Haku

PKL 20/11

Tulosta

Asianumero: PKL 20/11 (2011)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 11.11.2011

Kortin oikeudeton käyttö törkeä huolimattomuus

Tapahtumatiedot

Asiakkaan lompakko anastettiin hänen käsilaukustaan Helsingin rautatieasemalla 4.8.2010. Asiakas oli palaamassa työmatkalta kotiinsa Tampereelle, ja hän oli klo 14.20 ostanut matkalipun juna-aseman junamaatilta käyttäen yhdistelmäkorttiaan. Tutkintailmoituksen mukaan asiakas oli ollut nousemassa klo 14.30 lähtevään junaan, kun häntä vastaan oli tullut ulkomaalaiselta vaikuttava mies junan eteisessä. Mies oli sählännyt jotain oviaukossa ja poistunut junasta.

Matkalippujen tarkastamisen yhteydessä hieman ennen klo 15 asiakas oli huomannut, että hänen lompakkonsa oli kadonnut. Lompakossa oli mm. asiakkaan yhdistelmäkortti ja sen rinnakkaiskortti, joka oli asiakkaan pojan nimissä, sekä toisen pankin myöntämä MasterCard-luottokortti. Kortit kuoletettiin klo 15.06. Niillä oli tehty oikeudettomia automaattinostoja juna-asemaa lähellä olevalla pankkiautomaatilla klo 14.28–14.52. Yhdistelmäkortilla ja sen rinnakkaiskortilla tehtiin yhteensä 5.310 euron nostot. Tekijä oli peittänyt pankkiautomaatin valvon-takameran. Kortteja oli lisäksi yritetty tuloksetta käyttää toisella automaatilla klo 15.25.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas katsoo, että hän ei ole ollut huolimaton. Hän vaatii pankkia hyvittämään yhdistelmäkortilla ja sen rinnakkaiskortilla tehdyistä nostoista aiheutuneen vahingon 5.310 euroa. Nostot on valtaosaltaan tehty yhdistelmäkortilla. Rinnakkaiskortilla on tehty vain 20 euron nosto.

Pankille toimittamassaan reklamaatiokirjelmässä asiakas kertoo, että ennen juna-asemalle tuloaan hän oli ostanut tavaratalon ruokaosastolta eväitä. Niitä maksaessaan hän oli suojannut normaalisti kassalla näppäilemänsä tunnusluvun. Asiakas ei havainnut, että kukaan olisi tätä yrittänyt urkkia. Rautatieasemalla asiakas osti junalipun lippuautomaatista. Automaatilla asiakas jälleen näppäili tunnusluvun suojaten näppäilyään normaalisti. Asemahallissa kulkee koko ajan ihmisiä, ja jälkikäteen ajateltuna jonkun on tuolloin täytynyt tarkkailla asiakasta joltain suunnalta. Tätä asiakas ei lippua ostaessaan kuitenkaan ollut huomannut, koska muutoin hän olisi siirtynyt automaatilta jonottamaan asiakaspalvelutiskille. Asiakkaan mukaan junamaatit on suojattu huonosti sivullisen katseilta.

Laiturilla asiakas vielä varmisti paikkanumeronsa lipusta ja pani lompakkonsa olkalaukkunsa pohjalle. Junavaunun eteisessä vastaan tuli kiireisen oloinen ulkomaalaiselta vaikuttava mies laukun kanssa. Hän vaikutti siltä kuin olisi noussut väärään junaan. Mies ei sanonut mitään, vaan hän osoitti vaunun seinällä olevaa merkkiä. Asiakas ei ymmärtänyt mitä mies tarkoitti. Lopulta mies poistui asiakkaan ohitse junasta, ja asiakas siirtyi paikalleen. Konduktöörin tullessa hieman ennen klo 15 tarkastamaan lippuja asiakas huomasi, että hänen lompakkonsa oli kadonnut. Hän pyysi konduktööriltä neuvoa. Klo 15.00 asiakas soitti sisarelleen ja pyysi häntä sulkemaan asiakkaan pankkikortin, minkä sisar välittömästi tekikin. Tampereelle saavuttuaan asiakas meni tekemään rikosilmoituksen.

Asiakas painottaa, että yhdistelmäkortin tunnusluku ei ollut hänen lompakossaan missään muodossa, joten tunnusluku on täytynyt vakoilla. Asiakas työskentelee asiakaspalvelussa, ja hänellä on kassavastuu. Asiakas on huolellinen niin työssään kuin henkilökohtaisissakin raha-asioissa, ja hän tiedostaa vastuunsa maksukortin käyttäjänä. Kortti on ollut käytössä vuosia, ja tunnusluku on asiakkaan muistissa. Pankista aikanaan postitse saatu tunnuslukupaperi on varmassa tallessa asiakkaan kotona. Vahingon jälkeen asiakas sai pankistaan kuulla, että hänen yhdistelmäkortissaan ja sen rinnakkaiskortissa on sama tunnusluku. Asiakas kritisoi sitä, että korttiin ei saa päivittäistä automaattinostorajaa. Kuukausittaisen rajan asettaminen pieneksi saattaisi puolestaan aiheuttaa käyttöhankaluuksia.

Asiakkaan lompakossa oli myös toisen pankin MasterCard-luottokortti. Sitäkin käytettiin oikeudetta. Asiakas kertoo käyttäneensä MasterCardiaan melko vähän ja edellisen kerran 31.7.2010 Tampereella. Asiakas epäilee varkaiden vakoilleen tätä ostotapahtumaa.

Asiakas on poliisilta kuullut, että Suomessa oli tuolloin itäeurooppalaisia rikollisia, jotka tekivät vastaavia lompakkovarkauksia melko ammattimaisesti. He jäivät sittemmin kiinni, ja heidät karkotettiin.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
 

Pankki viittaa korttiehtoihinsa ja kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntöön. Ehtojen mukaan asiakkaan on tullut toiminnallaan varmistaa se, ettei sivullisen ole mahdollista käyttää hänen korttiaan. Automaatilla asioitaessa on toimittava siten, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Myös korttia on säilytettävä turvallisesti siten, ettei sivullinen voi saada sitä käyttöönsä.

Asiakkaalta on anastettu yhdistelmäkortti, sen rinnakkaiskortti ja toisen pankin MasterCard-kortti, ja niiltä kaikilta on tehty nostotapahtumia hyvin pian anastuksen jälkeen. Nostojen tekeminen automaatilla on edellyttänyt kunkin kortin tunnuslukua. Asiakkaan mukaan yhdenkään hänen korttinsa tunnusluku ei ollut hänen lompakossaan, ja hän epäilee yhdistelmäkort-tinsa tunnusluvun tulleen urkituksi hänen asioidessaan juna-aseman lippuautomaatilla.

Pankki kiinnittää huomiota siihen, että asiakas oli selvityksen mukaan käyttänyt MasterCard-korttiaan edellisen kerran neljä päivää aiemmin Tampereella. Pankki pitää erittäin epätodennäköisenä, että joku olisi urkkinut kortin tunnusluvun Tampereella ja varastanut kortin neljä päivää myöhemmin Helsingissä. Sen vuoksi pankki ei pidä uskottavana asiakkaan kertomusta siitä, ettei hän ollut säilyttänyt korttiensa tunnuslukuja samassa lompakossa. Pankki pitää todennäköisenä, että asiakas on säilyttänyt kaikkien korttiensa tunnuslukuja varastetussa lompakossaan, koska tämä olisi ainoa järkevä selitys sille, että kaikkia anastettuja kortteja on käytetty oikeudetta.

Pankki katsoo, ettei asiakas ole noudattanut korttiehtojen ja maksupalvelulain edellyttämää riittävää huolellisuutta korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttäessään ja käyttäessään. Asiakkaan menettely osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin.

Asiakas on myös kertonut säilyttävänsä pankista saamaansa tunnuslukupaperia kotonaan varmassa tallessa. Tämä on korttiehtojen vastaista. Ehtojen mukaan asiakkaan on tullut hävittää pankista saamansa kirje ja olla kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon.

Pankki katsoo, että maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudetta toisen haltuun ja oikeudeton käyttö johtuvat siitä, että asiakas on laiminlyönyt maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaiset velvoitteensa. Asiakkaan toiminta kokonaisuutena arvioiden on ollut törkeän huolimatonta. Asiakas on täysimääräisesti vastuussa ennen katoamisilmoitusta tehdyistä oikeudettomista nostoista, eikä pankki ole korvausvelvollinen.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu
- tutkintailmoitus
- reklamaatiolomakkeita ja tilitapahtumatulosteita, joista oikeudettomat nostot ilmenevät

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan yhdistelmäkortin ja sen rinnakkaiskortin oikeudettomasta käytöstä jakautuu pankin ja asiakkaan välillä. Asiakas katsoo säilyttäneensä ja käyttäneensä korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Hän vaatii täyttä hyvitystä. Pankki katsoo asiakkaan säilyttäneen korttiensa tunnuslukuja samassa lompakossa korttien yhteydessä ja menetelleen näin törkeän huolimattomasti. Lisäksi pankki on vedonnut siihen, että tunnusluvun näppäileminen on tullut suojata, korttia on tullut säilyttää huolellisesti ja alkuperäinen tunnuslukukirje on tullut hävittää.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista. Maksuvälineen haltijan velvollisuus huolehtia maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista alkaa, kun hän vastaanottaa ne.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohdan 11 mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään ja käsittelemään korttia, siihen liittyvää tunnuslukua ja kortin käyttöön liittyvää muuta tunnistetta huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Tunnuslukua tai muuta tunnistetta on säilytettävä erillään kortista sekä korttinumerosta ja mieluiten vain muistissa. Korttia, tunnuslukua ja muuta tunnistetta ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, laukussa tai matkapuhelimen muistissa helposti tunnistettavassa muodossa eikä lukitussa autossa.

Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun tai muun tunnisteen sisältävän kirjeen ja olemaan kirjaamatta tunnuslukua tai muuta tunnistetta helposti tunnistettavaan muotoon.

Kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistö kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää.

Kortin, tunnusluvun ja muun tunnisteen tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri.

Korttiehtojen kohdan 13.1 mukaan kortinhaltijan ja/tai tilinomistajan on viipymättä ilmoitettava pankille, jos
- kortti tai siihen liittyvä tunnusluku tai muu tunniste katoaa tai
- on syytä epäillä, että jokin niistä on joutunut tai saattanut joutua sivullisen tietoon tai haltuun tai
- korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti taikka
- kortti on esimerkiksi jäänyt automaattiin.

Korttiehtojen kohdassa 13.2 on maksupalvelulain 62 §:ää vastaavia määräyksiä.

Perustelut

Todennäköinen tapahtumainkulku

Esitetyn selvityksen perusteella asiakas on rautatieaseman lippuautomaatilla asioituaan pannut lompakkonsa olkalaukkuunsa ja noussut junaan, missä yhteydessä ulkomaalaisen oloinen mies oli kiinnittänyt asiakkaan huomion toisaalle ja samalla anastanut hänen lompakkonsa. Tutkintailmoituksesta ilmenee, että lompakossa olleita kortteja on alettu käyttää oikeudetta hyvin pian varkauden jälkeen. Tekijä oli peittänyt pankkiautomaatin valvontakameran.

Asiakkaan varkaustilanteesta antaman kertomuksen ja esitutkinnassa esiin tulleiden seikkojen perusteella lautakunta pitää todennäköisenä, että kyseessä ei ollut satunnainen rikos, vaan korttien oikeudettoman käytön takana on järjestelmällisesti toimivia rikollisia. Tällaisten rikollisten voidaan olettaa pyrkivän toimimaan siten, ettei kortinhaltija huomaa anastusta, minkä lisäksi oikeudetta haltuun saatuja kortteja pyritään käyttämään mahdollisimman nopeasti, ettei kortinhaltija ehdi estää oikeudetonta käyttöä tekemällä katoamisilmoituksen.

Rikoksen tarkoituksena on ollut käteisvarojen saaminen oikeudettomia automaattinostoja tekemällä. Nostojen tekeminen ei onnistu pelkän maksukortin avulla, minkä vuoksi lautakunta pitää todennäköisenä, että asiakas on tapauksessa valikoitunut korttivarkauden uhriksi sen vuoksi, että tekijä oli jo ennen anastusta saanut tietoonsa asiakkaan kortin tunnusluvun. Esitetyn selvityksen perusteella asiakkaan yhdistelmäkortin tunnusluku on voitu urkkia hänen maksaessaan ostoksiaan tavaratalossa tai hieman myöhemmin juna-aseman lippuautomaatilla.

Tavaratalo-ostoksensa osalta asiakas on kertonut suojanneensa tunnusluvun näppäilyn normaalisti, eikä hän ollut havainnut kenenkään yrittävän urkkia tunnuslukua. Asiakas itse on heti tuoreeltaan epäillyt tunnuslukunsa tulleen urkituksi juna-aseman lippuautomaatilla. Asiakas on kertonut tällöinkin suojanneensa tunnusluvun näppäilyä. Toisaalta lähistöllä oli muitakin ihmisiä, ja asiakas on pitänyt tunnusluvun suojaamista vaikeana lippuautomaatin rakenteen vuoksi.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta pitää todennäköisenä, että asiakkaan yhdistelmäkortin tunnusluku on urkittu rautatieaseman lippuautomaatilla.

Asiakkaan menettelyn arviointi

Esitetyn selvityksen perusteella asiakkaan yhdistelmäkortissa ja sen rinnakkaiskortissa on ollut sama tunnusluku, ja niillä on tapauksessa käytetty oikeudetta samaa luottotiliä. Oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon kokonaismäärä olisi ollut sama siitä riippumatta, kumman kortin luotto-ominaisuutta käytettiin, koska korteilla oli yhteinen käyttöraja. Näissä olosuhteissa lautakunta katsoo, että kyse on yhdestä oikeudettoman käytön kokonaisuudesta.

Lautakunta toteaa, että yhdistelmäkortin käyttäminen matkalippuautomaatilla tai sen ja rinnakkaiskortin säilyttäminen olkalaukussa olevassa lompakossa ei poikkea siitä, mitä huolelliselta kortinhaltijalta yleensä voidaan edellyttää. Kortit on saatu edellä kuvatulla tavalla anastettua asiakkaalta harhautuksen avulla. Lautakunta katsoo, ettei asiakas ole ollut huolimaton yhdistelmäkortin tai sen rinnakkaiskortin käytön tai säilyttämistavan suhteen, eikä korttien joutuminen ulkopuoliselle johdu asiakkaan huolimattomuudesta.

Tunnusluvun osalta lautakunta toteaa, että korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistö kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Jo maksupalvelulain perusteella kortinhaltijan tulee korttita-pahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään pyrkiä toimimaan niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Asiakas on kertonut suojanneensa normaalisti tunnuslukunsa näppäilyn junamaatilla asioidessaan. Asiakas ei ole lähemmin kuvannut sitä, miten tämä suojaaminen on tapahtunut. Yhtä kaikki tapauksessa on edellä todetuin tavoin todennäköistä, että anastaja oli nähnyt asiakkaan lippuautomaatilla käyttämän tunnusluvun.

Vaikka korttiehdoissa onkin edellytetty sellaista toimimista, ettei sivullinen voi nähdä tunnuslukua, lautakunta katsoo, ettei tunnusluvun joutuminen sivullisen tietoon maksutapahtuman yhteydessä vielä itsessään osoita kortinhaltijan menetelleen huolimattomasti. Maksutapahtuman olosuhteet vaikuttavat siihen, miten kortinhaltijan tulee toimia ollakseen korttiehtojen ja lain edellyttämällä tavalla huolellinen. Tunnusluvun suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi tilanteissa, joissa on paljon muita ihmisiä näköetäisyydellä maksupäätteestä.

Tässä tapauksessa tunnusluvun urkkiminen on tapahtunut Helsingin rautatieasemalla, jossa hiljaisempinakin aikoina liikkuu ihmisiä ja jossa yleisesti tiedossa olevin tavoin voidaan katsoa olevan kohonnut taskuvarkausriski. Asiakas on pitänyt lippuautomaattia rakenteeltaan sellaisena, että tunnusluvun näppäilyn asianmukainen suojaaminen on vaikeaa. Maksutapahtuman olosuhteisiin on siten liittynyt useampia sellaisia tekijöitä, jotka asiakas itsekin oli voinut huomata ja joiden vuoksi hänen on tullut suojata tunnuslukunsa näppäileminen poikkeuksellisen huolellisesti. Tunnusluvun urkkinut henkilö oli seurannut asiakasta junaan ja järjestänyt harhautuksen anastaakseen kortin. Hän on siten ottanut riskin kiinnijäämisestä ja nähnyt jonkin verran vaivaa kortin saadakseen, mistä päätellen hän on ollut vakuuttunut urkkimalla saamansa tunnusluvun oikeellisuudesta. Näiden seikkojen perusteella lautakunta pitää todennäköisenä, ettei asiakas ollut suojannut tunnuslukunsa näppäilemistä korttiehtojen ja maksutapahtuman olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Lautakunta katsoo asiakkaan käyttäneen yhdistelmäkorttinsa ja samalla sen rinnakkaiskortin tunnuslukua huolimattomasti.

Asiassa on riitaa siitä, oliko asiakkaan yhdistelmäkortin tunnusluku hänen lompakossaan, jossa kortitkin olivat. Tapauksessa myös toisen pankin MasterCardilla on tehty oikeudettomia automaattinostoja, vaikkei asiakas ollut lainkaan käyttänyt MasterCardiaan useaan päivään. Tämä viittaa siihen, että tuon harvemmin käytetyn kortin tunnusluku on saattanut olla hänen lompakossaan. Nyt kyseessä olevan yhdistelmäkortin ja sen rinnakkaiskortin osalta lautakunta toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan yhdistelmäkortti on asiakkaan pääasiallinen maksuväline, jota hän oli käyttänyt päivittäisessä asioinnissaan jo pitkään. Lautakunta on edellä katsonut, että yhdistelmäkortin tunnusluku oli urkittu lippuautomaatilla. Näiden syiden vuoksi lautakunta pitää uskottavana asiakkaan kertomusta siitä, että yhdistelmäkortin ja samalla sen rinnakkaiskortin tunnusluku ei ollut hänen lompakossaan. Lisäksi lautakunta katsoo, että vaikka yhdistelmäkortin tunnusluku olisikin ollut asiakkaan lompakossa, sillä ei olisi tässä tapauksessa ollut vaikutusta vahinkoon, koska tunnusluku edellä todetuin tavoin oli tullut tekijän tietoon jo ennen lompakkovarkautta.

Asiakas on kertonut säilyttävänsä pankista saamaansa tunnuslukukirjettä kotonaan varmassa tallessa. Alkuperäisen kirjeen säilyttäminen on korttiehtojen vastaista. Selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, että asiakkaan kotiin olisi tunkeuduttu tai että alkuperäisen tunnuslukukirjeen säilyttäminen muutenkaan olisi vaikuttanut asiakkaan korttien oikeudettomaan käyttöön. Lautakunta katsoo, ettei asiakkaan laiminlyönti tunnuslukukirjeen säilyttämisessä ole syy-yhteydessä nyt riidanalaisena olevaan vahinkoon.

Huolimattomuuden aste

Vahingon synnyn kannalta merkitykselliseksi asiakkaan laiminlyönniksi jää tässä tapauksessa se, että hän on ollut huolimaton tunnuslukunsa näppäilemisen suojaamisessa. Selvityksen mukaan asiakas oli kuitenkin pyrkinyt suojaamaan tunnusluvun näppäilyn. Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely osoita sellaista piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin riskeihin, että asiakas olisi ollut törkeän huolimaton.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan yhdistelmäkortin ja sen rinnakkaiskortin oikeudeton käyttö on johtunut asiakkaan huolimattomasta menettelystä kortin tunnusluvun käyttämisessä. Asiakkaan menettely ei kuitenkaan ole ollut törkeän huolimatonta, minkä vuoksi lautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen yhdistelmäkortin ja rinnakkaiskortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Laine, Lampela, Lehtonen ja Ruokanen. Sihteerinä toimi Raulos.


PANKKILAUTAKUNTA

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia