Tapahtumatiedot
Asiakkaan debit-kortti anastettiin ja kortilla tehtiin 11.5.2013 klo 23:57 – 13.5.2013 klo 00:41 yhdeksän oikeudetonta automaattinostoa yhteismäärältään 2.800 euroa. Asiakas oli itse käyttänyt korttiaan ja sen tunnuslukua edellisen kerran 4.2.2013. Asiakas sulki korttinsa 13.5.2013 klo 08:32.
Tutkintailmoitukseen (13.5.2013) kirjatun mukaan asiakkaan nukkuessa on anastettu hänen asuntonsa kirjoituspöydän laatikossa olleesta kukkarosta rahat 300 euroa ja pankkikortti, jolla nostettu yhteensä 2.800 euroa. Asiakas ilmoitti puhelimitse em. tapahtumasta poliisille. Asiakas kertoi ottaneensa unilääkkeitä ja menneensä nukkumaan lauantaina 11.5.2013 n. klo 20:00 aikaan. Hän oli herännyt n. klo 07 aikaan. Tarkastaessaan sunnuntaina kukkarosta rahojaan, hän oli huomannut kaikkien rahojen n. 300 euroa kadonneen samoin pankkikortin. Kukkaroaan hän oli säilyttänyt kirjoituspöydän laatikossa. Maanantaina 13.5.2013 pankissa hän oli saanut tietää, että pankkikortilla oli nostettu yhteensä 2800 euroa. Asiakkaalla ei ole minkäänlaista havaintoa asunnossa vierailleesta henkilöstä.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas katsoo toimineensa huolellisesti ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon vähennettynä vakuutusyhtiön suorittamalla 500 euron vakuutuskorvauksella eli 2.300 euroa.
Asiakas on mielestään säilyttänyt korttiaan ja sen tunnuslukulipuketta huolellisesti ja on toiminut sillä huolellisuudella, mitä 83-vuotiaalta vanhukselta voidaan odottaa. Asiakas ei ole luovuttanut korttiaan tai sen tunnuslukua kenellekään. Asiakas asuu syrjäisellä paikalla sijaitsevassa omakotitalossa yksin lähimmän naapurin ollessa noin 0,5 kilometrin etäisyydellä. Aina, kun hän on poistunut kotoa, on kortti ollut hänen mukanaan. Lompakkoaan asiakas ei ole säilyttänyt kotonaankaan näkyvällä paikalla. Tunnuslukulipuke on ollut kätkettynä lompakkoon siten, ettei ulkopuolinen ole voinut sitä löytää/selvittää. Asiakas ei ole koskaan kadottanut tunnuslukulipukettaan eikä se ollut nytkään kadonnut, vaikka kortti anastettiin 11.5.2013 illalla ilmeisesti kello 20 jälkeen asiakkaan kodin kirjoituspöydän laatikosta. Havaittuaan ja varmistettuaan kortin katoamisen hän on ilmoittanut kortin katoamisesta pankille aamulla 13.5.2013.
Asiakas kävi 11.5.2013 ostoksilla taksikyydillä. Ostokset ja kyydin hän maksoi käteisellä. Asiakas oli ehdottomasti selvin päin.
Pankki esittää virheellisesti, että asiakkaan lompakosta olisi anastettua sekä kortti että tunnusluku. Tunnuslukua ei ole anastettu, ainoastaan kortti. Asiakas itse teki automaattinoston viimeksi 14.2.2013 240 euroa. Tuolloin hän kiinnitti huomiotaan siihen, että numeronäppäimistön päälle oli asetettu muovikelmu. Asiakas havaitsi myös, että asiakkaan takana seisoi hänelle tuntematon mies. Rahat saatuaan asiakas ei seurannut, mitä ko. mies automaatilla teki. Tämän jälkeen asiakas on nostanut rahaa ainoastaan pankin kassalta.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakkaan lompakko ja siellä olleet rahat sekä debit-kortti on varastettu lauantaina 11.5.2013 hänen kotoaan kirjoituspöydän laatikosta. Valituksessaan asiakas kertoo, että kortin tunnusluku on ollut lompakossa, mutta siten sijoitettuna, ettei ulkopuolinen ole voinut sitä löytää. Myös pankin edustajan kanssa 11.6.2013 käydyssä puhelinkeskustelussa asiakas kertoo säilyttäneensä tunnuslukua rahapussissaan.
Varkauden tapahtuessa asiakas on ollut nukkumassa otettuaan unilääkettä ja mentyään nukkumaan noin kello 20:00. Unilääkkeen takia asiakkaalla ei ole mitään havaintoa asunnossa vierailleesta henkilöstä. Asiakas ei kerro kuinka ulkopuolinen on päässyt tunkeutumaan hänen asuntoonsa.
Pankki katsoo asiakkaan rikkoneen nimenomaisia kortin säilyttämistä koskevia sopimusehtoja
• kirjoittaessaan tunnusluvun muistiin niin helposti tunnistettavaan muotoon että ulkopuolinen on voinut selvittää sen muutamassa tunnissa ja
• säilyttäessään tunnusluvun muistilappua samassa lompakossa kortin kanssa.
• Ehtojen mukaan edes kotona korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää samassa paikassa.
Edellisen kerran asiakas on itse käyttänyt korttiaan ja sen salaista tunnuslukua kolme kuukautta aikaisemmin 4.2.2013 klo 11:51 nostaessaan käteistä automaatista. Asiakas muistelee noston tapahtuneen 14.2., mutta pankin järjestelmä osoittaa sen tapahtuneen 4.2.2013.
Pankki ei pidä uskottavana asiakkaan ajatusta siitä, että ulkopuolinen ei olisi pystynyt selvittämään tunnuslukua muistilapusta, vaan se olisi urkittu 3 kuukautta aikaisemmin tapahtuneet automaattinoston yhteydessä. Ei ole normaalia, että rikolliset odottaisivat kolme kuukautta ennen kuin varastavat kortin, jonka PIN-luvun ovat onnistuneet urkkimaan.
Pankki katsoo asiakkaan toiminnan olleen korttiehtojen ja maksupalvelulain vastaista ja kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimatonta. Näin asiakas on pankin mielestä vastuussa täysimääräisesti ennen katoamisilmoitusta tehdyistä oikeudettomista automaattinostoista.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- tutkintailmoitus (ilmoitusaika 13.5.2013)
- pankin yleiset korttiehdot
- litterointi asiakkaan ja pankin välisestä puhelinkeskustelusta 11.6.2013
- tilin tapahtumakyselyitä
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä oikeudettomista automaattinostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo toimineensa huolellisesti ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon vähennettynä vakuutuskorvauksella. Pankki katsoo asiakkaan toiminnan olleen kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimatonta ja asiakkaan olevan vastuussa oikeudettomista automaattinostoista.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu korttiehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen ja sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille. Myös epäilys edellä mainituista seikoista aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden. Ilmoitus tulee korttiehtojen mukaan tehdä henkilökohtaisesti puhelimitse sulkupalvelun numeroon, joka on auki ympäri vuorokauden.
Ratkaisun perustelut
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Kortin ja tunnusluvun säilyttäminen
Riidatonta tapauksessa on, että ulkopuolinen on asiakkaan nukkuessa tunkeutunut asiakkaan kotiin ja anastanut kirjoituspöydän laatikosta asiakkaan lompakon, jossa asiakkaan kortti oli. Riitaista asiassa on, onko kortin anastanut ja sitä oikeudetta käyttänyt henkilö saanut kortin tunnusluvun kortin anastuksen yhteydessä vai asiakkaan esittämällä tavalla yli kolme kuukautta aiemmin, kun asiakas itse käytti kortin tunnuslukua edellisen kerran.
Pankkilautakunta pitää asiassa saadun selvityksen ja korttien väärinkäyttötapauksia koskevan kokemuksensa perusteella hyvin epätodennäköisenä, että kortin tunnusluku olisi asiakkaan käsityksen mukaisesti päätynyt ulkopuolisen tietoon asiakkaan oman automaattiasioinnin yhteydessä yli kolme kuukautta ennen kortin anastusta. Saadun kokonaisselvityksen perusteella lautakunta katsoo, että kortin tunnusluvun on täytynyt päätyä ulkopuoliseen tietoon kortin anastuksen yhteydessä.
Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan maksuvälineen haltijalta edellytettäviin kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi sen, että hän säilyttää maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua erillään niin, ettei sivullinen voi yhdistää niitä toisiinsa. Maksuvälineen haltijalta ei voida kuitenkaan vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä. Esimerkiksi se, että maksuvälineen haltija säilyttää sekä maksukorttia että tunnuslukua kotonaan, ei vielä merkitse sitä, että hän olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteensa. Huolellisena menettelynä voidaan hallituksen esityksen mukaan yleensä pitää esimerkiksi sitä, että maksuvälinettä säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa.
Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttiehtojen mukaan korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu korttiehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen ja sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon.
Asiakkaan mukaan tunnusluku on ollut kätkettynä lompakkoon siten, ettei ulkopuolinen ole voinut sitä löytää/selvittää. Asiakas ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, oliko lompakossa ollut tunnusluku pankin toimittamassa alkuperäisessä tunnuslukutulosteessa ja jos ei ollut, mihin muotoon asiakas oli sen itse kirjannut. Lompakon anastanut on kuitenkin käyttänyt korttia onnistuneesti oikeudettomiin automaattinostoihin pian kortin anastuksen jälkeen ja näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että kortin tunnusluvun on täytynyt olla asiakkaan lompakossa tunnistettavassa muodossa ja lompakon anastaneen henkilön yhdistettävissä korttiin.
Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaista nimenomaista velvollisuuttaan säilyttää tunnuslukuaan erillään kortista myös kotona ja velvollisuuttaan olla kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon.
Pankkilautakunta katsoo tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella jäävän epäselväksi, millä tavoin asiakkaan kotiin tunkeutunut on päässyt taloon sisään. Ottaen kuitenkin huomioon, että tapauksessa asiakas on ollut tapahtumien aikana kotonaan, Pankkilautakunta katsoo, että vaikka tapauksessa asiakkaan koti olisi jäänyt yöksi lukitsematta, ei tämä edellä todetusta asiakkaan huolimattomuudesta huolimatta kuitenkaan osoita kokonaisuutena sellaista maksupalvelulaissa tarkoitettua erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaisi asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely kortin ja tunnusluvun säilyttämisen osalta osoita törkeää huolimattomuutta.
Katoamisilmoituksen tekeminen
Pankkilautakunta toteaa kortinhaltijalle maksupalvelulain 54 §:n 1 momentissa ja korttiehdoissa asetetun velvollisuuden ilmoittaa kortin katoamisesta olevan aivan olennainen korttien väärinkäytön ehkäisyn kannalta. Ainoastaan katoamisilmoituksen tekemällä kortinhaltija voi varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, minkä perusteella pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.
Tapauksessa asiakas on sunnuntaina 12.5.2013 tarkastaessaan lompakosta rahojaan huomannut kaikkien rahojen ja korttinsa kadonneen. Pankille hän on tehnyt sulkuilmoituksen kortistaan maanantaina 13.5.2013 klo 08:32.
Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan huomattua käteisensä ja korttinsa anastetun lompakostaan on hänen täytynyt mieltää riski korttinsa oikeudettomasta käytöstä ja hänen olisi maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaisesti huolellisesti toimiessaan tullut ilmoittaa korttinsa katoamisesta pankille viipymättä ja ilman aiheetonta viivästystä kortin oikeudettoman käytön estääkseen. Mikäli asiakas olisi näin toiminut, olisi tapauksessa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta voitu osittain välttyä.
Saadun selvityksen mukaan oikeudettomia automaattinostoja on tehty seuraavasti:
11.5.2013: 12.5.2013: 13.5.2013:
klo 23:57; 400 € klo 01:35; 400 € klo 00:40; 240 €
klo 23:58; 400 € klo 01:36; 400 € klo 00:41; 400 €
klo 01:37; 140 € klo 00:41; 360 €
klo 01:37; 60 €
Pankkilautakunta katsoo, että viipymättä tehdyllä kortin sulkuilmoituksella olisi voitu estää 13.5.2013 tehdyt oikeudettomat automaattinostot. Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan huolimattomuudesta johtuneet kortin ja tunnusluvun säilyttämistä ja aivan erityisesti katoamisilmoituksen tekemistä koskevat laiminlyönnit osoittavat kokonaisuutena asiakkaan selvästi piittaamatonta suhtautumista kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn muuttuneen kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimattomaksi siinä vaiheessa, kun asiakas ei kortin katoamisen huomattuaan ole ilman aiheetonta viivästystä ilmoittanut korttiaan kadonneeksi.
Vastuunjako asiakkaan ja pankin välillä
Maksupalvelulain 62 §:n vastuunjakosäännöksissä on lain sanamuodon mukaan kyse maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä ja säännösten mukaan asiakas joko ei vastaa oikeudettomasta käytöstä, asiakkaan vastuu oikeudettomasta käytöstä rajoittuu 150 euroon tai asiakas vastaa oikeudettomasta käytöstä rajoituksetta.
Pankkilautakunta katsoo, ettei maksupalvelulain sanamuodon perusteella ole yksiselitteistä, miten lain mukaan asiakkaan ja pankin välisen vastuun tulisi jakautua tilanteissa, joissa asiakkaan törkeän huolimattoman menettelyn katsotaan alkavan kesken maksuvälineen oikeudettoman käytön. Toisin sanoen jää lain tulkinnan varaan, voiko jatkuneessa - esimerkiksi useista tilitapahtumista koostuvassa - oikeudettomassa käytössä olla kyse useammasta maksupalvelulain mukaisesta oikeudettomasta käytöstä, joiden kohdalla myös asiakkaan ja palveluntarjoajan välinen vastuunjako voi olla erilainen.
Maksupalvelulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 169/2009 vp) ei suoranaisesti käsitellä em. kysymystä, mutta lain 62 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asiakkaan vastuun syntyminen edellyttää, että maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö on syy-yhteydessä maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevien sopimusehtojen rikkomiseen. Koska asiakkaan vastuu lain mukaan perustuu tuottamukseen, pitää Pankkilautakunta ilman lain esitöiden nimenomaista mainintaakin ilmeisenä tätä syy-yhteyden edellytystä asiakkaan vastuun syntymiselle. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että maksuvälineen oikeudettoman käytön tapauksissa, joissa asiakkaan katsotaan toimineen huolimattomasti yksinomaan katoamisilmoituksen tekemisessä ja tämän laiminlyönnin katsotaan osoittavan törkeää huolimattomuutta, on asiakkaan täysimääräisen vastuun katsottava alkavan siitä ajankohdasta, jona hän olisi katoamisilmoituksen tekemällä voinut rajoittaa oikeudettomasta käytöstä aiheutuvaa vahinkoa, aiemmin tapahtuneen oikeudettoman käytön jäädessä palveluntarjoajan vastuulle. Vastaavasti Pankkilautakunta katsoo, että myös tämän tapauksen kaltaisessa useista tilitapahtumista koostuvassa maksuvälineen oikeudettoman käytön tapauksessa, jossa asiakkaan katsotaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksuvälineen ja sen tunnusluvun säilyttämistä koskevia velvollisuuksiaan, mutta asiakkaan menettelyn katsotaan kokonaisuutena arvioiden osoittavan törkeää huolimattomuutta vasta hänen laiminlyötyään myös velvollisuuttaan katoamisilmoituksen tekemisen osalta, on vahinkoa ja sen vastuunjakoa voitava tarkastella osissa.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että tässä tapauksessa asiakkaan vastuu ennen asiakkaan kortin katoamisen havaitsemista sunnuntaipäivällä 12.5.2013 tapahtuneesta kortin oikeudettomasta käytöstä rajoittuu 150 euroon ja asiakkaan täysimääräinen vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta alkaa siitä ajankohdasta, jona asiakkaan olisi kortin katoamisen havaittuaan tullut ilmoittaa kortin katoamisesta pankille ja pyytää kortin sulkemista sen oikeudettoman käytön estääkseen.
Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta 2.800 euron vahingosta rajoittuu 1.150 euroon (150+240+400+360). Selvyyden vuoksi Pankkilautakunta toteaa, että asiakkaan vakuutusyhtiöltään saama 500 euron korvaus kohdistuu tähän asiakkaalle aiheutuneeseen vahingon määrään lopun 1.650 euron vahingon jäädessä pankin vastuulle.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulakiin ja korttiehtoihin perustuvia velvollisuuksiaan kortin ja tunnusluvun säilyttämisen ja erityisesti katoamisilmoituksen tekemisen suhteen. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn muuttuneen kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimattomaksi sen jälkeen, kun asiakas ei ole kortin katoamisen 12.5.2013 huomattuaan ilmoittanut siitä ilman aiheetonta viivästystä pankille.
Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu ennen kortin katoamisen havaitsemista tapahtuneista oikeudettomista automaattinostoista rajoittuu 150 euroon ja asiakas vastaa täysimääräisesti tämän ajankohdan jälkeisistä maksutapahtumista.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki hyvittää asiakkaalle 1.650 euroa ja ottaa näin vastatakseen 11.5.-12.5.2013 tehdyt oikeudettomat korttitapahtumat siltä osin kuin ne ylittävät 150 euroa myöhemmin 13.5.2013 tehtyjen automaattinostojen jäädessä täysimääräisesti asiakkaan vastuulle.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Lampela, Lehtonen ja Pulkkinen sekä varajäsen Samun. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA