Haku

PKL 21/16

Tulosta

Asianumero: PKL 21/16 (2017)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 16.05.2017

Miten vastuu asiakkaan kiistämistä hänen kortillaan tehdyistä maksutapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Maksukortin oikeudeton käyttö. Kortinhaltijan törkeä huolimattomuus.

Tapahtumatiedot

Asiakas kiistää tehneensä hänen kortillaan 8.4.2016 klo 02.47 - 06.56 välisenä aikana Suomen aikaa Frankfurtilaisessa yökerhossa tehdyt ja tunnusluvulla hyväksytyt yhteisarvoltaan noin 2.600 euron ostotapahtumat. Asiakas on itse ollut ko. yökerhossa tapahtuma-aikaan ja kortti on tapahtumien jälkeen ollut hänen hallussaan. Kortti on suljettu asiakkaan sulkuilmoituksen johdosta 11.4.2016.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaati pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon.

Asiakas oli 6.4. - 8.4.2016 työmatkalla Frankfurtissa, kun pubissa/yökerhossa käynti tuotti ylimääräistä laskutusta noin 2.600 euron arvosta sisältäen ostoja, joita asiakas ei ollut tilannut. Baarihenkilö on ilmeisesti urkkinut asiakkaan kortin tunnusluvun ja kuvannut kortin. Jotain huiputuskeinoa henkilökunta käytti, mutta koska asiakas oli paikalla yksin, ei hän voi sitä paremmin todistaa. Kuitteja asiakas ei saanut oikeistakaan ostoistaan ja ylimääräiset ostot näkyivät tilillä vasta asiakkaan palattua Suomeen.

Pankin vastine

Asiakkaan mukaan hänen ollessaan Frankfurtissa, on pub/yökerho 8.4.2016 aiheuttanut hänelle lisää laskutusta ostoista, joita hän ei itse ollut tehnyt. Ostoja olisi asiakkaan mukaan tullut olla 150 euron edestä, kun taas häneltä on laskutettu yhteensä 2.610 euroa eli hänen mukaansa noin 2.500 euroa ylimääräistä. Asiakkaan mukaan hän ei ole saanut kuitteja tekemistään ostoista. Ylimääräiset ostot ovat näkyneet asiakkaan mukaan vasta hänen palattuaan Suomeen.

Asiakkaan 18.4.2016 tekemässä tutkintailmoituksesta käy ilmi, että hän epäilee kyseisen baarihenkilön urkkineen hänen tunnuslukunsa ja kuvanneen kortin ja laskuttaneen häneltä näin tehtyään ylimääräistä yhteensä 2.500 euron edestä. Asiakkaan mukaan kyseessä on jonkin sortin huijaus ja hän epäilee rikosilmoituksessaan teosta noin 50-vuotiasta blondia baarimikkoa ja kahta tummaa nuorempaa tyttöä, jolla toisella on ollut paljon lävistyksiä kasvoissaan. Pankille 12.4.2016 toimittamassaan korttireklamaatiossa asiakas kertoo baarihenkilökunnan nostaneen suuria summia rahaa hänen kortillaan ja väittää kyseessä olleen kopiointi tai muu huijaus. Kortin kopiointi on kuitenkin mahdollista vain siinä tapauksessa, että maksutapahtuman tekemiseen käytetään juovaa. Mikäli maksu on tehty kortin sirulla käyttäen tunnuslukua, ei kortin kopiointi ole mahdollista.

Pankki on saanut kyseessä olevalta palveluntarjoajalta 15 kuittia koskien tehtyjä maksuja. Tilitapahtumien yhteenlaskettu summa on 2.610 euroa. Asiakas ei korttireklamaatiossaan tai poliisille tekemässään tutkintailmoituksessa ole tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden valossa voitaisiin katsoa pankin olevan korvausvelvollinen asiakkaalta veloitetuista ostoista. Pankki katsoo, että pankin korttiehtojen ja voimassa olevan maksupalvelulain mukaan tapahtumat jäävät asiakkaan vastuulle, kun korttia on käytetty ennen kortin sulkemista ja kortin katoaminen tai joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun johtuu siitä, että hän on huolimattomuudesta laiminlyönyt korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa kortin tai sen tunnusluvun säilyttämisen suhteen.

Kaikki asiakkaan kiistämät tapahtumat on tehty hänen alkuperäisellä kortillaan ennen kortin sulkemista ja tapahtumat on hyväksytty korttiin liittyvällä tunnusluvulla. Kortti on ollut asiakkaan hallussa tapahtumahetkellä sekä sen jälkeen. Näin ollen korttia ei ole kopioitu ja voidaan päätellä, että joko asiakas on käyttänyt korttia itse tai vaihtoehtoisesti hän on säilyttänyt korttia siten, että joku on voinut sitä hänen tietämättään käyttää urkittuaan hänen salasanansa. Kuiteista näkyy, että ostotapahtumia on tehty pitkin iltaa tasaisin väliajoin ajalla 02:47 - 6:56. Mikäli asiakkaan korttia olisi käytetty väärin toisen henkilön toimesta, voitaisiin katsoa asiakkaan menetelleen sillä tavoin huolimattomasti, sillä sekä kortti että tunnusluku olisivat päätyneet toisen henkilön haltuun. Saatujen selvitysten perusteella ei siten voida katsoa, että olisi näyttöä sellaisesta väärinkäytöksestä, josta pankki olisi vastuussa.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Tutkintailmoitus (ilmoitusaika 11.4.2016) ja Tutkinnan päätös (18.4.2016)
- Maksunsaajan toimittamia valokuvia (11 kpl)
- Maksunsaajan toimittamat kuittikopiot ja laskut
- Asiakkaan toimittama valokopio asiakkaan passista
- Korttien sisältämät toiminnot ja sovellettavat ehdot
- Tiliote

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ensin ratkaistava, onko tapauksessa kyse kortin kopioinnista vai onko riitautetut korttitapahtumat tehty asiakkaan alkuperäistä korttia käyttäen. Mikäli kyse ei ole kopioinnista, on lautakunnan ratkaistava, onko korttitapahtumat tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia käyttäen. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 38 §:n 1 momentin mukaan maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla.

Lain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksu-välineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Korttiehtojen kortin säilyttämistä koskevan kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti ja tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta pankista saamaansa tai itse valitsemaansa tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai haltuun.

Korttiehtojen kortin käyttämistä koskevan kohdan mukaan ennen maksutositteen allekirjoittamista tai tunnuslukunsa näppäilemistä kortinhaltijan on tarkistettava tapahtumaan merkityn valuutan, maksun määrän ja maksutavan oikeellisuus.

Asian arviointi

Kortin kopiointi

Pankkilautakunta toteaa, että yhtenä merkittävänä syynä sirukortteihin siirtymiselle ainoastaan magneettijuovalla varustetuista maksukorteista on ollut korttimaksamisen turvallisuuden lisääminen. Pankkilautakunnan käsityksen mukaan sirukortin kopioiminen ja väärentäminen on hyvin vaikeaa kortin sisältämän turvaprosessorin takia eikä Pankkilautakunnan tiedossa ole kortin väärinkäyttötapausta, jossa kortin siru olisi kopioitu.

Koska tapauksessa saadun selvityksen mukaan asiakkaan riitauttamat maksutapahtumat on tehty kortin sirua lukien Frankfurtissa yökerhossa, jossa asiakas on itsekin tapahtuma-aikaan ollut ja korttiaan käyttänyt, Pankkilautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole kyse kortin kopioinnista ja että asiakkaan riitauttamat korttimaksut on siten tehty asiakkaan alkuperäistä korttia ja sen tunnuslukua käyttäen.

Kortinhaltijan huolellisuus

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Tässä tapauksessa Pankkilautakunta toteaa asiakkaan antaneen ko. yön tapahtumista ja omasta menettelystään tuona yönä hyvin suppean selvityksen. Asiakas ei ole myöskään selvittänyt, miten hän on korttiaan säilyttänyt ja miten hän on menetellyt tunnuslukunsa kanssa hyväksyessään omia ostojaan, eikä myöskään sitä, mitä ostotapahtumia hän on itse kortillaan tehnyt. Kiistatonta tapauksessa kuitenkin näyttäisi olevan, että asiakas on itse ollut kyseessä olevassa yökerhossa aamuyöllä ainakin sen yli neljän tunnin ajanjakson, jonka aikana hänen kiistämänsä hänen kortillaan ja tunnusluvullaan tehdyt korttiostot on tehty.

Asiassa saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo jäävän osittain epäselväksi, mitä aamuyöllä 8.4.2016 Frankfurtissa on tapahtunut, eikä lautakunnan ole saadun selvityksen perusteella mahdollista luotettavasti arvioida tapahtumien yksityiskohtaisempaa kulkua.

Tapahtumienkulun jäädessä asiakkaan antaman selvityksen perusteella olennaisilta osin epäselväksi, Pankkilautakunta katsoo saadun kokonaisselvityksen ja erityisesti maksunsaajan toimittamien valvontakameran kuvien perusteella mahdolliseksi, että asiakas on itse tehnyt ko. riidanalaiset ostokset kortillaan ja hyväksynyt ne kortin tunnusluvulla. Lautakunta pitää myös mahdollisena, että asiakasta on tapauksessa harhautettu hyväksymään ja/tai hän on epähuomiossa hyväksynyt tuolloin käsittämäänsä useampia ja suurempia veloituksia. Asiakkaan tällöin kuitenkin itse hyväksyttyä tunnusluvullaan korttitapahtumat ja hänen näin ollen annettua pankille suostumuksensa korttitapahtumien veloittamiselle tililtään ei tapauksessa ole kyse maksupalvelulaissa tai korttiehdoissa tarkoitetusta kortin oikeudettomasta käytöstä ja näin ollen asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa asiakas vastaa hyväksymistään maksutapahtumista täysimääräisesti.

Edelleen Pankkilautakunta pitää myös mahdollisena, että asiakas on luovuttanut korttinsa ja tunnuslukunsa sivulliselle, joka on palauttanut kortin asiakkaalle kyseessä olevien ostojen tekemisen jälkeen. Maksupalvelu 62 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asiakas vastaa tällöin riidanalaisista korttitapahtumista täysimääräisesti.

Pankkilautakunta pitää asiassa saadun selvityksen perusteella myös mahdollisena, että kortti ja tunnusluku ovat nyt selvittämättömällä tavalla päätyneet sivulliselle, joka on käyttänyt niitä oikeudetta ja on tämän jälkeen palauttanut kortin asiakkaalle tämän huomaamatta. Asiassa saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo, että tällöin kortin oikeudeton käyttö on johtunut siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia kortin ja tunnusluvun säilyttämistä/käyttämistä ja tallellaolon seuraamista koskevia velvollisuuksiaan, ja että asiakkaan huolimattomuus on kokonaisuutena arvioiden ollut maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla törkeää.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella mahdolliseksi, että asiakas on itse tehnyt riitaisiksi ilmoittamansa maksutapahtumat. Lautakunta pitää myös mahdollisena, että asiakas on luovuttanut korttinsa ja tunnuslukunsa sivulliselle, joka on tehnyt riidanalaiset ostot. Mikäli kortti ja tunnusluku ovat päätyneet muulla tavoin sivulliselle, joka on käyttänyt niitä oikeudetta, Pankkilautakunta katsoo tämän johtuneen asiakkaan huolimattomuudesta, joka on maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla törkeää. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa asiakas vastaa täysimääräisesti kortin oikeudettomasta käytöstä asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Atrila
Kallio
Lehtonen
Pulkkinen

Tulosta