Haku

PKL 28/11

Tulosta

Asianumero: PKL 28/11 (2011)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 20.09.2011

Kortin oikeudeton käyttö törkeä huolimattomuus

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas on saattanut asian Pankkilautakunnan käsiteltäväksi 25.3.2011 saapuneella valituksellaan.

Asiakkaan yhdistelmäkortti varastettiin 9.2.2011. Asiakkaan mukaan tämä tapahtui todennäköisesti Tallinnan satamassa. Asiakas käytti itse korttiaan viimeisen kerran Helsingin satamassa 9.2.2011 maksaessaan laivalippuja Tallinnaan. Koska asiakas mat-kusti Viron maaseudulle ystävänsä maatilalle, ei hän matkan aikana tarvinnut lompakkoaan tai korttiaan, joita hän säilytti housujensa takataskussa. Asiakas huomasi lompakkonsa kadonneen 12.2.2011, jolloin hän kuoletti kortin. Ennen katoamisilmoituksen tekemistä kortilla oli nostettu rahaa pankkitililtä 6.404,00 euroa ja luottotililtä 5.310,00 euroa.
Asiakas ei ole huolimattomuudestaan tai tuottamuksellaan vaikuttanut tunnusluvun joutumiseen rikollisten haltuun. Koska kortin tunnusluku oli piilotettuna asiakkaan matkapuhelimeen numerosarjaan eikä matkapuhelinta anastettu, on kortin tunnusluku onnistuttu jotenkin kopioimaan. 

Asiakas katsoo, että pankki on korvausvelvollinen, jos tunnusluku on jotenkin kopioitavissa kortista tai sitä käytettäessä.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Asiakas on ilmoittanut, että häneltä on varastettu maksukortti 9.2.2011 hänen ollessa matkalla Virossa. Oikeudettomia tapahtumia ja nostoja on tehty ajalla 9.2.2011-12.2.2011 sekä kortin debit- että credit-puolelta käyttämällä kortin pin-koodia. Korttia on aluksi käytetty useita kertoja baarissa ja sen jälkeen sillä on tehty päivittäin lukuisia automaattinostoja. Asiakas kiistää itse käyttäneensä korttia Virossa tai laivalla. Kortti on ilmoitettu kadonneeksi ja suljettu vasta 13.2.2011 klo 00:20.

Asiakas on valituksessaan katsonut, että pankki on korvausvelvollinen asiassa, jos tunnusluku on jotenkin kopioitavissa kortista tai sitä käytettäessä. Pankki on katsonut, että oikeudeton käyttö jää asiakkaan vastuulle. Vaikka asiakas olisikin joutunut rikoksen uhriksi, vastuu kortin väärinkäytöstä pankin ja asiakkaan välisessä suhteessa ratkaistaan maksupalvelulain säännösten nojalla.

Sopimusehdot

Voimassa olevissa korttia koskevissa ehdoissa on käyty läpi kortinhaltijan velvollisuuksia kortin ja tunnusluvun säilyttämisen suhteen. Ehtojen mukaisesti kortinhaltijan on säilytettävä korttiaan huolellisesti ja näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistö esim. kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on myös velvollinen varmistamaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Lisäksi korttiehtojen mukaan kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun tai tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on ilmoitettava viipymättä.

Korttiehtojen mukaan kortinhaltija vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä mm. silloin, jos kortin katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän on huolimattomuudestaan laiminlyönyt kortin ja tunnusluvun säilyttämisen korttiehtojen kortin säilyttämistä koskevan kohdan mukaisesti ja muita kortin käyttöä koskevia ehtoja. Vastuu väärinkäytöksistä on rajattu 150 euroon. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos kortinhaltija on toiminut törkeän huolimattomasti. Ehtokohta vastaa maksupalvelulain 62 §:ää.

Kortin katoaminen ja siitä annettu selvitys

Asiakas ei ole valituksessaan millään tavoin selvittänyt niitä olosuhteita, joissa kortti on kadonnut. Tapahtumankulku on kaiken kaikkiaan jäänyt hieman epäselväksi ja ristiriitaiseksi.

Asiakas on 22.2.2011 kirjallisesti ilmoittanut, että lompakko on anastettu todennäköisesti 9.2.2011 Tallinnan satamassa. Asiakas ilmoittaa 9.3.2011 päivätyssä vastineessaan säilyttäneensä kortti rahapussissa housujen takataskussa ja että rahapussi on “joutunut rikoksen kohteeksi”.

Pankille 11.4.2011 antamassaan kirjallisessa selvityksessä asiakas ei ole millään lailla kommentoinut kortin katoamis- tai säilyttämistapaa, vaikka häneltä on erityisesti pyydetty tästä asiasta lisäselvitystä.

Asiakas on kuitenkin hyvin pian tapahtuman jälkeen 15.2.2011 pankin pankkitoimihenkilö kanssa käymässään puhelinkeskustelussa kertonut, että häneltä oli lompakko pudonnut. Puhelinkeskustelun sisältö on kirjattu välittömästi muistiin pankin tietojärjestelmään, joten puhelinkeskustelu ei perustu toimihenkilön muistikuviin.

Asiakkaan asiasta antamat selvitykset ovat keskenään jossain määrin ristiriitaisia, sillä aluksi hän on puhunut lompakon putoamisesta ja myöhemmin sen anastamisesta. Pankin mukaan asiakas on ollut vaitonainen tapahtumakulusta eikä häneltä ole saatu asiasta yksityiskohtaista selvitystä katoamista edeltäneistä olosuhteista ja tapahtumista, vaikka sitä on häneltä erikseen pyydetty.

Asiassa ei ole ilmeisesti tehty rikosilmoitusta Suomen poliisille, eikä vironkielisestä rikosilmoituksesta ole saatavissa asiasta lisätietoja mm. sen vuoksi, että se näyttää sisältävän lähinnä asiakkaan omia henkilö- ja yhteystietoja eikä siitä ole myöskään toimitettu suomenkielistä käännöstä.

Kortin säilyttäminen ja tallellaolon seuraaminen

Yleisten korttiehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen varmistamaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri.

Kortin tallellaolon seuraamista on linjattu Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2006:81. Vaikka ratkaisu onkin ajalta ennen maksupalvelulakia, voidaan sen yleispätevä linjauksia kortin tallellaolon seuraamisesta soveltaa myös maksupalvelulain aikaan. Korkein oikeus on päätöksessään todennut, että kuluttajansuojalain mukaan kortinhaltijalta edellytetään kortin tallellaolon seuraamista olosuhteiden vaatimaa huolellisuutta noudattaen ja velvollisuuden rikkominen saattaa olla sellaista huolimattomuutta, joka aiheuttaa vastuun kortin väärinkäytöstä. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista huolellisuus edellyttää, riippuu olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä anastus- ja katoamisriskeistä. Esimerkiksi kortinhaltijan liikkuessa suurissa ihmisjoukoissa tai muissa paikoissa, joissa taskuvarkauksien riski on erityisen suuri, tarkastamisvelvollisuus on korostunut, koska ammattimaisesti suoritettua taskuvarkautta ei yleensä huomata sen tapahtuessa.

Asiakas on kertonut säilyttäneensä korttiaan lompakossa housujen takataskussa. Ottaen huomioon kortin turvattoman säilyttämispaikan ja kohonneen taskuvarkauden riskin liikuttaessa suurissa väkijoukoissa ja Virossa, olisi huolellisesti toimivan asiakkaan tullut tarkistaa lompakon ja kortin tallellaolo säännöllisesti. Erityisesti lompakon säilytyspaikka huomioiden, olisi asiakkaan pitänyt käsityksemme mukaan huomata sen katoaminen aikaisemmin kuin reilut 3 vuorokautta katoamisen jälkeen.

Kortin tunnusluvun kopioiminen kortista

Asiakas on valituksessaan väittänyt, että hänen korttinsa tunnusluku on jollain tavalla pystytty kopioimaan. Kortin tunnuslukua on säilytetty asiakkaan kertomuksen mukaan hänen matkapuhelimeensa tallennettuna. Asiakas on itse kiistänyt käyttäneensä korttia Virossa tai laivalla. Ensimmäinen kiistetty tapahtuma Virossa on 9.2.11 klo 17:19 baarissa, missä on tehty useita ostoja.

Kyseessä on ollut sirullinen kortti. Tiedossamme ei ole kansainvälisesti yhtään tapausta, jossa sirullinen kortti olisi onnistuttu kopioimaan. Myöskään kortin tunnuslukua ei voi saada selville itse kortista. Julkisuudessa on tosin viime aikoina uutisoitu tapauksesta, jossa tutkijat ovat teoriassa löytäneet uuden tavan sirukorttien PIN-koodin varastamiseen, mutta tähän ei kuitenkaan ole vielä törmätty kertaakaan käytännössä. Missään päin maailmaa ei siten ole vielä kertaakaan onnistuttu kopioimaan kortin sirua. Jos rikolliset olisivat tässä ensimmäistä kertaa onnistuneet, he tuskin olisivat jättäneet kopiointia tähän yhteen ainoaan suomalaiseen korttiin. Havaittavissa sen sijaan on ollut, että aina asiaan liittyvän uutisoinnin jälkeen lisääntyvät asiakkaiden väitteet sirullisen kortin kopioinnista tai siitä, että kortin PIN-koodi saataisiin selville itse kortista.

Edellä esitetyn perusteella pankki katsoo, että sekä asiakkaan kortti että siihen kuuluva PIN-koodi ovat olleet helposti yhdistettävissä toisiinsa. Kopiointia huomattavasti todennäköisempää on se, että vastoin asiakkaan väittämää sekä korttia että tunnuslukua on säilytetty samassa lompakossa. Tätä puoltaa myös se seikka, että asiakas ei itse ole ilmoituksensa mukaan lainkaan käyttänyt korttiaan Virossa tai laivalla, missä yhteydessä kortin tunnusluku olisi mahdollisesti pystytty urkkimaan.

Vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä

Edellä esitetyn perusteella pankki katsoo, että korttiehdoissa esitettyjä kortinhaltijalle asetettuja kortin säilyttämiseen ja kortin tallellaolon seuraamiseen liittyviä velvollisuuksia ei ole noudatettu, vaan korttia ja tunnuslukua on säilytetty samassa paikassa. Li-säksi katoamisilmoituksen tekeminen vasta reilun 3 vuorokauden päästä kortin katoamisesta on osaltaan johtanut siihen, että vahingon määrä on merkittävästi kasvanut. Pankki katsoo, että asiakkaan toiminta on siten ollut korttiehtojen mukaisesti törkeän huolimatonta, jolloin asiakkaan vastuun määrää ei ole rajoitettu 150 euroon. Tämän vuoksi pankki katsoo, että pankki ei korttiehtojen eikä maksupalvelulain 62 §:n 2 momentin perusteella ole velvollinen korvaamaan asiakkaalle kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutunutta vahinkoa.

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa asiakkaan yhdistelmäkortti ja kortin tunnusluku ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon ja niitä on käytetty oikeudettomiin ostoihin ja automaattinostoihin ennen kuin asiakas on ilmoittanut kortin kadonneeksi. Asiakkaan ja pankin välillä kyse on siitä, kumman osapuolen vastuulle nämä korttitapahtumat jäävät.

Maksupalvelulaki ja korttiehdot

Tapauksessa sovellettavaksi tulee 1.5.2010 voimaan tullut ja tapahtuma-aikaan voimassa ollut maksupalvelulaki, jossa säännellään maksuvälineen haltijan velvollisuudesta huolehtia maksuvälineestä (53 §) sekä maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvä-lineen oikeudettomasta käytöstä (62 §). Molemmat säännökset ovat pakottavia maksupalvelun käyttäjän hyväksi, kun maksupalvelun käyttäjä on kuluttaja. Maksupalvelulain säännösten lisäksi sovellettavaksi tulevat tapahtuma-aikaan voimassa olleet pankin yleiset korttiehdot. Korttiehdoissa on sovittu pankin ja kortinhaltijan välisestä vastuusta kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta maksupalvelulain pakottavien säännösten mukaisesti ja lisäksi korttiehdoissa on määritelty kortinhaltijan velvollisuudet kortin ja tunnusluvun säilyttämisen ja käyttämisen suhteen.

Maksupalvelulain 62 §:n perusteella kortinhaltija vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä katoamisilmoitusta edeltävältä ajalta muun muassa, jos maksuvälineen joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että kortinhaltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa. Kortinhaltijan vastuulle edellä mainitussa tapauksessa on laissa asetettu 150 euron enimmäismäärä. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos kortinhaltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan kortinhaltijan on käytettävä korttia sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti kortinhaltijan on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava kortista ja sen tunnusluvusta.

Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskeviin ehtoihin voidaan sisällyttää tarkempia ehtoja siitä, millaisiin toimiin maksuvälineen haltijan on ryhdyttävä pitääkseen maksuvälineen turvassa. Tässä tapauksessa maksuvälineen käyttöä koskevat ehdot ovat pankin yleiset korttiehdot. Korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut muun muassa säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellä siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on korttiehtojen mukaan velvollinen varmistamaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että kortti on tal-lessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, kortin tai tunnusluvun joutumisesta sivullisen haltuuun/tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille.

Huolellisuuden arvioinnista

Pankkilautakunta toteaa kortinhaltijan huolellisuuden arvioinnin olevan kokonaisharkintaa. Kortin huolelliseen säilyttämiseen kuuluu, että kortinhaltija toteuttaa kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin turvallisesti, jotta se ei joutuisi sivullisen haltuun. Arvioitaessa sitä, millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan yleensä katsoa kuuluvan sen, että maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua säilytetään erillään toisistaan siten, ettei sivullinen voi yhdistää niitä. Lain esitöiden mukaan huolellisena menettelynä voidaan yleensä pitää esimerkiksi sitä, että korttia säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa. Kohtuullisiin varotoimiin kuuluu myös se, että kortinhaltija seu-raa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuulle säädettyä 150 euron rajoitusta ei sovelleta, jos kortinhaltija on luovuttanut kortin sen käyttöön oikeudettomalle, koska tällöin katsotaan olevan kyse tietoisesta riskin otosta. Euromääräistä rajoitusta ei myöskään sovelleta, jos kortinhaltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Jotta huolimattomuutta voitaisiin pitää törkeänä, kortinhaltijan toiminnan on maksupalvelulain esitöiden mukaan selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti vahinkoriskin suuruuteen ja varotoimenpiteiden mahdollisuuteen. Esimerkkinä lain esitöissä mainitaan, että törkeästä huolimattomuudesta voi olla kysymys silloin, kun kortinhaltija on säilyttänyt korttia ja tunnuslukua samassa lompakossa.

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa asiakas katsoo, että hän ei ole huolimattomuudellaan vaikuttanut tunnusluvun joutumiseen ulkopuolisen tietoon ja että pankki on korvausvelvollinen jos tunnusluku on kopioitavissa kortista. Pankki katsoo, että asiakas ei ole noudattanut kortin ja tunnusluvun säilyttämiseen eikä kortin tallellaolon seuraamiseen ja katoamisilmoituksen tekemiseen liittyviä velvollisuuksiaan. Pankki katsoo, että asiakkaan toiminta on ollut törkeän huolimatonta ja asiakas vastaa vahingosta kokonaisuudessaan.

Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa. Mikäli asiakkaan katsotaan näin laiminlyöneen velvollisuuksiaan, on lisäksi ratkaistava, onko asiakas toiminut törkeän huolimattomasti.

Ratkaisun perustelut

Kortin säilyttäminen ja tallellaolon seuraaminen ja katoamisilmoituksen tekeminen

Pankkilautakunta toteaa ympäröivien olosuhteiden olevan olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä kortin huolellinen säilyttäminen kortinhaltijalta edellyttää. Mikäli tietyissä olosuhteissa voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa olevan esimerkiksi kohonnut riski taskuvarkauksille, voidaan myös huolellisen kortinhaltijan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota kortin säilyttämiseen. Huomioon on otettava myös ne mahdollisuudet, joita kortinhaltijalla on kyseisissä olosuhteissa ollut korttiaan säilyttää.

Pankkilautakunta toteaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan kortin turvallisen säilyttämisen tavoin olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, ja toimia tämän tiedon pohjalta estämällä kortin käyttö.

Arvioitaessa, kuinka usein tapahtuvaa kortin tallella olon tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, huomioon otettavaksi tulevat samat olosuhteita koskevat seikat, jotka on huomioitu arvioitaessa kortinhaltijan huolellisuutta kortin säilyttämisessä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.

Tapauksessa saadun selvityksen mukaan asiakas on käyttänyt itse korttiaan viimeisen kerran Helsingin satamassa. Lompakkoaan ja siinä ollutta korttiaan asiakas on kertomansa mukaan säilyttänyt housujensa takataskussa. Korttia on käytetty ensimmäisen kerran oikeudetta (9.2.2011 klo 17:19) pian sen jälkeen, kun asiakkaan laiva on saapunut Tallinnaan kello 16:00. Asiakas on huomannut kortin kadonneen 12.2.2011, koska hän ei matkustaessaan laivalla Tallinnaan ja Tallinnasta edelleen Viron maaseudulle tarvinnut korttiaan.

Pankkilautakunta pitää asiassa saadun selvityksen perusteella todennäköisenä, että asiakkaan lompakko on anastettu hänen takataskustaan laivamatkalla, Tallinnan satamassa tai sataman läheisyydessä ennen kuin asiakas on jatkanut matkaansa Viron maaseudulle. Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaalla olisi ollut matkansa aikana mahdollista säilyttää lompakkoaan turvallisemmin ja sellaisessa paikassa, johon ulkopuolinen ei olisi päässyt käsiksi asiakkaan huomaamatta. Ottaen huomioon olosuhteet ja asiakkaan tapa säilyttää lompakkoaan, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tullut tarkistaa korttinsa tallella oloa jo matkan aikana ainakin noustessaan maihin Tallinnassa sekä saavuttuaan määränpäähänsä Viron maaseudulle. Mikäli asiakas olisi toiminut näin ja ilmoittanut viipymättä kortin katoamisesta pankille, olisi kortin oikeudettomalta käytöltä ja siitä aiheutuneelta vahingolta voitu välttyä todennäköisesti koko-naan. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan näin ollen huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan seurata kortin tallella oloa olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla.

Tunnusluvun säilyttäminen

Tapauksessa asiakkaan kortilla on tehty Tallinnassa oikeudettomia ostoja ja automaattinostoja kortin tunnuslukua käyttäen. Asiakas käytti itse korttiaan ja tunnuslukuaan viimeisen kerran Helsingin satamassa ostaessaan laivalippua. Asiakkaan mukaan kortin tunnusluku oli ylhäällä ainoastaan hänen matkapuhelimessaan piilotettuna numerosarjaan eikä hänen puhelintaan anastettu. Asiakkaan käsityksen mukaan kortin tunnusluku on onnistuttu kopioimaan kortista.

Pankkilautakunnan tietojen mukaan missään päin maailmaa ei ole todettu kortin väärinkäyttötapausta, jossa rikolliset olisivat onnistuneet saamaan kortin tunnusluvun tietoonsa kortin sirusta tai magneettinauhasta taikka onnistuneet ohittamaan maksupäätteen tai nostoautomaatin edellyttämän oikean tunnusluvun näppäilyn.

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella todennäköiseksi, että tässä tapauksessa asiakkaan korttia oikeudetta käyttänyt on onnistunut urkkimaan kortin tunnusluvun asiakkaan maksaessa laivalippuja Helsingin satamassa. Jos näin ei olisi tapahtunut, on kortin tunnusluvun täytynyt päätyä ulkopuoliselle lompakon anastuksen yhteydessä.

Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on tunnuslukua näppäillessään suojattava näppäimistöä esim. kädellä siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Pankkilautakunta katsoo, että sataman kaltaisissa paikoissa, joiden kautta liikkuu suuria ihmismääriä olosuhteissa joissa voidaan yleisen elämänkokemuksen perusteella katsoa olevan kohonnut taskuvarkauksien riski, kortinhaltijan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota paitsi korttinsa säilyttämiseen myös tunnuslukunsa suojaamiseen. Asiakas ei ole tapauksessa selvittänyt, millä tavoin hän on menetellyt maksaessaan laivalippuja kortillaan ja hyväksyessään maksutapahtumaa kortin tunnusluvulla. Siinä tapauksessa, että ulkopuolinen on saanut asiakkaan kortin tunnusluvun tietoonsa asiakkaan maksaessa laivalippuja, Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaisia velvol-lisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen suhteen.

Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että mikäli tunnusluku on päätynyt ulkopuolisen tietoon lompakon anastuksen yhteydessä, on tunnusluvun täytynyt olla asiakkaan lompakossa tunnistettavassa muodossa ja lompakon anastaneen henkilön yhdistettävissä korttiin. Näin erityisesti, kun otetaan huomioon, että kortilla on tehty onnistuneita ja tunnusluvulla hyväksyttyjä ostoja pian lompakon anastamisen jälkeen. Olosuhteet huomioon ottaen, Pankkilautakunta katsoo, että tällöin asiakkaan menettely säilyttää tunnuslukuaan poikkeaisi olennaisesti siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan, ja osoittaisi selvästi piittaamatonta suhtautumista kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin riskeihin.

Yhteenveto

Yhteenvetona Pankkilautakunta katsoo asiakkaan joutuneen tapauksessa satunnaisen ja asiakkaan oman menettelyn mahdollistaman rikoksen uhriksi. Pankkilautakunta katsoo asiassa aiheutuneen vahingon syntymiseen myötävaikuttaneen kukin asiakkaan huolimattomuudesta johtunut maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaisen huolellisuusvelvoitteen laiminlyönti. Mikäli asiakas olisi suojannut tunnuslukuaan korttiehtojen edellyttämällä tavalla tai matkustaessaan säilyttänyt korttiaan turvallisemmalla tavalla taikka seurannut korttinsa tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla, olisi kortin oikeudettomalta käytöltä todennäköisesti voitu välttyä. Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena poikkeavan olennaisesti siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan, ja osoittavan selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin riskeihin. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan näin ollen menetelleen kortinhaltijana törkeän huolimattomasti.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella asiakkaan kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen, korttinsa säilyttämisen ja kortin tallella olon seuraamisen suhteen. Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan törkeää huolimattomuutta.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Laine, Lampela, Lehtonen ja Ruokanen. Sihteerinä toimi Hidén.


PANKKILAUTAKUNTA
 

Tulosta