Tapahtumatiedot
Asiakkaan maksukortin sisältänyt kukkaro anastettiin Tallinnassa 4.5.2014 ja kortilla tehtiin klo 14.46-14.57 välisenä aikana 15 oikeudetonta automaattinostoa yhteisarvoltaan 6.500,00 euroa. Pankki vastaanotti asiakkaan sulkuilmoituksen kortista 4.5.2014 klo 18.18.
Asiakkaan valitus
Jos kortin nostoraja on ollut 1.000 euroa/päivä, niin miksi miehen kanssa yhteinen tili on tyhjätty? Miksi sopimuksia ylipäänsä tehdään, jos niitä ei noudateta? K-Plussa-sopimuksetkaan eivät ole toimineet. Eikö pankin kuulu pitää asiakas ajan tasalla, ettei synny vääriä käsityksiä?
Pankin vastine
Pankin selvityksen mukaan kaikki automaattinostot on tehty käyttäen kortin siruominaisuutta ja kortin henkilökohtaista tunnuslukua. Kyseessä ei ole ollut kopioitu kortti, jonka magneettijuovaominaisuutta olisi hyödynnetty. Sekä kortti että sen salainen tunnusluku ovat siis joutuneet ulkopuolisen tahon haltuun. Kortin käyttö on sinällään selvästi ollut oikeudetonta.
Tilitapahtumien ja kortin varmennustietojen mukaan korttia ei ole asiakkaan toimesta käytetty Tallinnassa eikä matkallakaan ennen hänen joutumistaan varkauden kohteeksi. Näin ollen salaista tunnuslukua ei ole ulkopuolinen pystynyt myöskään urkkimaan asiakkaalta ennen varkautta.
Pankki viittaa yleisiin korttiehtoihinsa ja maksupalvelulain säännöksiin. Korvauskäytännössä törkeän huolimattomaksi on arvioitu mm. menettely, jossa tunnuslukua säilytetään lompakossa, jossa korttikin on. Tässä tapauksessa on pankin käsityksen mukaan ilmeistä, että korttia ja tunnuslukua on täytynyt säilyttää samassa paikassa, koska heti varkauden jälkeen niitä molempia on pystytty hyödyntämään.
Edellä olevan perusteella pankki katsoo, että asiakas on törkeällä huolimattomuudella laiminlyönyt korttiehtojen mukaisen velvollisuutensa säilyttää korttia ja tunnuslukua erillään. Sen vuoksi pankki katsoo, ettei pankki maksupalvelulain ja yleisten korttiehtojen mukaan osaksikaan vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä.
Asiakas on tuonut esille korttisopimuksen käteisnostojen käyttörajan. Asiakkaan käsityksen mukaan käyttörajan päivässä olisi pitänyt olla enintään 1.000,00 euroa niin kuin asiakirjoissa olevassa korttisopimuksessa 10.8.2009 ja tällöin myös kortin oikeudeton käyttö olisi pitänyt rajoittua 1.000,00 euroon. Pankki on asiakkaan käsityksen mukaan toiminut asiassa virheellisesti ja siten vastuussa aiheutuneesta vahingosta.
Kyseinen korttisopimus koskee asiakkaan korttia, joka on poistunut käytöstä järjestelmätietojen mukaan 4.9.2012. Samoin asiakas on perusteluna 1.000,00 euron käyttörajalle viitannut myös puolisolleen 10.8.2009 tehtyyn korttisopimukseen, jossa on vastaava 1.000,00 euron suuruinen käyttöraja.
Tallinnassa tapahtunut asiakkaan kortin oikeudeton käyttö on kuitenkin tapahtunut asiakkaan toisella kortilla, jota koskevassa sopimuksessa on 30.9.2008 yksiselitteisesti sovittu käteisnostojen käyttörajaksi 10.000,00 euroa/päivä. Käytännössä sopimusta tehtäessä asiakas määrittelee haluamansa käyttörajat ja halutessaan asiakas voi muuttaa käyttörajoja. Asiakkaan puolisolle on samassa yhteydessä tehty vastaava sopimus myös 10.000,00 euron käyttörajoilla.
Asiakirjoissa olevat myöhemmät sopimukset liittyvät ainoastaan K-Plussaominaisuuden lisäämiseen kortteihin eikä niiden yhteydessä tai muutoinkaan ole asiakkaan aloitteesta muutettu käyttörajoja.
Pankki katsoo toimineensa korttiasiassa tehtyjen asiakassopimusten mukaisesti. Sen vuoksi pankki katsoo, ettei se ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä sopimusrikkomuksen tai muunkaan syyn perusteella.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-pankin korttien yhteiset ehdot
-asiakkaan korttisopimus 30.9.2008 ja 10.8.2009
-asiakkaan aviomiehen korttisopimus 10.8.2009
-K-Plussa-ominaisuuden liittäminen 10.8.2009 ja 1.11.2013
-tiliotteita
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Mikäli asiakkaan katsotaan menetelleen törkeän huolimattomasti ja vastaavan siten maksupalvelulain mukaan täysimääräisesti aiheutuneesta vahingosta, arvioitavaksi tulee lisäksi, ovatko asiakkaan kortille asetetut turvarajat toimineet sovitulla tavalla.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä; 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin yleisten korttiehtojen mukaan kortti on henkilökohtainen, eikä kortinhaltija saa luovuttaa sitä kenellekään muulle, ei edes samaan perheeseen kuuluvalle. Korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu korttiehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Tunnuslukua tulee säilyttää niin, ettei kenelläkään, ei edes samaan perheeseen kuuluvalla ole mahdollisuutta saada sitä tietoonsa. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistö esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille. Myös epäilys edellä mainituista seikoista aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden.
Asian arviointi
Asiassa saadun selvityksen mukaan asiakas ei ollut käyttänyt kyseessä olevaa korttiaan Tallinnassa eikä menomatkallaan Tallinnaan, jossa kortin anastus ja oikeudeton käyttö tapahtui 4.5.2014. Pankkilautakunta katsoo, että tapauksessa kortin tunnusluvun urkintamahdollisuus on asiassa esitetyn selvityksen perusteella poissuljettu ja ettei ole muita vaihtoehtoja kuin että kortin tunnusluku on päätynyt kortin anastaneen tietoon kukkaron anastuksen yhteydessä. Ottaen huomioon, että kortilla on onnistuttu tekemään oikeudettomia automaattinostoja pian anastuksen jälkeen, lautakunta katsoo todennäköiseksi, että kortin tunnusluku on ollut asiakkaan kukkarossa tunnistettavassa muodossa ja kukkaron anastaneen henkilön yhdistettävissä korttiin. Asiakas ei ole Pankkilautakuntakunnalle osoittamassaan valituksessa myöskään kiistänyt tätä jo pankin esittämää näkemystä tunnusluvun säilyttämisestä.
Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan. Maksupalvelulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 169/2009 vp.) kortin ja tunnusluvun säilyttäminen samassa lompakossa on mainittu nimenomaisesti esimerkkinä menettelystä, joka voi olla törkeän huolimatonta. Olosuhteet huomioon ottaen lautakunta katsoo tapauksessa asiakkaan menettelyn osoittavan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.
Koska viimeksi todettu johtaa asiakkaan täysimääräiseen vastuuseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta, ei Pankkilautakunta ole katsonut tarpeelliseksi arvioida asiakkaan menettelyä korttiehdoissa kortinhaltijalle asetettujen muiden huolellisuusvelvollisuuksien suhteen.
Asiassa saadun selvityksen mukaan asiakkaalla on ollut samaan, miehensä kanssa yhteiseen tiliin yhdistettynä kaksi maksukorttia 4.9.2012 saakka, jolloin toinen asiakkaan nimissä ollut ja tiliin yhdistetty kortti on poistunut käytöstä. Tämän käytöstä poistuneen kortin päiväkohtainen käteisnostoraja on ollut 10.8.2009 allekirjoitetun korttisopimuksen mukaan 1.000,00 euroa. Tapauksessa oikeudetta käytetyn kortin päiväkohtainen käteisnostoraja on 30.9.2008 allekirjoitetun korttisopimuksen mukaan ollut kuitenkin 10.000,00 euroa. Pankkilautakunta toteaa, ettei korttisopimuksessa kortille asetettu käteisnostoraja näin ollen ole voinut rajoittaa 6.500,00 euron arvosta tehtyjä oikeudettomia automaattinostoja ja että nostoraja on siten toiminut korttisopimuksessa sovitulla tavalla.
Lopputulos
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun säilyttämisen suhteen. Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan menettely osoittaa törkeää huolimattomuutta. Edelleen Pankkilautakunta katsoo korttisopimuksessa kortille asetetun päiväkohtaisen käteisnostorajan toimineen sovitulla tavalla.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
PANKKILAUTAKUNTA
Sillanpää, puheenjohtaja
Hidén, sihteeri
Jäsenet:
Atrila
Lehtonen
Lilja
Pulkkinen