta. Rakennus on hyväksytty käyttöön 9.11.2007. Lisäksi asiakkaan mukaan vakiintuneen käytännön mukaan virheluettelo vastaanotetaan vuositarkastuskokouksessa, kuten nytkin on toimittu. Asiakkaiden mukaan olisi erittäin poikkeuksellista, että asunto-osakeyhtiön osakkaat ja hallitus vapauttaisivat rakennusaikaisen vakuuden ennen kuin vuositarkastus olisi pidetty.

Pankin mukaan sille ei toimitettu pöytäkirjaa vuositarkastuksesta. Pankin mukaan se on pyrkinyt selvittämään vuositarkastuksen pitämistä tiedustelemalla asiaa B:ltä, joka on P Oy:n omistaja ja ainoa hallituksen jäsen, sekä P Oy:n konkurssipesän pesänhoitajalta.

Pankin mukaan B on osallistunut sähköpostikirjeenvaihtoon, jossa on keväällä ja kesällä 2010 keskusteltu mitä ja millaisia P Oy:n vastuulla olevia puutteita ja virheitä on korjaamatta tai kesken. Asiakkaat eivät ole kiistäneet pankin väitettä sähköpostikeskusteluista.

Asuntokauppalain mukaan pankilla on oikeus vapauttaa rakennusaikainen vakuus, kun asuinrakennus on hyväksytty käyttöönotettavaksi ja asunto-osakeyhtiön hallitus sekä osakkaat ovat antaneet suostumuksensa vakuuden vapauttamiseen. Lautakunta katsoo, että pankilla ei olisi pitänyt olla tietoa vakuuden vanhentumisesta yksin sillä perusteella, että rakennusaikainen vakuus muutettiin rakennusajan jälkeiseksi vakuudeksi.

Pankkilautakunta katsoo, että asiassa on jäänyt osoittamatta, että pankki tiesi tai sen olisi pitänyt tietää vuositarkastuksen pitämisestä, kun se maksoi pankkitakauksen perusteella P Oy:n vastuita.

Pankkilautakunta katsoo, että pankki on antamaansa takaukseen perustuvan suoritusvelvollisuuden selvittämiseksi toiminut aktiivisesti pyytämällä P Oy:ltä ja sen konkurssipesältä tietoa vuositarkastuksen pitämisestä ja laskujen aiheellisuudesta. Pankki ei kuitenkaan ole saanut tietoa vuositarkastuksesta ennen laskujen maksamista.

Pankkilautakunta katsoo olosuhteiden olleen sellaiset, ettei takaajalla velallisen antamat tiedot tai muut seikat huomioon ottaen ole ollut perusteltua syytä kieltäytyä suorituksesta. Takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 29 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti lautakunta katsoo pankin näin ollen saaneen takautumisoikeuden velallista kohtaan, vaikka pankin oma suoritus onkin perustunut takaukseen, joka on lakannut asuntokauppalain 2 luvun 18 a §:n mukaisen vakuuden vapautumisen perusteella. B ja C ovat olleet pankin takautumissaatavasta vastuussa antamansa vastatakauksen perusteella.

Selvittelykustannusten korvaaminen

Asiakkaat ovat vaatineet korvaamaan pankin virheellisestä toiminnasta A:lle aiheutuneita selvityskustannuksia. Pankki on myöntänyt A:n kohtuulliset selvittelykustannukset siltä osin, kun selvitystyö ja siitä aiheutuneet kustannukset ovat liittyneet pankista P Oy:lle myönnetyn luoton vierasvelkapanttauksiin. Asiassa on siten kyse korvauksen määrästä.

Pankin mukaan asiakkaat eivät ole kuitenkaan esittäneet mitään sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että A:n pankilta vaatimansa kulut, erityisesti matka- ja majoituskulut, olisivat olleet tarpeellisia ja välttämättömiä asioiden selvittämiseksi ja hoitamiseksi tai miten A:n vaatimat kustannukset liittyvät nimenomaan kyseisten asioiden selvittämiseen.

Asiakkaat ovat vaatineet korvattavaksi A:n matkustus- ja yöpymiskuluja. Asiakkaiden mukaan A on havainnut, että henkilökohtainen tapaaminen on ollut ainoa tehokas tapa saada asioita etenemään pankin kanssa. Matkakuluja on vaadittu yhteensä 8.532 kilometrin matkalta ja yöpymisiä on ollut kolme. Asiakkaat ovat vaatineet puhelinkuluina 152 euroa 79 puhelusta. Asiakkaat eivät ole esittäneet tarkempaa selvitystä matkojen tarpeellisuudesta ja neuvottelujen sisällöstä.

Asiakkaat ovat vaatineet pankkia korvaamaan asianajopalkkioina yhteensä 4.336 euroa. Asiakkaat ovat esittäneet laskun, jossa asianajopalkkioista on veloitettu yhteensä 3.540 euroa ja matkakuluina 110,40 euroa. Asianajajien matkakuluja ei ole vaadittu korvattavaksi. Pankki ei ole kommentoinut erikseen asiakkaiden esittämää laskua.

Lautakunta katsoo käytettävissä olevan selvityksen perusteella, että A:lle on syntynyt vierasvelkapanttausasian selvittämisestä kustannuksia ottaen erityisesti huomioon sen, että asiaa on selvitetty yli kahden vuoden ajan. Lautakunta katsoo kuitenkin, että asiassa ei ole saatu täyttä selvyyttä siitä, miltä osin aiheutuneet kustannukset ovat liittyneet juuri kyseisen asian selvittämiseen ja miltä osin ne ovat olleet välttämättömiä. Lautakunta arvioi vierasvelkapanttausasian selvittämisestä aiheutuneista kustannuksista kohtuulliseksi korvaukseksi 5.000 euroa.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo, että B:llä ja C:llä ei ole oikeutta korvaukseen pankin maksettua AsOy T:n vaatimat suoritukset P Oy:n puolesta antamansa pankkitakauksen perusteella.

Pankkilautakunta suosittaa pankkia korvaamaan A:lle vierasvelkapanttausasian selvittämisestä aiheutuneina kustannuksina 5.000 euroa.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää                                    

Sihteeri Heino

Jäsenet:

Atrila

Kallio

Lehtonen

Pulkkinen