Tapahtumatiedot
Asiakas on sopinut pankin kanssa lainasta 22.12.2009. Lainasopimuksen allekirjoitushetkellä lainan maksuerän automaattisesta veloituksesta hoitotililtä perittiin jokaisen veloituksen yhteydessä asiakkaalta 1,20 euroa. Pankki korotti veloituksen hinnan 1,80 euroon 1.11.2010 alkaen. Hinnan muutos julkaistiin pankin palveluhinnastossa syyskuussa 2010 ja lisäksi muutoksesta oli ilmoitus verkkopankissa syyskuussa 2010 sekä asiakkaille lokakuussa 2010 lähetetyissä tiliotteissa.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Pankki on nostanut lainan kiinteää kuukausikulua 50 %:lla 1,20 eurosta 1,80 euroon. Pankin tulee pitäytyä kiinteän kulun osalta todelliseen kustannustason muutokseen tämän lainan kiinteän kuukausikulun osalta. Pankin olisi tullut ennalta ilmoittaa poikkeuksellisen suuresta 50 %:n muutoksesta erillisellä kirjeellä. Pankin tulee hinnoitella kulut todellisen kustannustason muutoksen osalta, mikä tarkoittaa tietokoneajon kustannusten muutosta.
Asiakas vaatii pankkia perumaan palkkion korotuksen ja palauttamaan liikaa maksetun osuuden kultakin kuukaudelta.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Pankki katsoo menetelleensä asiassa lain ja velan ehtojen mukaisesti.
Hinnan muutoksesta ilmoittaminen
Pankki korotti luoton maksuerän automaattisen veloituksen hinnan 1,80 euroon 1.11.2010 alkaen. Hinnan muutos julkaistiin pankin palveluhinnastossa syyskuussa 2010 ja lisäksi muutoksesta oli ilmoitus verkkopankissa syyskuussa 2010 sekä asiakkaille lokakuussa 2010 lähetetyissä tiliotteissa.
Velan yleisten ehtojen, jotka ovat olleet voimassa asiakkaan allekirjoittaessa velkakirjakokonaisuuteen kuuluvia asiakirjoja 22.12.2009, mukaan pankki julkaisee maksun ja palkkion muutoksen palveluhinnastossaan ja muutos tulee voimaan pankin ilmoittamana ajankohtana, kuitenkin aikaisintaan kuukauden kuluttua julkistamiskuukautta lähinnä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Pankki on ilmoittanut ehtojen mukaisesti riittävän ajoissa tulevasta hinnan muutoksesta. Muutos on julkaistu palveluhinnastossa ja sen lisäksi muutoksesta on ilmoitettu vielä erikseen asiakkaille suunnatuissa viesteissä verkkopankissa ja tiliotteilla.
Perusteet hinnan korotuksen määrälle
Edellä mainittujen pankin velan yleisten ehtojen mukaan pankilla on oikeus muuttaa maksuja ja palkkioita. Pankki voi korottaa velasta perittäviä palveluhinnastoon velkakirjan allekirjoitushetkellä sisältyviä maksuja ja palkkioita yleisen hintatason kohoamisen tai kustannusten lisääntymisen vuoksi tai muusta perustellusta syystä.
Maksu luoton maksuerän automaattisesta veloituksesta on julkaistu pankin palveluhinnastossa 1.5.2006 ja se on otettu käyttöön 1.11.2006. Veloituksen hinta oli tuolloin 1,20 euroa. Hinta on pysynyt samana aina 1.11.2010 tehtyyn 0,60 euron suuruiseen korotukseen saakka.
Pankin 1.11.2010 tekemiin eri palvelumaksujen hinnanmuutoksiin on kokonaisuutena vaikuttanut yleinen hintatason nousu, jota kuvaa kuluttajahintaindeksin muutos. Käytetty hinnanmuutoksen tarkastelujakso on alkanut 1.11.2006, jolloin maksu on otettu käyttöön eikä suinkaan vasta 22.12.2009, jolloin asiakas on allekirjoittanut velkakirjansa. Lisäksi hinnanmuutoksiin on vaikuttanut pankin varainhankinnan kustannustason nousu finanssikriisin sekä kiristyvän sääntelyn myötä.
Hinnanmuutosperusteita ei ole tarkasteltu sopimuskohtaisesti eli kunkin velkakirjan allekirjoituksesta alkaen. Hinnankorotukset on toteutettu samanaikaisesti kaikille asiakkaille, joiden luotot on nostettu maksun käyttöönoton jälkeen voimassa olevan kuluttajansuojalain 7 luvun 24 §:n mukaisesti tasapuolisesti ja kuluttajia syrjimättömällä tavalla.
Varainhankinnan kustannusten nousu sekä kiristyvä sääntely vaikuttaa pääsääntöisesti anto- ja ottolainauksen korkokatteeseen. Pankin kannattavuutta seurataan kuitenkin yleisesti kulujen ja tuottojen välisen erotuksen perusteella, jolloin väistämättä lisääntyvän sääntelyn myötä tulevalla kustannusten nousulla on yleisesti vaikutusta pankin kannattavuuteen. Pankkikin joutuu sopeuttamaan liiketoimintamalliaan uuden säätelyn myötä ja tästä syystä pankki on yleisesti nostanut palvelumaksujaan eri tuotteiden osalta kannattavuuden varmistamiseksi.
Tehdyt hinnanmuutokset on toteutettu kokonaisuutena, jossa osa hinnoista nousee ja osa laskee suurimman osan pysyessä ennallaan. Yksittäisten palvelumaksujen ollessa euromääräisesti hyvin pieniä on käytännössä kuluttajahintojen nousun vaikutus mahdotonta kohdistaa sellaisenaan jokaiseen yksittäiseen palvelumaksuun. Tästä syystä jotkut palvelumaksut saattavat nousta muutosten yhteydessä enemmän kuin mitä kustannustason nousua kuvaava hintaindeksi on noussut. Pankilla on käytössään suuri määrä palvelumaksuja, joita ei ole lainkaan korotettu. Palvelumaksujen toteutettu kokonaiskorotus suhteessa pankin saamiin palkkiotuottoihin on prosentuaalisesti pieni.
1.12.2010 asti voimassa olleen kuluttajasuojalain 7 luvun 10 §:n mukaan kuluttajalta ei saa luottosuhteen perusteella periä maksua, korkoa, hyvitystä tai korvausta, josta ei ole sovittu kuluttajan kanssa tehdyssä kirjallisessa kulutusluottosopimuksessa. Kyseinen säännös otettiin kuluttajasuojalakiin vuonna 1993.
Hallituksen esityksessä (238/1992) todetaan, että kuluttaja on velvollinen suorittamaan ainoastaan sellaisia luottokustannuksia, joiden peruste ja määrä ilmenevät sopimuksesta. Sopimukseen voidaan hallituksen esityksen mukaan ottaa muutosoikeuden sisältäviä ehtoja edellyttäen, että ehdot eivät ole toisen sopijapuolen kannalta kohtuuttomia. Pykälän 2 momentti ei esityksen mukaan sinänsä estä ottamasta sopimukseen luottokustannusten korotuksia koskevia kohtuullisiksi katsottavia ehtoja.
Edelleen hallituksen esityksen mukaan säännös kuitenkin edellyttää, että myös korotusten perusteet käyvät selkeästi ilmi sopimuksesta. Hyvin yleisluontoinen ja täsmentämätön ehto kuten esimerkiksi viittaus luotonantajan kulloinkin käyttämiin maksutaulukoihin tai hinnastoihin ei oikeuta luotonantajaa korottamaan luottokustannuksia yksipuolisin ilmoituksin. Kuluttajalle ei liioin voida asettaa uusia alkuperäiseen sopimukseen sisältymättömiä maksuvelvoitteita.
Korotusehdosta on neuvoteltu 90-luvulla Suomen Pankkiyhdistyksen (nykyään Finanssialan keskusliitto), kuluttaja-asiamiehen ja Pankkitarkastusviraston (nykyään Finanssivalvonta) kesken. Näiden neuvottelujen mukaan pankilla olisi oikeus velkakirjaan sisältyvän ehdon perusteella korottaa maksuja ja palkkioita julkaisemalla muutos hinnastossaan.
Käytännössä vaatimus siitä, että kuluttajalta velkasuhteen perusteella perittävistä maksuista ja palkkioista tulee sopia kuluttajan kanssa ennen kuin velkakirja allekirjoitetaan, voidaan toteuttaa ainakin kahdella eri tavalla. Toinen näistä tavoista on, että itse velkakirjaan sisällytetään luettelonomaisesti ne maksut ja palkkiot, joita velalliselta peritään. Toinen tapa on, että velkakirjaan liitetään erillinen sivu palveluhinnastosta, jossa maksujen ja palkkioiden perusteet on ilmoitettu sekä niiden markkamäärät velkakirjan allekirjoitushetkellä.
Myös kuluttajasuojalain 7 luvun 1.12.2010 voimaan tulleiden muutosten johdosta Finanssialan Keskusliitossa uusituissa mallivelkakirjoissa ja mallissa velan yleisiksi ehdoiksi on edelleen samanlainen maksujen muutosmenettely. Kyseiset mallit on annettu tiedoksi Finanssivalvonnalle ja kuluttaja-asiamiehelle, eikä kummallakaan ole ollut huomauttamista korotusmenettelyyn eikä ehtokohtaan.
Pankissa maksuista ja palkkioista ilmoittaminen on toteutettu siten, että kuluttajalta velkasuhteen perusteella perittävien maksujen perusteet ja niiden määrät velkakirjan allekirjoitushetkellä on sisällytetty velkakirjaan. Velan yleisissä ehdoissa todetaan, että velkakirjakokonaisuudessa kohdassa “Maksujen ja palkkioiden perusteet ja määrät” ovat tästä velasta perittävien sellaisten maksujen ja palkkioiden perusteet ja allekirjoitushetkellä voimassa olevat määrät, jotka velallinen on velvollinen maksamaan pankille nostaessaan velan ja hoitaessaan velan takaisinmaksun velkakirjan, velan yleisten ehtojen ja maksuohjelman mukaisesti
Velkakirjassa todetaan, että velkakirja, velan yleiset ehdot ja maksuohjelma muodostavat yhdessä velkakirjakokonaisuuden. Sillä missä järjestyksessä eri asiakirjat on listattu velkakirjassa, ei ole näkemyksemme mukaan mitään merkitystä asiakirjojen keskinäiseen painoarvoon.
Velan yleiset ehdot kuuluvat velkakirjakokonaisuuteen erottamattomana osana huolimatta siitä, että asiakas ei niitä allekirjoita. Samanlainen käytäntö on kaikkien pankin ja asiakkaiden sellaisten sopimusten kanssa, joita koskevat ns. vakioehdot. Asiakkaat eivät allekirjoita sopimuskokonaisuuteen liittyviä vakioehtoja.
Velkakirjan allekirjoituksin velallinen vakuuttaa, että pankin nimeltä mainittu toimihenkilö on kiinnittänyt hänen huomionsa velkakirjakokonaisuuden keskeisiin kohtiin tai vaihtoehtoisesti, että hänellä on ollut luottoasiakirjat tutustuttavanaan viimeistään allekirjoitusta edeltävänä päivänä.
Pankin sisäisten ohjeiden mukaan velallisen ollessa yksityishenkilö hänelle täytyy selvittää ehdot joko kirjallisesti tai suullisesti ennen allekirjoitusta. Mikäli selvitys tehdään suullisesti, on ohjeiden mukaan velalliselle selvitettävä muun muassa velkakirjassa yksilöidyt lainan myöntämiseen, nostoon ja sopimuksen mukaiseen takaisinmaksuun liittyvät maksut ja palkkiot. Lisäksi on selvitettävä perusteet, joilla pankilla on oikeus korottaa velkakirjaan allekirjoitushetkellä sisältyviä maksuja ja palkkioita.
Asiakkaan kohdalla velkakirjassa todetaan, että pankin toimihenkilö on kiinnittänyt hänen huomionsa velkakirjakokonaisuuden keskeisiin kohtiin. Toimihenkilön kertoman mukaan hän on käynyt pitkään ja perusteellisesti asiakkaan kanssa velkakirjan allekirjoitustilaisuudessa läpi velan ehdot. Sitä ei toimihenkilö tarkkaan muista, mitä juuri asiakkaan kanssa on keskusteltu pankin oikeudesta korottaa velkakirjassa esitettyjä palvelumaksuja. Toimihenkilöllä on kertomansa mukaan yleensä tapana selvittäessään asiakkaalle velan ehtoja, todeta velkakirjassa esitettyjen palvelumaksujen määrien olevan sillä hetkellä voimassa olevia ja että pankilla on velan ehtojen mukaan oikeus muuttaa niitä.
Kuten hallituksen edellä mainitusta esityksestä ja Pankkiyhdistyksen muistiosta käy ilmi, kulutusluottosopimukseen voidaan ottaa luottokustannusten korotuksia koskevia kohtuullisiksi katsottavia ehtoja. Tämä siitä huolimatta, että sopimusoikeuden yleisistä oikeusperiaatteista seuraa muun muassa, ettei sopijapuoli voi yksipuolisesti muuttaa sopimusta.
Pankki katsoo, että sen velkakirjakokonaisuus täyttää kuluttajansuojalaissa kulutusluottosopimukselle asetetut vaatimukset ja että pankki on toiminut velkakirjakokonaisuuden ehtojen mukaisesti korottaessaan luoton maksuerän automaattisen veloituksen palvelumaksua 1,20 eurosta 1,80 euroon.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Asiakkaan ja pankin välinen 18.12.2009 päivätty velkakirja, jonka osapuolet ovat allekirjoittaneet 22.12.2009. Velkakirjan toisella sivulla on otsikon ”Maksujen ja palkkioiden perusteet ja määrät” alla todettu luoton maksuerän automaattisesta veloituksesta seuraavaa: ”Jos luotto on suoraveloituksessa, peritään luoton maksuerän automaattisesta veloituksesta hoitotililtä jokaisen veloituksen yhteydessä 1,20 euroa”. Asiakas on allekirjoituksellaan vahvistanut seuraavaa:
”Sitoudun maksamaan tästä velkakirjakokonaisuudesta johtuvat maksuvelvoitteet velan ehtojen mukaisesti.
Olen saanut pankilta kappaleen velkakirjasta, velan yleisistä ehdoista ja maksuohjelmasta, jotka yhdessä muodostavat velkakirjakokonaisuuden. Allekirjoitettu kappale velkakirjakokonaisuudesta on pankin hallussa. Velan ehdoilla tarkoitetaan tämän velkakirjakokonaisuuden ehtoja. Olen tutustunut niihin, hyväksyn ne ja sitoudun noudattamaan niitä. Tämän velan ehtoja voidaan muuttaa velallisen ja pankin välisellä kirjallisella sopimuksella.
Pankin toimihenkilö [toimihenkilön nimi] on kiinnittänyt huomiotani velkakirjakokonaisuuden keskeisiin kohtiin.”
- Velan yleiset ehdot, jotka olivat voimassa lainasopimuksen allekirjoitushetkellä. Ehdoissa on todettu maksuista ja palkkioista seuraavaa:
”Velallinen on velvollinen maksamaan pankille velkakirjan allekirjoitushetkeltä voimassa olevaan Palveluhinnastoon sisältyvät velan myöntämiseen, nostoon, takaisinmaksuun ja muuhun hoitoon liittyvät maksut ja palkkiot. Pankilla on oikeus muuttaa maksuja ja palkkioita. Pankki voi korottaa velasta perittäviä Palveluhinnastoon velkakirjan allekirjoitushetkellä sisältyviä maksuja ja palkkioita yleisen hintatason kohoamisen tai kustannusten lisääntymisen vuoksi tai muusta perustellusta syystä.
Pankki julkaisee maksun ja palkkion muutoksen Palveluhinnastossaan. Muutos tulee voimaan pankin ilmoittamana ajankohtana, kuitenkin aikaisintaan kuukauden kuluttua julkaisemiskuukautta lähinnä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Palveluhinnasto on nähtävissä pankin kaikissa toimipaikoissa.
Velkakirjakokonaisuuden kohdassa “Maksujen ja palkkioiden perusteet ja määrät” ovat tästä velasta perittävien sellaisten maksujen ja palkkioiden perusteet ja allekirjoitushetkellä voimassa olevat määrät, jotka velallinen on velvollinen maksamaan pankille nostaessaan velan ja hoitaessaan velan takaisinmaksun velkakirjan, velan yleisten ehtojen ja maksuohjelman mukaisesti. Siinä ei ole sellaisia maksuja, palkkiota ja korvauksia, jotka velallisen on maksettava pankille sen johdosta, että hän on laiminlyönyt täyttää maksuvelvollisuutensa tai jotka aiheutuvat velkakirjaan, sen ehtoihin tai maksuohjelmaan tehtävistä muutoksista tai muista velallisen toimeksiannosta tehtävistä tai velallisen menettelystä aiheutuvista toimenpiteistä.
Velallisen on korvattava pankille kustannukset ja palkkiot, jotka aiheutuvat velan, sen korkojen ja velan hoitoon liittyvien maksujen ja palkkioiden perimisestä.”
- Lainalaskelma, joka on päivätty 13.11.2009. Laskelman mukaan ensimmäinen lyhennyspäivä oli 13.12.2009 ja viimeinen 13.11.2014. Jokaiselle kuulle on merkitty kuluiksi 1,20 euroa.
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, onko pankilla ollut oikeus korottaa lainan maksuerän automaattisen veloituksen hintaa.
Sovellettavat lainkohdat ja lainaehdot
Velkakirjan otsikon ”Maksujen ja palkkioiden perusteet ja määrät” alla on todettu luoton maksuerän automaattisesta veloituksesta seuraavaa: ”Jos luotto on suoraveloituksessa, peritään luoton maksuerän automaattisesta veloituksesta hoitotililtä jokaisen veloituksen yhteydessä 1,20 euroa”.
Velkakirjassa asiakas on allekirjoituksellaan vahvistanut seuraavaa:
”Olen saanut pankilta kappaleen velkakirjasta, velan yleisistä ehdoista ja maksuohjelmasta, jotka yhdessä muodostavat velkakirjakokonaisuuden. […] Velan ehdoilla tarkoitetaan tämän velkakirjakokonaisuuden ehtoja. Olen tutustunut niihin, hyväksyn ne ja sitoudun noudattamaan niitä. Tämän velan ehtoja voidaan muuttaa velallisen ja pankin välisellä kirjallisella sopimuksella.”
Velan yleisissä ehdoissa on todettu maksuista ja palkkioista seuraavaa:
”Velallinen on velvollinen maksamaan pankille velkakirjan allekirjoitushetkeltä voimassa olevaan Palveluhinnastoon sisältyvät velan myöntämiseen, nostoon, takaisinmaksuun ja muuhun hoitoon liittyvät maksut ja palkkiot. Pankilla on oikeus muuttaa maksuja ja palkkioita. Pankki voi korottaa velasta perittäviä Palveluhinnastoon velkakirjan allekirjoitushetkellä sisältyviä maksuja ja palkkioita yleisen hintatason kohoamisen tai kustannusten lisääntymisen vuoksi tai muusta perustellusta syystä.
Pankki julkaisee maksun ja palkkion muutoksen Palveluhinnastossaan. Muutos tulee voimaan pankin ilmoittamana ajankohtana, kuitenkin aikaisintaan kuukauden kuluttua julkaisemiskuukautta lähinnä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Palveluhinnasto on nähtävissä pankin kaikissa toimipaikoissa.
Velkakirjakokonaisuuden kohdassa “Maksujen ja palkkioiden perusteet ja määrät” ovat tästä velasta perittävien sellaisten maksujen ja palkkioiden perusteet ja allekirjoitushetkellä voimassa olevat määrät, jotka velallinen on velvollinen maksamaan pankille nostaessaan velan ja hoitaessaan velan takaisinmaksun velkakirjan, velan yleisten ehtojen ja maksuohjelman mukaisesti. Siinä ei ole sellaisia maksuja, palkkiota ja korvauksia, jotka velallisen on maksettava pankille sen johdosta, että hän on laiminlyönyt täyttää maksuvelvollisuutensa tai jotka aiheutuvat velkakirjaan, sen ehtoihin tai maksuohjelmaan tehtävistä muutoksista tai muista velallisen toimeksiannosta tehtävistä tai velallisen menettelystä aiheutuvista toimenpiteistä.
Velallisen on korvattava pankille kustannukset ja palkkiot, jotka aiheutuvat velan, sen korkojen ja velan hoitoon liittyvien maksujen ja palkkioiden perimisestä.”
Sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olleen kuluttajansuojalain 7 luvun 10 §:n (85/1993) mukaan:
”Kulutusluottosopimus on tehtävä kirjallisesti. Kuluttajalle on annettava kappale sopimusta.
Kuluttajalta ei saa luottosuhteen perusteella periä maksua, korkoa, hyvitystä tai korvausta, josta ei ole sovittu 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa.”
Edellä mainittua pykälää koskevassa hallituksen esityksessä todetaan seuraavaa:
”Sopimusoikeuden yleisistä oikeusperiaatteista seuraa muun muassa, ettei sopijapuoli voi yksipuolisesti muuttaa sopimusta. Sopimukseen voidaan kuitenkin ottaa muutosoikeuden sisältäviä ehtoja edellyttäen, että ehdot eivät ole toisen sopijapuolen kannalta kohtuuttomia. Pykälän 2 momentti ei sinänsä estä ottamasta sopimukseen luottokustannusten korotuksia koskevia kohtuullisiksi katsottavia ehtoja. Tililuotossa tai muussa pitkäaikaisessa luotossa voidaan esimerkiksi pitää kohtuullisena ehtoa, joka oikeuttaa luotonantajan määräajoin korottamaan jatkuvasti suoritettavia maksuja kuten tilinhoitomaksuja. Säännös kuitenkin edellyttää, että myös korotusten perusteet käyvät selkeästi ilmi sopimuksesta. Hyvin yleisluontoinen ja täsmentämätön ehto kuten esimerkiksi viittaus luotonantajan kulloinkin käyttämiin maksutaulukoihin tai hinnastoihin ei oikeuta luotonantajaa korottamaan luottokustannuksia yksipuolisin ilmoituksin. Kuluttajalle ei liioin voida asettaa uusia alkuperäiseen sopimukseen sisältymättömiä maksuvelvoitteita.
Säännös ei estä sitä, että osapuolet keskinäisin sopimuksin muuttavat luottosopimusta ja sopivat siinä yhteydessä myös uusista tai muuttuneista luottokustannuksista. Sopimuksen muuttamista koskevat samat vaatimukset kuin sopimuksen tekemistä. Muutoksista on siten sovittava kirjallisesti ja kuluttajalle on annettava kappale sopimusta.”
Kuluttajansuojalain 1.5.2010 voimaan tullutta 7 luvun 24 §:ää sovelletaan ennen pykälän voimaantuloa tehtyihin jatkuvaa luottoa koskeviin sopimuksiin siltä osin kuin pykälässä säädetään tietojen toimittamisesta kuluttajalle säännöllisesti pysyvällä tavalla. Pykälässä todetaan seuraavaa:
”Kuluttajalle on ilmoitettava koron muutoksista pysyvällä tavalla. Muutoksesta ilmoitettaessa on mainittava myös maksuerän suuruus koron muuttumisen jälkeen ja, jos erien lukumäärä tai maksuvälit muuttuvat, niitä koskevat ajantasaiset tiedot. Asuntoluotoissa kuluttajalle on erien lukumäärän sijaan annettava viimeistä maksupäivää koskeva ajantasainen tieto.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava kuluttajalle ennen muutoksen voimaantuloa. Jos uutta viitekorkoa koskevat tiedot julkistetaan asianmukaisesti ja ne ovat saatavilla myös luotonantajan toimitiloissa, tiedot voidaan kuitenkin antaa kuluttajalle sopimuksessa sovituin määräajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Luottosopimuksen johdosta perittäviä maksuja voidaan muuttaa vain sopimuksessa yksilöidyin perustein. Maksujen muutoksista ilmoittamiseen sovelletaan, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään koron muutoksista.”
Ratkaisun perustelut
Asiakkaan mukaan pankin veloituksen korotus on liian suuri ja pankin olisi tullut ilmoittaa poikkeuksellisen suuresta muutoksesta erillisellä kirjeellä. Pankin mukaan korotus on tehty lain ja lainaehtojen mukaisesti.
Lautakunta toteaa, että pankilla on oikeus yleisten ehtojen mukaisesti korottaa yksipuolisesti palveluhinnastoon velkakirjan allekirjoitushetkellä kuuluvia maksuja ja palkkioita ehdoissa mainituilla perusteilla. Edelleen lautakunta toteaa, että yleisten ehtojen mukaisesti pankin pitää julkaista muutos palveluhinnastossaan. Lisäksi lautakunta toteaa, että yleisissä ehdoissa on erikseen todettu mahdollisuus muuttaa velkakirjassa mainittuja maksuja ja palkkioita ja että näiden maksujen ja palkkioiden ilmoitetut määrät olivat voimassa lainan allekirjoitushetkellä. Lautakunta katsoo, että pankilla olisi edellä mainituilla perusteilla oikeus korottaa luo-ton maksuerän automaattista veloitusta yleisten ehtojen mukaisesti.
Lautakunta toteaa kuitenkin, että ongelmalliseksi sopimuksen tulkinnan tekee velkakirjaan otettu ehto, jonka mukaan ”tämän velan ehtoja voidaan muuttaa velallisen ja pankin välisellä kirjallisella sopimuksella”. Lautakunta toteaa, että yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan erityisehto kumoaa sen kanssa ristiriidassa olevan yleisehdon. Tässä tapauksessa on kyse siitä, onko velkakirjan sopimuksen muuttamista koskeva ehto ristiriidassa yleisten ehtojen korotusehdon kanssa.
Pankkilautakunta katsoo, että velkakirjaan on kirjattu maksujen ja palkkioiden perusteet ja velkakirjan allekirjoitushetkellä voimassa olleet määrät, eivätkä nämä muodosta sellaista erityisehtoa, joka olisi ristiriidassa yleisten ehtojen kanssa. Lautakunta katsoo, että edellä mainittujen tietojen lisääminen velkakirjaan pelkän hinnastoviittauksen sijaan on omiaan lisäämään asiakkaan ymmärrystä lainanhoitokuluista allekirjoitushetkellä, mutta voi aiheuttaa epäselvyyttä myöhemmän hintakehityksen johdosta.
Velkakirjan mukaan sen ehtoja voidaan muuttaa velallisen ja pankin välisellä kirjallisella sopimuksella. Lautakunta katsoo, ettei tämä ehto ole ristiriidassa sen kanssa, että samassa sopimuskokonaisuudessa velallinen ja pankki ovat sopineet kirjallisesti velan yleisissä ehdoissa siitä, että pankilla on oikeus korottaa maksuja ja palkkioita ehtojen mukaisesti. Lautakunta katsoo lisäksi, että korotusoikeutta koskevat ehdot ovat kuluttajansuojalain mukaiset. Lautakunta katsoo siten, että sopimuskokonaisuutta arvioiden pankilla on oikeus korottaa lainan maksuerän automaattisesta veloituksesta perittävää palkkiota.
Velkakirjan allekirjoitushetkellä voimassa olleen kuluttajansuojalain 7 luvun 10 §:ää koskevassa lain esitöissä todetaan, että luottokustannusten korotukset ovat mahdollisia, jos korotusten perusteet käyvät selkeästi ilmi sopimuksesta. Velan yleisten ehtojen mukaan pankki voi korottaa velasta perittäviä palveluhinnastoon velkakirjan allekirjoitushetkellä sisältyviä maksuja ja palkkioita yleisen hintatason kohoamisen tai kustannusten lisääntymisen vuoksi tai muusta perustellusta syystä. Pankki on perustellut palvelumaksun korotusta yleisen hintatason ja varainhankinnan kustannusten nousulla, kiristyvän sääntelyn vaikutuksella lainauksen korkokatteeseen sekä hinnanmuutosten kokonaisuuteen. Pankkilautakunta katsoo, että pankin palvelumaksun korotukselle on ollut perustellut syyt.
Edellä mainituissa lain esitöissä on todettu myös, että korotuksen tulee olla kohtuullinen. Pankin mukaan palvelumaksun korotus 1,20 eurosta 1,80 euroon perustuu tarkastelujaksoon, joka on alkanut 1.11.2006, jolloin maksu on otettu käyttöön. Hintaa ei ole muutettu sen käyttöön oton jälkeen. Muutos on koskenut kaikkia pankin asiakkaita. Lautakunta katsoo, että pankki ei ole toiminut virheellisesti käyttäessään tarkastelujaksona koko maksun voimassaoloaikaa asiakkaan laina-ajan sijaan.
Pankkilautakunta on kohtuusarviointia tehdessään ottanut huomioon edellä mainitut seikat ja erityisesti sen, että kyseessä oleva palvelumaksun korotus on tehty osana suurempaa kokonaisuutta, jossa osa hinnoista on noussut, osa laskenut ja osa pysynyt samana. Lautakunta katsoo, että pankin lainan maksuerän automaattisen veloituksen hinnan korotus on ollut kohtuullinen.
Suositus
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että pankilla on ollut oikeus korottaa lainan maksuerän automaattisen veloituksen hintaa ja hinnan korotus on kokonaisuutena arvioiden ollut kohtuullinen. Lautakunta ei suosita korvausta.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Laine, Lampela ja Ruokanen sekä varajäsen Kallonen. Sihteerinä toimi Heino.
PANKKILAUTAKUNTA