Tapahtumatiedot
Asiakkaan yhdistelmäkortti anastettiin Indonesiassa ja kortilla tehtiin oikeudettomia ostoja 15.11.2011 klo 04:46-17:54 paikallista aikaa yhteensä 5.176,63 euron arvosta. Asiakas käytti itse korttiaan viimeisen kerran automaattinostoon klo 02:39. Asiakas sulki korttinsa 15.11.2011 klo 19:11 paikallista aikaa.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas joutui rikoksen uhriksi eikä katso olevansa vastuussa tapahtuneesta. Asiakas vaatii, että pankki korvaa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.
Asiakas joutui lomalla taskuvarkauden uhriksi. Varkaus tapahtui todennäköisesti kadulla kävelymatkalla hotellille ei missään erityisen runsaasti ihmisiä sisältävässä paikassa. Asiakas ei huomannut varkautta tapahtumahetkellä, vaan vasta seuraavana päivänä raskaan matkan jälkeen noin klo 15 hotellissa herättyään, jolloin hän kävi verkkopankissa katsomassa korttitapahtumiaan ja soitti asiasta välittömästi klo 18:21 sulkupalveluun. Asiakas ei tuolloin vielä sulkenut korttia, koska hän ei uskonut, että tällaista voisi tapahtua eikä halunnut olla ilman korttia ulkomailla, ja yritti vielä etsiä korttia hotellihuoneesta. Kun hän lopulta ymmärsi realiteetit, hän soitti uudestaan sulkupalveluun ja sulki kortin klo 19:08. Kortin katoamisen huomaamisen ja kortin sulkemisen väliseen neljään tuntiin kuuluu paljon kortin etsimistä, panikointia, internetissä pankin sivujen tutkimista sekä useita katkenneita puhelinsoittoyrityksiä.
Asiakas on aina huolellinen maksuasioissa eikä koe olevansa vastuussa, koska hän joutui rikoksen uhriksi ja toimi mielestään oikealla tavalla. Varkailla ei ole ollut missään vaiheessa tunnuslukua käytössään. Asiakas varmistaa aina, ettei kukaan näe tunnuslukua. Lisäksi asiakas kuoletti kortin ilman viivettä välittömästi huomattuaan tapahtuneen.
Korttiehtojen mukaan kortinhaltija ei vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos maksunsaaja ei ole asianmukaisesti varmistunut kortinhaltijan oikeudesta käyttää korttia. Varkaat eivät ole todentaneet ostoksia tunnusluvulla tai henkilökortilla. Kyseessä on aika suuret ostokset, joista varmasti maassa kuin maassa kysytään vähintään kuvallinen henkilökortti.
Vaikka huoltoasemalla tehdyt ostokset (klo 04:46-04:53) ovat pieniä, olisi pankin tullut hiukan syventyä paikalliseen hintatasoon, joka poikkeaa eurooppalaisesta. Seuraavat väärinkäytökset ovat yksi tapahtuma klo 12:49 ja suurin osa (8/11) klo 16:02-17:54. Syy sille, miksi loput tapahtumat ovat alkaneet vasta 8 tuntia myöhemmin voi olla, että kyseisessä maassa vaate- ja elektroniikkaliikkeet eivät ole auki klo 05-10 aamulla.
Asiakkaan mielestä pankki olisi myös voinut sulkea kortin käyttöoikeuden ja soittaa asiakkaalle huomatessaan asiakkaalle epätyypillisen yli 1.100 euron ostoksen klo 12:49. Koska asiakkaalle on markkinoitu korttien turvallisuutta ja kehotettu ottamaan mahdollisimman suuri luottoraja, asiakas kokee, että myös pankki olisi vastuussa väärinkäytöksistä.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakas kertoo pankin 28.12.2011 saamissa selvityksissä, että hänen korttinsa vietiin Balilla. Asiakas kertoo käyneensä maahan saapumisen jälkeen yhden kerran pankkiautomaatilla ja menneensä tämän jälkeen ravintolaan. Asiakas kertoo, että ravintolan jälkeen hän kävi toisen kerran pankkiautomaatilla ja käveli takaisin hotellille nukkumaan. Matkalla asiakas kertoo pysähtyneensä avoinna olleissa kojuissa ja keskustelleensa muutamien ihmisten kanssa.
Asiakkaan ensimmäinen nosto on suoritettu paikallista aikaa 15.11.2011 klo 01:22 ja toinen nosto on tehty klo 02:39. Asiakas arvelee, että kortti on viety yöllä housuntaskusta matkalla pankkiautomaatilta hotelliin tai hotellihuoneesta hänen nukkuessaan. Asiakas kertoo, että hän tarkisti kortin tallella olon seuraavana aamuna tai päivänä herättyään ja ilmoitti tällöin kortin kadonneeksi.
Kiistetyt ostotapahtumat kortin credit-puolella on suoritettu paikallista aikaa 15.11.2011 klo 04:46-17:54. Kiistetty ostotapahtuma kortin debit-puolella on tehty klo 14:57. Asiakas on sulkenut kortin 15.11.2011 klo 19:11.
Kaikissa ostoissa on luettu kortin siru, mikä tarkoittaa, että ostot on tehty alkuperäisellä kortilla. Ostot on hyväksytty allekirjoituksella. Visan kansainvälisissä säännöissä ei edellytetä veloittajan tarkistavan kortilla ostajan henkilöllisyyttä.
Pankki katsoo, että asiakas laiminlöi velvollisuutensa säilyttää kortti huolellisesti ja tarkistaa kortin tallessaolo, koska turistina ulkomailla taskuvarkauden riski on normaalia korkeampi. Asiakas on kertonut säilyttäneensä korttiaan taskussa kävellessään yöllä hotellille, pysähdellen kojuissa ja jutellen muutamien ihmisten kanssa. Pankki katsoo, että asiakkaan olisi tullut tarkistaa kortin tallellaolo palattuaan hotellilleen. Sen sijaan hän on tarkistanut tallellaolon vasta seuraavan päivän iltana.
Pankki katsoo myös, ettei ilmoitusta katoamisesta ole tehty korttiehtojen mukaisesti viipymättä katoamisen huomaamisesta. Asiakas kertoo huomanneensa kortin puuttumisen noin 12 tuntia oman viimeisen automaattinostonsa klo 02:39 jälkeen, mikä tarkoittaa, että asiakas on huomannut kortin puuttumisen paikallista aikaa noin klo 15. Asiakas kuitenkin soitti sulkupalveluun ensimmäisen kerran 15.11.2011 18:21 paikallista aikaa. Puhelussa kortinhaltijaa kertoo huomanneensa kortin katoamisen "tänään" ja käyneensä katsomassa kortin tapahtumia verkkopankissa. Tässä puhelussa asiakas ei sulje vielä korttia, vaan vasta soittaessaan uudelleen myöhemmin 19:08. Sulku tehdään klo 19:11. Asiakas kommentoi, ettei sulkenut korttia heti, kun huomasi sen kadonneen, koska ei uskonut sen kadonneen. Pankki katsoo kuitenkin, että korttiehdot ovat hyvin yksiselitteiset sulkuilmoituksen tekemisen suhteen. Pankki katsoo, että kortin tallellaolo olisi pitänyt tarkistaa aiemmin, ja että asiakas on osoittanut tässä vakavaa varomattomuutta kortista huolehtimisen suhteen.
Asiakas kommentoi sitä, että huonojen verkkojen ja kuuluvuuden takia hän ei päässyt puhelimella läpi tai puhelut katkesivat. Korttien sulkupalvelun puhelu-rekisteristä ilmenee, että asiakas on soittanut tai yrittänyt soittaa sulkupalveluun 15.11.2011 yhteensä 8 kertaa. Ensimmäinen puhelu on em. sulkupalveluun klo 18:21 tullut puhelu, jossa asiakas on todennut korttinsa kadonneen, mutta ei ole vielä sulkenut korttia. Puhelun alussa sulkupalvelun virkailija suositteli kortin sulkemista, mutta asiakas halusi ensin tarkistaa, voiko suoraveloituksena tililtä mennyt lasku tms. selittää hänen verkkopankissa näkemänsä katevaraukset. Seuraavassa puhelussa klo 19:08 asiakas on pyytänyt sulkemaan korttinsa. Muut soitot/soittoyritykset on tehty vasta tämän jälkeen.
Pankki katsoo, että tässä tapauksessa kortinhaltijan törkeän huolimaton menettely korttiehtojen noudattamisessa on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön ja siksi kortin oikeudeton käyttö jää kortinhaltijan vastuulle täysimääräisesti.
Pankki haluaa lisäksi tuoda esille, että tapahtumien kulku on ristiriitainen. Tapauksessa väärinkäytön ajankohdat kaiken kaikkiaan ovat pankin kokemuksen mukaan poikkeavaa rikolliseksi kortin käytöksi sellaisessa tapauksessa, jossa kortti on saatu varastettua ja väärinkäyttäjä ei tiedä, kuinka nopeasti kortinhaltija varkauden huomaa. Pankin kokemuksen mukaan maksuvälinepetoksissa rikollinen käyttää varastamaansa maksukorttia välittömästi varkauden jälkeen koko maksuvälineen käyttövaran verran. Asiakkaan tapauksessa asiakkaan kiistämä käyttö on tapahtunut pitkän ajan, yli 12 tunnin, kuluessa. Ensimmäinen kiistetty osto on tehty bensa-asemalla klo 04:46 ja 04:53 paikallista aikaa. Kyseiset summat ovat pieniä, mikä ei viittaa rikolliseen käyttöön. Muu väärinkäyttö alkaa vasta noin 8 tunnin kuluttua päivällä klo 12:49 paikallista aikaa. Lisäksi myöhempien ostojen välissä on pitkiä aikoja.
Ostojen kellonajat tässä tapauksessa viittaavat siihen, ettei väärinkäyttäjällä ole ollut kortti käytössään jatkuvasti tai että väärinkäyttäjällä on ollut varmuus siitä, ettei kortinhaltija ole sulkemassa korttiaan. Pankki pitää mahdollisena, että asiakkaan kertomus poikkeaa oikeasta tapahtumien kulusta — asiakas on voinut unohtaa jotain tai ei kerro kaikkia yksityiskohtia. Pankki ei pidä mahdollisena sitä asiakkaan arvelemaa, ettei aamuyöllä tapahtuneiden bensa-asemaostojen ja klo 12:49 tapahtuvan seuraavan oston välissä ole ollut auki liikkeitä, joissa väärinkäyttäjä olisi voinut käyttää korttia. Kellonajat huomioiden pankki pitää mahdollisena, että rikollisella ei ole ollut mahdollisuutta aloittaa kortin käyttämistä ennen klo 12:49 tehtyä ostoa. Tämä viittaisi siihen, että kortti olisi saatu asiakkaalta vasta bensa-aseman ostojen jälkeen aamuyön, aamun tai seuraavan päivän aikana ja että asiakas olisi ollut joko osallisena bensaostoissa tai saanut korttinsa takaisin bensaostojen jälkeen.
Asiakas kommentoi sitä, ettei hänen kiistämiään ostoja ole estetty tai korttia suljettu pankin toimesta. Pankit ja luottolaitokset seuraavat epäilyttäviä korttitapahtumia tiettyjen parametrien ja sääntöjen puitteissa. Turvallisuussyistä pankki ei voi antaa tarkempaa selvitystä näistä parametreista ja säännöistä. Kortinmyöntäjät määrittelevät itse millaisiin veloituksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Käytäntö on korttiehtojen ja lain mukainen. Tässä tapauksessa kaikissa tapahtumissa kortin sirutieto on luettu liikkeiden maksupäätteissä, mikä kiistatta tarkoittaa sitä, että alkuperäinen kortti on ollut ostotilanteissa läsnä.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-tutkintailmoitus (ilmoitusaika 16.11.2011) paikalliselle poliisille
-pankin yleiset korttiehdot
-kopio asiakkaan henkilökortista
-kuittikopiot oikeudettomista korttiostoista (12 kpl)
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä oikeudettomista maksutapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas ei katso olevansa vastuussa tapahtuneesta ja vaatii, että pankki korvaa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti. Asiakas vetoaa myös siihen, että maksunsaajat eivät ole asianmukaisesti varmistuneet kortinhaltijan oikeudesta käyttää korttia. Pankki katsoo, että asiakkaan törkeän huolimaton menettely korttiehtojen noudattamisessa on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön ja siksi kortin oikeudeton käyttö jää asiakkaan vastuulle täysimääräisesti. Ostot on hyväksytty allekirjoituksella, mutta Visan kansainvälisissä säännöissä ei edellytetä veloittajan tarkistavan kortilla ostajan henkilöllisyyttä.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä. Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä myöskään, jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu korttiehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen ja sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille. Myös epäilys edellä mainituista seikoista aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden.
Ratkaisun perustelut
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Asiakkaan menettelyn lisäksi lautakunnan on arvioitava, voidaanko maksunsaajien katsoa varmistuneen asianmukaisesti kortinhaltijan oikeudesta käyttää korttia.
Kortin säilyttäminen, tallella olon seuraaminen ja katoamisilmoituksen tekeminen
Tapauksessa saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan kortti on anastettu asiakkaan viimeisen oman automaattinoston klo 02:39 ja ensimmäisen oikeudettoman korttimaksun klo 04:46 välisenä aikana asiakkaan palatessa kävellen hotellilleen. Saadun selvityksen mukaan asiakas säilytti korttiaan ja osaa käteisestään taskussaan ja matkallaan hotellille asiakas on pysähtynyt avoinna olleissa kojuissa ja keskustellut ihmisten kanssa.
Pankkilautakunta toteaa, että arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan se, että kortinhaltija seuraa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä. Vastaavasti pankin korttiehdoissa kortinhaltija on sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja ehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava myös tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.
Pankkilautakunta vielä korostaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, minkä perusteella pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.
Pankkilautakunta katsoo, että tapauksen olosuhteissa asiakkaan liikkuessa yöaikaan turistina ulkomailla asiakkaan olisi tullut kiinnittää erityistä huomiota korttinsa turvalliseen säilyttämiseen ja kortin tallellaolon seuraamiseen. Saadun selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että kortin anastaminen on onnistunut asiakkaan huomaamatta siitä johtuen, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin säilyttämisen suhteen. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut tarkistaa korttinsa tallellaolo hotellille saavuttuaan ja että asiakas on näin ollen laiminlyönyt huolimattomuudestaan myös velvollisuuttaan seurata korttinsa tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee ilmoittaa kortin katoamisesta pankille viipymättä sen havaittuaan. Saadun selvityksen mukaan asiakas on herättyään noin klo 15 huomannut korttinsa kadonneen, mutta asiakas on kuitenkin soittanut korttien sulkupalveluun ensimmäisen kerran klo 18:12 ja sulkenut korttinsa vasta toisella puhelullaan sulkupalveluun klo 19:08. Asiakas on selvittänyt kortin katoamisen havaitsemisen ja kortin sulkemisen välisen ajan eli noin neljän tunnin kulumista. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, että asiakkaan olisi näissä olosuhteissa tullut ymmärtää riski korttinsa oikeudettomasta käytöstä ja huolellisesti toimiessaan hänen olisi tullut ilmoittaa korttinsa katoamisesta pankille viipymättä ja ilman aiheetonta viivästystä sen havaittuaan. Mikäli asiakas olisi näin toiminut, olisi tapauksessa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta voitu osittain välttyä. Ennen kuin asiakas havaitsi korttinsa kadonneeksi, viimeisin oikeudeton korttimaksu tehtiin klo 12:49 ja seuraava vasta klo 16:02. Lautakunta katsoo saadun selvityksen perusteella, että viipymättä tehdyllä kortin sulkemisella olisi voitu estää oikeudettomat korttitapahtumat klo 16:02 tapahtuneesta maksutapahtumasta lähtien.
Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan huolimattomuudesta johtuneet kortin säilyttämistä, kortin tallella olon seuraamista ja katoamisilmoituksen tekemistä koskevat laiminlyönnit osoittavat kokonaisuutena asiakkaan selvästi piittaamatonta suhtautumista kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn muuttuneen kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimattomaksi siinä vaiheessa, kun asiakas ei kortin katoamisen huomattuaan ole ilman aiheetonta viivästystä ilmoittanut korttiaan kadonneeksi.
Vastuunjako asiakkaan ja pankin välillä
Maksupalvelulain 62 §:n vastuunjakosäännöksissä on lain sanamuodon mukaan kyse maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä ja säännösten mukaan asiakas joko ei vastaa oikeudettomasta käytöstä, asiakkaan vastuu oikeudettomasta käytöstä rajoittuu 150 euroon tai asiakas vastaa oikeudettomasta käytöstä rajoituksetta.
Pankkilautakunta katsoo, ettei maksupalvelulain sanamuodon perusteella ole yksiselitteistä, miten lain mukaan asiakkaan ja pankin välisen vastuun tulisi jakautua tilanteissa, joissa asiakkaan törkeän huolimattoman menettelyn katsotaan alkavan kesken maksuvälineen oikeudettoman käytön. Toisin sanoen jää lain tulkinnan varaan, voiko jatkuneessa - esimerkiksi useista tilitapahtumista koostuvassa - oikeudettomassa käytössä olla kyse useammasta maksupalvelulain mukaisesta oikeudettomasta käytöstä, joiden kohdalla myös asiakkaan ja palveluntarjoajan välinen vastuunjako voi olla erilainen.
Maksupalvelulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 169/2009 vp) ei suoranaisesti käsitellä em. kysymystä, mutta lain 62 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asiakkaan vastuun syntyminen edellyttää, että maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö on syy-yhteydessä maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevien sopimusehtojen rikkomiseen. Koska asiakkaan vastuu lain mukaan perustuu tuottamukseen, pitää Pankkilautakunta ilman lain esitöiden nimenomaista mainintaakin ilmeisenä tätä syy-yhteyden edellytystä asiakkaan vastuun syntymiselle. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että maksuvälineen oikeudettoman käytön tapauksissa, joissa asiakkaan katsotaan toimineen huolimattomasti yksinomaan katoamisilmoituksen tekemisessä ja tämän laiminlyönnin katsotaan osoittavan törkeää huolimattomuutta, on asiakkaan täysimääräisen vastuun katsottava alkavan siitä ajankohdasta, jona hän olisi katoamisilmoituksen tekemällä voinut rajoittaa oikeudettomasta käytöstä aiheutuvaa vahinkoa, aiemmin tapahtuneen oikeudettoman käytön jäädessä palveluntarjoajan vastuulle. Vastaavasti Pankkilautakunta katsoo, että myös tämän tapauksen kaltaisessa useista tilitapahtumista koostuvassa maksuvälineen oikeudettoman käytön tapauksessa, jossa asiakkaan katsotaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksuvälineen säilyttämistä ja tallellaolon seuraamista koskevia velvollisuuksiaan, mutta asiakkaan menettelyn katsotaan kokonaisuutena arvioiden osoittavan törkeää huolimattomuutta vasta hänen laiminlyötyään myös velvollisuuttaan katoamisilmoituksen tekemisen osalta, on vahinkoa ja sen vastuunjakoa voitava tarkastella osissa.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että tässä tapauksessa asiakkaan vastuu ennen asiakkaan kortin katoamisen havaitsemista 15.11.2011 noin klo 15 tapahtuneesta kortin oikeudettomasta käytöstä rajoittuu 150 euroon ja asiakkaan täysimääräinen vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta alkaa siitä ajankohdasta, jona asiakkaan olisi kortin katoamisen havaittuaan tullut ilmoittaa kortin katoamisesta pankille ja pyytää kortin sulkemista sen oikeudettoman käytön estääkseen.
Maksunsaajan huolellisuus
Vaikka kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä. Korttiehtojen mukaan kortinhaltija ei vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos maksunsaaja ei ole korttia käytettäessä asianmukaisesti, esim. korttiyhtiöiden sääntöjen mukaisesti, varmistunut kortinhaltijan oikeudesta käyttää korttia.
Maksun vastaanottajien huolellisuusarvioinnissa Pankkilautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että käytännön syistä allekirjoituksien yhteneväisyydelle ei voida asettaa kovin korkeita vaatimuksia eikä allekirjoitusten pienten eroavaisuuksien voida katsoa edellyttävän myyjäliikkeeltä erityisiä jatkotoimenpiteitä. Kuluttajansuojalain esitöissä (HE 88/1985) aikanaan esitetyn mukaan myyjän voitaisiin katsoa laiminlyöneen varmistamisvelvollisuutensa, jos kortissa oleva nimikirjoitusnäyte on selvästi erilainen kuin tositteessa, mikä on edelleen maksupalvelulain esitöissä (HE 169/2009 vp) vahvistettu soveltuvaksi. Pankkilautakunta katsoo, että esimerkiksi allekirjoitusten eri nimi tai tekstilaji ovat eroja, jotka huolellisen maksunsaajan tulisi havaita myös nopearytmisessä kassatyöskentelyssä.
Tapauksessa asiakkaan maksukortti ei ole enää käytettävissä allekirjoitusten vertailun suorittamiseksi, mutta ostotositteissa olevia allekirjoituksia voidaan verrata esimerkiksi asiakkaan henkilökortissa olevaan allekirjoitukseen, jonka voidaan olettaa vastaavan asiakkaan anastetussa kortissa ollutta allekirjoitusnäytettä. Pankkilautakunta katsoo, että ostotositteissa olevat allekirjoitukset eivät näytä poikkeuksellisilta eikä niiden ja asiakkaan henkilökortissa olevan allekirjoituksen välillä ole sellaisia erovaisuuksia, joihin myyjäliikkeiden olisi tullut puuttua. Koska tehdyt maksut eivät ole olleet kansainvälisellä maksukortilla tehdyiksi maksutapahtumiksi poikkeuksellisen suuria, ei maksun vastaanottajilla asiassa saadun selvityksen mukaan muutoinkaan voida katsoa olleen erityistä syytä epäillä, että kyse olisi kortin oikeudettomasta käytöstä, eikä heidän siten voida edellyttää tarkastaneen maksajan henkilöllisyyttä.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella asiakkaan kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulakiin ja korttiehtoihin perustuvia velvollisuuksiaan kortin säilyttämisen ja erityisesti kortin tallellaolon seuraamisen ja katoamisilmoituksen tekemisen suhteen. Olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn muuttuneen kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimattomaksi sen jälkeen, kun asiakas ei ole kortin katoamisen 15.11.2011 noin klo 15 havaittuaan ilmoittanut siitä ilman aiheetonta viivästystä pankille. Edelleen Pankkilautakunta katsoo maksunsaajien varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia.
Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu ennen kortin katoamisen havaitsemista tapahtuneista oikeudettomista korttitapahtumista rajoittuu 150 euroon ja asiakas vastaa täysimääräisesti tämän ajankohdan jälkeisistä maksutapahtumista.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen 15.11.2011 ennen klo 15 (paikallista aikaa) tehdyt (klo 04:46-12:49) oikeudettomat korttitapahtumat siltä osin kuin ne ylittävät 150 euroa myöhemmin tehtyjen korttimaksujen (klo 16:02-17:54) jäädessä täysimääräisesti asiakkaan vastuulle.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Lampela, Lehtonen ja Pulkkinen sekä varajäsen Samun. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA