Tapahtumatiedot
Asiakas kiistää kortillaan 29.3.2013 Tallinnassa tehdyt kolme tapahtumaa (osto 500,00 euroa klo 04:25 sekä nostot 300,00 euroa klo 04:28 ja 500,00 euroa klo 04:30) yhteisarvoltaan 1.300,00 euroa. Asiakas käytti itse korttiaan 29.3.2013 ostoihin klo 00:28, 00:38 ja 01:30 sekä nostoihin klo 02:03 (120 euroa) ja 04:07 (100 euroa). Asiakas sulki korttinsa klo 2.4.2013.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas vaati pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan.
Asiakas ei ole missään nimessä syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen, vaan kortti on koko ajan ollut hänen hallussaan. Asiakas ei ole myöskään antanut kenellekään lupaa nostaa tililtään kyseisiä summia rahaa eikä hän ole levitellyt tunnuslukuaan. Asiakas on käyttänyt korttiaan normaaliin päivittäiseen tapaan kuten ennenkin ja ulkomailla ollessaan vielä poikkeuksellisella varovaisuudella. Aina korttia käyttäessään asiakas peittää tunnusluvun huolellisesti, joten kameralla tai muuten olan yli urkkimalla tunnusluvun joutuminen vääriin käsiin on erittäin vaikeaa. Asiakas on heti väärinkäytökset havaittuaan kuolettanut korttinsa asianmukaisesti.
Asiakas on käyttänyt korttiaan 29.3.2013 ainoastaan muutamiin pienempiin ostoihin ja nostoihin suuruudeltaan 10-30 euroa, jolloin huijarit ovat iskeneet. Näitä maksuja asiakas ei ole tehnyt millekään autovuokraamolle, vaan ravintolassa maksupäätteellä. Kortti on ollut asiakkaan hallussa koko ajan lukuun ottamatta niitä sekunteja, jotka kortti on ollut automaatin/laitteen sisällä. Asiakas epäilee kortin kopiointia joko nosto- tai maksupäätteellä, sillä kortti ei ole ollut hetkeäkään pois hänen ulottuviltaan. Mikäli tunnusluku on kopioitu oston/noston yhteydessä scam-laitteella kortin ollessa laitteessa asiakkaan silmien alla, ei sekään kuulu asiakkaan vastuulle. Asiakas pitää myös mahdollisena, että maksupäätelaitteessa on voinut olla jokin lisälaite varsinaisen laitteen päällä, johon asiakas on hyväksynyt 10 euron veloituksen, ja summaa on muutettu asiakkaan tietämättä sen alla muuksi, vaikka veloitus näyttää 10 euroa.
Mitään sopimusta - suullista tai kirjallista - auton vuokraamisesta tai käteisnostosta asiakas ei ole tehnyt A Oy:n eikä minkään muunkaan firman kanssa. Asiakas ei ole myöskään saanut heidän väittämäänsä palvelua eli tässä tapauksessa autoa käyttöönsä. Asiakas ei ole edes tavannut kyseisen ”autovuokraamon” henkilöitä ja asiakas epäilee kyseessä olevan rahanpesufirma. Kertoohan jo ostojen/nostojen ja ”vuokrausfirman” selitykset auton vuokraamisesta, summasta sekä kellonajoista terveellä järjellä, että kyseessä on puhdas huijaus, jota asiakas ei ole normaalisti korttia käyttäessään millään tavalla pystynyt estämään.
Oli kyse mistä tahansa esitetyistä petoksista, sellaisia on asiakkaana mahdoton huomata. Ainoa tapa välttää petokset on, että ei käytä enää maksukortteja missään vaan siirtyy takaisin käteistalouteen.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakkaan mukaan kortin credit-puolella 29.3.2013 tehdyt osto 500 euroa ja automaattinosto 500 euroa sekä kortin debit-puolella tehty nosto 300 euroa eivät ole asiakkaan itsensä tekemiä. Pankille lähettämässään reklamaatiossa asiakas mainitsee, että myös kortin debit-puolella tehty 20 euron osto on väärinkäyttöä. Hän ei kuitenkaan ole reklamoinut tätä summaa pankille toimittamassaan oikaisupyynnössä.
Pankin asiakkaan reklamaatioihin antamien päätösten mukaan asiakkaan katsotaan toimineen korttiehtojen noudattamisen suhteen törkeän huolimattomasti ja oikeudeton käyttö on jäänyt täysimääräisesti kortinhaltijan vastuulle. Päätökset ovat perustuneet korttiehtoihin.
Asiakkaan reklamoimat käteisnostot ja osto on tehty alkuperäisellä kortilla ja oikealla PIN-koodilla 29.3.2013 seuraavasti:
- credit-puoli: osto 500,00 euroa klo 04:25 ja nosto 500,00 euroa klo 04:30.
- debit-puoli: nosto 300,00 euroa klo 04:28.
Kortti on kuoletettu 2.4.2013.
Asiakas on itse käyttänyt korttiaan 29.3. seuraavasti:
- credit-puoli: ostot klo 00:28 (23,30€), 00:38 (10€), 01:30 (30€) ja nosto klo 04:07 (100€)
- debit-puoli: nosto klo 02:03 (120€).
Kortin credit-puolella on lisäksi yksi 10 euron osto A Oy:ssä ja debit-puolella yksi 20 euron osto B-baarissa, joiden kellonajat eivät ole tiedossa, koska tapahtumia ei ole varmennettu. Näitä asiakas ei ole reklamoinut. Credit-puolen 10 euron osto on tehty samasta paikasta kuin asiakkaan kiistämä 500 euron osto. Liikkeen ilmoittaman toimialakoodin mukaan A Oy on autonvuokraamo/leasing-yritys.
Rikosilmoituksen mukaan asiakas muistaa käyneensä yökerhossa, jossa oli ostanut yhden 10 euron oluen. Asiakkaan kortin credit-puolen ostot klo 00:28-01:30 on myös veloittajan toimialakoodin mukaan tehty yökerhossa/baarissa. Nämä veloitukset on tehty eri paikasta kuin 10 euron ja 500 euron veloitukset.
Asiakas epäilee, että hänen reklamoimansa tapahtumat on jotenkin saatu tehtyä, kun hänen korttinsa on ollut maksupäätteessä jonkun hänen itse tekemänsä oston yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Asiakkaan reklamoimat tapahtumat on tehty eri kellonaikoihin (klo 04:25, klo 04:28 ja klo 04:30) ja eri paikoissa kuin asiakkaan hyväksymät ostot. A Oy:n osto on tehty klo 04:25 maksupäätteessä. Kaksi automaattinostoa on tehty klo 04:28 ja klo 04:30, ja niiden tekoaikaan asiakkaan kortti on ollut pankkiautomaatissa. Automaattinostoja ei voi tehdä minkään baarin tai muun liikkeen maksupäätteessä. Kaikkien kiistettyjen tapahtumien yhteydessä kortin sirutieto on luettu, joten kortti on kiistatta ollut sekä A Oy:n maksupäätteessä että pankkiautomaatissa tapahtumien aikaan.
Asiakkaan kortti on siis ollut kello 04:07 pankkiautomaatissa, kun hän on tehnyt hyväksymänsä 100 euron noston. Kello 04:25 kortti on ollut A Oy:n maksupäätteessä, ja kello 04:28 ja 04:30 taas pankkiautomaatissa, kun kiistetyt tapahtumat on tehty. Asiakkaan oma 100 euron nosto klo 04:07 on tehty eri pankkiautomaatista (SEB Sadama 25) kuin kiistetyt kaksi nostoa (Hansapank Pohja Pst).
Kaikkien kiistettyjen tapahtumien yhteydessä kortin sirutieto on luettu automaatissa/maksupäätteessä, joten nostot ja osto on tehty kortinhaltijan alkuperäisellä kortilla. Tapahtumat on hyväksytty kortin salaisella tunnusluvulla, joten nostot ja oston tehneellä henkilöllä on ollut kortin lisäksi tiedossa myös kortin oikea tunnusluku. Kortin salaista tunnuslukua ei voi saada selville itse kortista, vaan sen on täytynyt joutua nostot ja oston tehneen henkilön tietoon muulla tavoin.
Asiakas epäilee, että kortin tiedot on kopioitu hänen itse tekemänsä automaattinoston yhteydessä, ja että kortin tunnusluku on samalla taltioitu automaattiin asennetulla kameralla.
On tiedossa, että korttitietoja on mahdollista kopioida esimerkiksi pankkiautomaattiin tai bensa-automaattiin asennetulla laitteella. Kopiointilaitteita on löytynyt myös Suomesta, kuten asiakas huomauttaa. Suomessa myönnettävissä korteissa on sekä magneettijuova että mikrosiru. Kopiointilaitteilla saa taltioitua kortin tiedot kortin magneettijuovalta, ja korttikopiossa on ainoastaan magneettijuova, ei sirua. Kopioidulla kortilla tehdyissä tapahtumissa maksupääte tai pankkiautomaatti ei siis voi lukea sirutietoa, koska sitä ei kopioidussa kortissa ole.
Se, että maksupääte tai pankkiautomaatti on lukenut kortin sirutietoa, osoittaa kiistattomasti, että alkuperäinen kortti on ollut maksupäätteessä tai automaatissa kortin lukuhetkellä. Pankin tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa kortin sirutieto olisi voitu kopioida. Jos tässä tapauksessa sirutiedon kopiointi olisi ensimmäistä kertaa onnistunut, olisi tämän uuden teknologian käyttö tuskin jäänyt vain tähän yhteen kertaan.
Koska kyse ei voi olla kopioidulla kortilla tehdyistä tapahtumista, ei tällöin myöskään ole todennäköistä, että tunnusluku olisi saatu selville kameran avulla. Mikäli automaattiin olisi asennettu kopiointilaitteisto ja kamera, olisi kortista valmistettu kopio, jolla nostot olisi pitänyt tehdä kortin magneettijuovan tietoa lukien. Kopiokortteja myös lähes poikkeuksetta käytetään ainoastaan automaattinostojen tekemiseen, ja tällöin korttitilit tyhjennetään hyvin nopeasti peräkkäisillä nostoilla. Tässä tapauksessa kortin ensimmäinen väärinkäyttötapahtuma on ostotapahtuma. Pankki pitää todennäköisempänä sitä, että tunnusluku on voitu nähdä asiakkaan oman oston tai noston yhteydessä hänen näppäillessään tunnuslukua automaattiin tai maksupäätteeseen.
Asiakas ei ole antanut yön tapahtumista mitään muuta selvitystä, kuin että hän on itse käyttänyt korttiaan muutamiin ostoihin/nostoihin, eikä ole luovuttanut korttiaan kenellekään. Asiakas korostaa reklamaatioissaan, että kortti on ollut hänen hallussaan koko ajan, mutta kiistää kuitenkin tapahtumia, jotka ovat kiistatta hänen alkuperäisellä kortillaan tehtyjä.
Koska reklamoidut tapahtumat on kiistatta tehty asiakkaan alkuperäisellä kortilla, asiakas on siis joko pitänyt tehdä tapahtumat itse, tai kortin on pitänyt olla poissa hänen hallustaan.
Pankki katsoo, että kiistetyt tapahtumat ovat joko kortinhaltijan itsensä tekemiä, tai että kortinhaltija on laiminlyönyt velvollisuutensa säilyttää korttiaan huolellisesti. Mikäli reklamoidut tapahtumat eivät ole asiakkaan itsensä tekemiä, on korttia voitu asiakkaan huomaamatta lainata ja kortti on myös voitu palauttaa asiakkaalle hänen huomaamattaan. Kortti ei siis ole ollut asiakkaan valvonnassa tapahtumien aikaan. Pankki katsoo myös, että asiakas on laiminlyönyt velvollisuutensa tunnusluvun säilyttämisessä, koska tunnusluku on päätynyt toisen henkilön käyttöön.
Reklamoidusta 500 euron ostosta on tilattu tosite veloittajan pankilta. Pankki on saanut sekä kuittikopion itse maksutapahtumasta että liikkeen erillisen selvityksen siitä, mistä veloitettu summa koostuu. Selvityksen mukaan kortilla maksettiin 29.3.2013 käytössä olleen auton vuokra. Liikkeen mukaan auton vuokra, 200 euroa, oli ensin ollut tarkoitus maksaa käteisellä, mutta koska asiakas ei saanut nostettua rahaa pankkiautomaatista, vuokra maksettiin kortilla. Kortin käyttäjä oli lisäksi halunnut 300 euroa käteistä rahaa, joka oli hänelle annettu. Liikkeen mukaan kortilta veloitettu 500 euron summa koostuu 200 euron suuruisesta auton vuokrasta, ja kortin käyttäjälle käteisenä annetusta 300 euron summasta.
Asiakas kertoo lisävastineessaan, että hän ei tehnyt minkäänlaista sopimusta auton vuokraamisesta ja käteisnostosta A Oy:n kanssa, eikä edes tavannut kyseisen "autovuokraamon" henkilöitä. Kuitenkin asiakkaan kortin credit-puolelta on saman veloittajan toimesta tehty 10 euron suuruinen veloitus 29.3.2013. Tätä veloitusta asiakas ei ole reklamoinut.
Liikkeen toimittamat dokumentit täyttävät Kansainväliset Visa-säännöt. Sääntöjen mukaan riittää, että veloittaja toimittaa tapahtumasta kuittikopion. Tässä tapauksessa liike on lisäksi toimittanut erillisen selvityksen summasta. Koska liike on toimittanut tapahtumasta Kansainvälisten Visa-sääntöjen mukaisen tositteen, oston yhteydessä kortin siru on luettu maksupäätteessä ja osto on hyväksytty kortin tunnusluvulla, ei pankilla ole keinoja periä rahaa takaisin veloittajalta.
Asiakas kommentoi lisävastineessaan saaneensa tositteen 500 euron ostosta, ja kysyy, missä ovat tositteet lopuista 800 eurosta, jotka kortilta ja tililtä on veloitettu. Asiakkaan kortin credit-puolelta oli 500 euron oston lisäksi tehty 500 euron automaattinosto, ja kortin debit-puolelta oli tehty 300 euron automaattinosto. Automaattinostoista ei ostojen tapaan voi tilata tositetta. Pankkiautomaatti tekee käteisnostoista aina reaaliaikaisen varmennus- ja katetarkistuskyselyn, josta tapahtuman tiedot (summa, kellonaika, päivämäärä ja automaattia hallinnoiva pankki) ilmenevät. Varsinaisia tositteita nostoista ei ole saatavilla.
Pankki katsoo, että tässä tapauksessa kortinhaltijan törkeän huolimaton menettely korttiehtojen noudattamisessa on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön. Siksi kortin oikeudeton käyttö on jäänyt kortinhaltijan vastuulle täysimääräisesti.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-Tutkintailmoitus (ilmoitusaika 2.4.2013)
Tutkintailmoitukseen kirjatun mukaan asiakkaan yhdistelmäkortilla on tehty kaksi 500 euron nostoa Tallinnassa. Korttia ilmeisesti ”höylätty” asiakkaan huomaamatta. Asiakas kertoo olleensa laivamatkalla Tallinnassa, ja kotiin palattuaan automaatille mentyään oli ihmetellyt, kun ei saanut nostettua rahaa. Kone ilmoitti, että nostoraja ylitetty. Asiakkaalla oli nostoraja 2.000 euroa, ja asiakas itse oli nostanut 1.000 euroa. Katsottuaan tilitiedot hän huomasi, että A Oy oli veloittanut hänen tililtään 29.3.2013 kaksi kertaa 500 euroa. Asiakas muistaa käyneensä yökerhossa keskustan alueella, missä oli sisäänheittäjä, ja hän oli ostanut paikasta yhden 10 euron oluen. Paikan tarkkaa nimeä tai osoitetta asiakas ei tiedä. Jollain tavalla hänen kortillaan oli onnistuttu tekemään em. nostot asiakkaan huomaamatta. Asiakas täydensi ilmoitusta 4.4.2013. Pankin tiliotteen mukaan Tallinnassa osoitteessa Pohja puistotee sijaitsevassa pankkiautomaatissa on nostettu 29.3. hänen tililtään rahaa 300 euroa ja noston lisäksi veloitettu 0,75 euroa kuluja.
- Tutkinnan päätös (13.4.2013)
Tutkinnan päätöksen (13.4.2013) mukaan asiakkaan kortilla tehty kaksi 500 euron nostoa Tallinnassa, sekä yksi 300 euron nosto automaatista Tallinnassa. Korttia ilmeisesti ”höylätty” asiakkaan huomaamatta yökerhossa tai taksissa. Kortti myös ilmeisesti onnistuttu kopioimaan, koska kortilla tehty 300 euron nosto automaatista. Lähdetietojen perusteella ei ole mahdollista selvittää, missä yhteydessä tai missä maksuvälinekortti on mahdollisesti höylätty tai kopioitu. Tietojen perusteella ei ole myöskään selvitettävissä mahdollisen rikoksen tekijää. Rikoksen tekopaikka on ilmoitustietojen perusteella ulkomailla ja tutkinta olisi suoritettava siellä, missä teko on tehty. Vahinkomäärä huomioon ottaen oikeusapupyyntöä ei tehdä. Tutkinta keskeytetään toistaiseksi, mutta asiaan voidaan palata, mikäli uutta tietoa ilmenee.
- kuittikopio tunnusluvulla hyväksytystä 500 euron maksusta sekä kauppiaan kirjallinen selvitys maksutapahtumasta.
- pankin yleiset korttiehdot
- tiliote
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä asiakkaan riitauttamista ostosta ja automaattinostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakkaan mukaan kortti on koko ajan ollut hänen hallussaan ja hän epäilee kortin tulleen kopioiduksi. Asiakas ei ole mielestään syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen ja hän vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan. Pankki katsoo, että kiistetyt tapahtumat ovat joko asiakkaan itsensä tekemiä tai että asiakkaan törkeän huolimaton menettely korttiehtojen noudattamisessa on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön ja että siksi kortin oikeudeton käyttö jää asiakkaan vastuulle täysimääräisesti.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu korttiehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen ja sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille. Myös epäilys edellä mainituista seikoista aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden.
Ratkaisun perustelut
Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ratkaistava, onko tapauksessa kyse kortin kopioinnista ja jos ei ole, ovatko riitautetut korttitapahtumat tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia käyttäen.
Mikäli asiakkaan katsotaan tehneen korttitapahtumat itse, ei kyseessä ole kortin oikeudeton käyttö ja asiakas vastaa hyväksymistään korttitapahtumista. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Pankkilautakunta toteaa, että yhtenä merkittävänä syynä sirukortteihin siirtymiselle ainoastaan magneettijuovalla varustetuista maksukorteista on ollut korttimaksamisen turvallisuuden lisääminen. Pankkilautakunnan käsityksen mukaan sirukortin kopioiminen ja väärentäminen on hyvin vaikeaa kortin sisältämän turvaprosessorin takia eikä Pankkilautakunnan tiedossa ole kortin väärinkäyttötapausta, jossa kortin siru olisi kopioitu.
Tapauksessa saadun selvityksen mukaan kaikki asiakkaan riitauttamat korttitapahtumat on tehty kortin tiedot sirulta lukien ja kortin tunnusluvulla hyväksyen Tallinnassa, jossa asiakas tapahtuma-aikaan oli. Saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole kyse kortin kopioinnista ja että kaikki asiakkaan riitauttamat korttitapahtumat on siten tehty asiakkaan alkuperäistä korttia käyttäen.
Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.
Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myöskään kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.
Tässä tapauksessa asiakkaan tapahtumien kulusta ja omasta menettelystään antaman selvityksen perusteella Pankkilautakunnan ei ole mahdollista luotettavasti arvioida aamuyön 29.3.2013 tapahtumien yksityiskohtaisempaa kulkua ja erityisesti kortin oikeudettoman käytön tapauksessa sitä, miten asiakkaan kortti olisi onnistuttu anastamaan asiakkaan itse klo 04:07 tekemän automaattinoston jälkeen ja kortti sen oikeudettoman käytön klo 04:25-04:30 jälkeen palauttamaan asiakkaalle tämän huomaamatta. Edelleen epäselväksi on jäänyt, kuinka riitautetut korttitapahtunut tehnyt henkilö olisi saanut kortin tunnusluvun tietoonsa.
Tapahtumienkulun jäädessä asiakkaan antaman selvityksen perusteella olennaisilta osin epäselväksi, Pankkilautakunta katsoo mahdolliseksi, että asiakas on itse tehnyt kortillaan ja tunnusluvullaan riitaisiksi ilmoittamansa aamuyöstä 29.3.2013 tehdyt automaattinostot ja ostoksen.
Pankkilautakunta pitää asiassa saadun selvityksen perusteella myös mahdollisena, että kortin tunnusluku on onnistuttu esimerkiksi asiakkaan itse yön aikana tekemien korttitapahtumien yhteydessä urkkimaan ja kortti on tämän jälkeen päätynyt sivulliselle, joka on käyttänyt sitä oikeudetta ja tämän jälkeen palauttanut kortin asiakkaalle tämän huomaamatta. Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella ja olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo, että tällöin kortin oikeudeton käyttö on johtunut siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa, ja että asiakkaan huolimattomuus on ollut laissa tarkoitetulla tavalla törkeää.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella mahdolliseksi, että asiakas on itse tehnyt riitaisiksi ilmoittamansa korttitapahtumat. Pankkilautakunta pitää myös mahdollisena, että asiakkaan kortti ja sen tunnusluku ovat päätyneet sivullisen haltuun/tietoon ja kortti on sen oikeudettoman käytön jälkeen palautettu asiakkaalle tämän huomaamatta. Jälkimmäisessä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo olosuhteet huomioon ottaen kortin oikeudettoman käytön johtuneen asiakkaan törkeästä huolimattomuudesta. Pankkilautakunta toteaa, että molemmissa edellä mainituissa tapauksissa asiakas vastaa riitauttamistaan korttitapahtumista täysimääräisesti pankin ja asiakkaan välisessä suhteessa.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Lampela, Lehtonen ja Pulkkinen sekä varajäsen Samun. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA