Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas on saattanut asian Pankkilautakunnan käsiteltäväksi 7.3.2011 saapuneella valituksellaan.
Asiakas oli 30.1.2011 miehensä kanssa junassa Helsingin ja Tikkurilan välillä, kun heidän luokseen tuli kolme noin 20-vuotiasta ulkomaalaista henkilöä, kaksi miestä ja yksi nainen. Miehet alkoivat esitellä karttoja ja samalla nainen meni asiakkaan penkin taakse istumaan. Kolmikko poistui asiakkaan luota ennen Pasilan asemaa. Tikkurilasta lähdön jälkeen konduktööri kuulutti asiakasta. Konduktöörillä oli asiakkaan lompakko, josta puuttui asiakkaan Visa Electron -kortti. Asiakas soitti junassa konduktöörin antamaan sulkupalvelunumeroon. Kortilla oli tehty oikeudettomia automaattinostoja.
Asiakas on säilyttänyt korttiaan aina erittäin huolellisesti. Junassa lompakko oli asiakkaan penkin alla olevassa kassissa. Asiakkaan kortin tunnusluku on ollut ainoastaan hänen muistissaan ja tunnusluvun urkinta on täytynyt tapahtua viimeisen hänen tekemänsä maksutapahtuman yhteydessä klo 13:19.44 Helsingin keskustassa sijaitsevassa hotellissa.
Asiakkaan käsityksen mukaan kortti suljettiin 30.1.2011 klo 14:20.24 Suomen aikaa ja oikeudettomat nostot tapahtuivat tämän jälkeen klo 14:30-14:33.
Asiakas vaatii pankkia ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta ja hyvittämään asiakkaalle 640,00 euroa.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakas toteaa, että häneltä anastettiin lompakko junassa Helsingin ja Tikkurilan välillä. Junan konduktööri oli palauttanut asiakkaan lompakon, josta oli puuttunut asiakkaan Visa Electron -kortti ja 10 euroa rahaa. Lompakossa olleella Visa Electron -kortilla oli tämän jälkeen tehty kaksi onnistunutta käteisnostoa yhteismäärältään 640 euroa. Asiakas toteaa myös, että Visa Electron -kortin tunnusluku on ollut vain hänen muistissaan, rikolliset nostot on tehty Suomessa ja Suomen aikaan kortin sulkemisen jälkeen, ja että hän ei ole rikkonut pankin korttiehtoja.
Pankin on tutkinut reklamaation ja toteaa asiasta seuraavaa:
Reklamaatio koskee asiakkaan Visa Electron -kortilla 30.1.2011 tehtyjä käteisnostoja:
• 30.1.2011 klo 14.30, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa
• 30.1.2011 klo 14.30, käteisnosto, Helsinki, Peruutus 400,00 euroa
• 30.1.2011 klo 14.31, käteisnosto, Helsinki, 400,00 euroa*
• 30.1.2011 klo 14.32, käteisnosto, Helsinki, 240,00 euroa
Onnistuneet nostot yhteensä 640,00 euroa.
* merkitty nosto on epäonnistunut ilmeisesti sen vuoksi, että sirukortti on otettu automaatista liian aikaisin, jolloin nostotapahtuma on keskeytynyt.
Pankki on vastaanottanut kortin sulkuilmoituksen 30.1.2011 klo 15:20 Suomen aikaa. Kortin muutoshistoria -tulosteessa oleva sulkuaika klo 14:20.24 on kansainvälinen CET-aika. Sen jälkeen kun kortti on suljettu, ei pankkiautomaatilta ole enää mahdollista tehdä käteisnostoja. Edellä mainitut käteisnostot on siis tehty ennen sulkuilmoituksen tekemistä.
Pelkällä kortilla käteisnostot pankkiautomaatilta eivät voi onnistua. Henkilön, joka on käteisnostot onnistunut tekemään, on pitänyt myös tietää asiakkaan kortin tunnusluku. Jotenkin vain asiakkaan muistissa ollut tunnusluku on päätynyt ulkopuolisen henkilön tietoon.
Ennen oikeudettomia käteisnostoja asiakas on käyttänyt korttiaan 30.1.2011 klo 13:19 hotellissa Helsingin keskustassa. Epätodennäköiseltä tuntuu, että tuolloin, yli tunti ennen lompakon anastamista, olisi urkittu kortin tunnusluku.
Pankin henkilöasiakkaiden yleisten korttiehtojen mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään ja käsittelemään korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä.
Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee viipymättä ilmoittaa pankille, jos kortti tai siihen liittyvä tunnusluku tai muu tunniste katoaa tai on syytä epäillä, että jokin niistä on joutunut tai saattanut joutua sivullisen tietoon tai haltuun tai, jos korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti.
Korttiehtojen mukaan kortinhaltija vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos kortin ja tunnusluvun tai muun tunnisteen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että kortinhaltija on menetellyt huolimattomasti. Kortinhaltija vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä myös, ellei hän ole ilmoittanut pankille kortin tai siihen liittyvän tunnusluvun tai muun tunnisteen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai niiden oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan. Kortinhaltijan vastuu lakkaa ilmoituksen tekemisen jälkeen.
Maksupalvelulain ja korttiehtojen perustella maksupalvelun käyttäjä vastaa täysimääräisesti maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että maksupalvelun käyttäjä on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Tässä asiassa pankin saama selvitys huomioon ottaen pankki katsoo, että asiakas ei ole noudattanut pankin korttiehtojen ja maksupalvelulain edellyttämää riittävää huolellisuutta säilyttäessään korttiaan ja siihen liittyvää tunnuslukua.
Edellä mainituin perustein pankki katsoo, että asiakas on täysimääräisesti vastuussa asiakkaan kortilla 30.1.2011 tehdyistä 640,00 euron käteisnostoista.
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Maksupalvelulaki ja korttiehdot
Tapauksessa sovellettavaksi tulee 1.5.2010 voimaan tullut ja tapahtuma-aikaan voimassa ollut maksupalvelulaki, jossa säännellään maksuvälineen haltijan velvollisuudesta huolehtia maksuvälineestä (53 §) sekä maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä (62 §). Molemmat säännökset ovat pakottavia maksupalvelun käyttäjän hyväksi, kun maksupalvelun käyttäjä on kuluttaja. Maksupalvelulain säännösten lisäksi sovellettavaksi tulevat tapahtuma-aikaan voimassa olleet pankin yleiset korttiehdot. Korttiehdoissa on sovittu pankin ja kortinhaltijan välisestä vastuusta kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta maksupalvelulain pakottavien säännösten mukaisesti ja lisäksi korttiehdoissa on määritelty kortinhaltijan velvollisuudet kortin ja tunnusluvun säilyttämisen ja käyttämisen suhteen.
Maksupalvelulain 62 §:ssä on säännelty maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä. Säännöksen mukaan maksupalvelunkäyttäjä ei pääsääntöisesti vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä. Tätä ilmoitusta edeltävältä ajalta maksupalvelun käyttäjä vastaa maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1. hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2. maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimat-tomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3. hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä on em. 2 ja 3 -kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maksupalvelun käyttäjän vastuun maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä voi aiheuttaa se, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa. Kyseisen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskeviin ehtoihin voidaan sisällyttää tarkempia ehtoja siitä, millaisiin toimiin maksuvälineen haltijan on ryhdyttävä pitääkseen maksuvälineen turvassa. Tässä tapauksessa maksuvälineen käyttöä koskevat ehdot ovat pankin yleiset korttiehdot, joissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista ja mieluiten vain muistissa. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, laukussa tai matkapuhelimen muistissa helposti tunnistettavassa muodossa eikä lukitussa autossa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sisältävän kirjeen ja olemaan kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Kortin ja tunnusluvun tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille, jos kortti tai sen tunnusluku katoaa, on syytä epäillä kortin tai tunnusluvun joutuneen sivullisen haltuun tai korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti.
Pankkilautakunta toteaa kortinhaltijan huolellisuuden arvioinnin olevan kokonaisharkintaa. Kortin huolelliseen säilyttämiseen kuuluu, että kortinhaltija toteuttaa kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin turvallisesti, jotta se ei joutuisi sivullisen haltuun. Arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan yleensä katsoa kuuluvan sen, että maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua säilytetään erillään toisistaan siten, ettei sivullinen voi yhdistää niitä. Kohtuullisiin varotoimiin kuuluu myös se, että kortinhaltija seuraa kortin tallellaoloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä.
Harkittaessa joutuuko maksupalvelun käyttäjä vastuuseen 62 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla otetaan muun ohella huomioon se, kuinka täsmällisiä maksuvälineen käyttöä koskevia ehtoja korttisopimukseen sisältyy ja onko hän laiminlyönyt niitä. Vastuun syntyminen sopimusehtojen rikkomisen perusteella edellyttää aina sitä, että ehtojen vastainen menettely osoittaa huolimattomuutta. Lieväkin huolimattomuus riittää synnyttämään vastuun. Lisäksi vastuun syntyminen edellyttää, että maksuvälineen katoaminen, joutuminen toisen haltuun tai oikeudeton käyttö on syy-yhteydessä sopimusehtojen rikkomiseen.
Maksupalvelun käyttäjän vastuulle säädettyä 150 euron rajoitusta ei sovelleta, jos kortinhaltija on luovuttanut kortin sen käyttöön oikeudettomalle, koska tällöin katsotaan olevan kyse tietoisesta riskin otosta. Euromääräistä rajoitusta ei myöskään sovelleta, jos kortinhaltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Jotta huolimattomuutta voitaisiin pitää törkeänä, kortinhaltijan toiminnan on maksupalvelulain esitöiden mukaan selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti vahinkoriskin suuruuteen ja varotoimenpiteiden mahdollisuuteen. Esimerkkinä lain esitöissä mainitaan, että törkeästä huolimattomuudesta voi olla kysymys silloin, kun kortinhaltija on säilyttänyt korttia ja tunnuslukua samassa lompakossa.
Ratkaisun perustelut
Riidatonta tapauksessa on, että asiakkaan kortti ja kortin tunnusluku ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon ja niitä on käytetty oikeudettomiin automaattinostoihin. Pankkilautakunta katsoo myös selvitetyksi, että oikeudettomat nostot ovat tapahtuneet ennen kuin asiakas on ilmoittanut kortin kadonneeksi, ja että epäselvyys tapahtumien kronologisesta järjestyksestä on johtunut siitä, että Kortin muutoshistoria -tulosteessa kortin sulkuaika on ilmoitettu kansainvälisessä CET-ajassa eikä Suomen ajassa. Näin ollen tapauksessa on asiakkaan ja pankin välillä kyse siitä, kumpi osapuoli vastaa mak-supalvelulain ja pankin yleisten korttiehtojen mukaan ennen katoamisilmoitusta tehdyistä korttinostoista.
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Tunnusluvun säilyttäminen ja käyttäminen
Asiakkaan kertoman mukaan kortin tunnusluku on ollut ainoastaan hänen muistissaan ja tunnusluvun urkinnan on täytynyt tapahtua viimeisen hänen tekemänsä maksutapahtuman yhteydessä klo 13:19.44 Helsingin keskustassa juna-aseman läheisyydessä sijaitsevassa hotellissa. Asiassa saadun selvityksen mukaan oikeudettomat nostot tapahtuivat klo 14:30-14:33 Pasilassa sijaitsevalta automaatilta.
Pankkilautakunta pitää asiakkaan selvitystä tapahtumien kulusta uskottavana ja asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella todennäköisenä, että kortin oikeudettoman käytön takana on järjestelmällisesti toimivia rikollisia. Jos järjestelmällisesti toimivat rikolliset, joiden tavoitteena on anastaa kortteja oikeudettomaan käyttöönsä, onnistuvat urkkimaan kortin tunnusluvun kortinhaltijan käyttäessä korttiaan, voidaan Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan rikollisten olettaa tämän jälkeen seuraavaan kortinhaltijaa kunnes heille tulee kortin anastamista varten otollinen tilanne.
Tässä tapauksessa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta pitää uskottavana, että asiakas on säilyttänyt tunnuslukuaan ainoastaan muistissaan ja ulkopuolinen on onnistunut urkkimaan asiakkaan kortin tunnusluvun hänen maksaessaan viimeisintä korttimaksuaan juna-aseman läheisyydessä. Tämän jälkeen asiakasta on seurattu asemalle ja junaan, jossa asiakkaan lompakko on viety tätä anastusta varten järjestetyllä ja asiakasta harhauttaneella tilanteella.
Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Pankkilautakunta katsoo, että riippumatta siitä, miten korttiehdoissa on nimenomaisesti ohjeistettu menettelemään tunnusluvun kanssa, turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Toisaalta vaikka korttiehdoissa on nimenomaisesti mainittu velvollisuudesta suojata tunnuslukua sitä käytettäessä siten, ettei sivullinen voi sitä saada tietoonsa, ei se, että tunnusluku tällä tavoin on joutunut sivullisen tietoon ole vielä näyttö siitä, että kortinhaltija olisi toiminut huolimattomasti. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä on paljon muita ihmisiä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan voi myös olla olosuhteita ja tilanteita, joissa huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kieltäytyvän hyväksymästä korttitapahtumaa tunnusluvullaan, ellei tunnusluvun asianmukainen suojaaminen ole mahdollista.
Asiakas ei ole tapauksessa esittänyt selvitystä maksutilanteen olosuhteista hotellilla eikä hän toisaalta ole esittänyt suojanneensa tunnusluvun näppäilyään korttiehtojen edellyttämällä tavalla. Koska kortin tunnusluvun urkkineet henkilöt ovat kortin anastaakseen nähneet vaivaa seuratakseen asiakasta junaan saakka, pitää Pankkilautakunta todennäköisenä, että he ovat olleet myös varmoja urkkimalla saadun tunnusluvun oikeellisuudesta. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, ettei asiakas ole suojannut tunnusluvun näppäilyään korttiehtojen edellyttämällä tavalla. Saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutuneen ulkopuolisen tietoon asiakkaan laiminlyötyä huolimattomuudestaan korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen suhteen.
Kortin säilyttäminen ja tallella olon seuraaminen
Pankkilautakunta toteaa ympäröivien olosuhteiden olevan olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä kortin huolellinen säilyttäminen kortinhaltijalta edellyttää. Mikäli tietyissä olosuhteissa voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa olevan esimerkiksi kohonnut riski taskuvarkauksille, voidaan myös huolellisen kortinhaltijan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota kortin säilyttämiseen. Huomioon on otettava myös ne mahdollisuudet, joi-ta kortinhaltijalla on kyseisissä olosuhteissa ollut korttiaan säilyttää.
Pankkilautakunta toteaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan kortin turvallisen säilyttämisen tavoin olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, ja toimia tämän tiedon pohjalta estämällä kortin käyttö.
Arvioitaessa, kuinka usein tapahtuvaa kortin tallella olon tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, huomioon otettavaksi tulevat samat olosuhteita koskevat seikat, jotka on huomioitu arvioitaessa kortinhaltijan huolellisuutta kortin säilyttämisessä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, että asiakkaan lompakko on anastettu junassa asiakkaan kassista, jonka hän oli sijoittanut penkkinsä alle. Lompakon anastusta varten on ilmeisimmin järjestetty tilanne, jolla asiakkaan huomio on saatu kiinnitettyä toisaalle. Lompakon anastuksesta asiakas on saanut tiedon konduktöörin löydettyä sen tyhjennettynä.
Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaalla olisi ollut junassa matkustaessaan mahdollista säilyttää lompakkoaan paikassa, johon ulkopuolinen ei olisi päässyt käsiksi asiakkaan huomaamatta. Ottaen huomioon paikka, jossa asiakas lompakkoaan säilytti sekä tavanomaisesta poikkeavaksi koettava tilanne, jossa asiakas on huomannut yhden henkilön hänen luokseen tulleesta ryhmästä asettuneen hänen taakseen, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tullut tarkistaa korttinsa tallella olo viipymättä tilanteen mentyä ohi. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan seurata kortin tallella oloa olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen, kortin säilyttämisen ja kortin tallella olon seuraamisen suhteen. Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely kuitenkaan osoita sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaisi asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely osoita törkeää huolimattomuutta.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon. Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen asiassa aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Laine, Lampela, Lehtonen ja Ruokanen. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA