Haku

PKL 20/10

Tulosta

Asianumero: PKL 20/10 (2011)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 09.05.2011

Kortin oikeudeton käyttö törkeä huolimattomuus

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas on saattanut asian Pankkilautakunnan käsiteltäväksi 11.10.2010 saapuneella valituksellaan.

Asiakas oli viettämässä iltaa ravintolassa Helsingin keskustassa. Hän lähti jatkoille seurueessa, johon kuului noin 30-vuotiaat mies ja kaksi naista. Mies lupasi jatkojen olevan Kalliossa sijaitsevassa hotellissa, jossa hän kertomansa mukaan asui. Mies soitti kuljettajan, joka saapui pian vanhahkolla autolla.

Kuljettaja ajoi ensin Haagaan, jossa mukana olleet naiset jäivät pois. Tämän jälkeen matka jatkui hotellia kohti. Matkalla seurue poikkesi tankkaamaan autoa ja asiakas tarjoutui maksamaan tankkauksen. Asiakas käytti tankkaukseen 21.8.2010 klo 04:46 yhdistelmäkorttiaan. Kun asiakas pääsi autoon ja seurue oli jatkanut matkaa, asiakas huomasi korttinsa hävinneen. Auton pysähtyessä asiakas soitti pankin palvelunumeroon sulkeakseen tilinsä noin klo 05:00. Samalla autossa ollut ennestään tuntematon mies, jonka kanssa asiakas oli illan viettänyt, poistui autosta soiton ajaksi. Asiakas meni puhelun jälkeen kotiinsa eikä jatkanut iltaansa.

Kortilla oli ennen katoamisilmoituksen tekemistä tehty automaattinostoja yhteensä 7.400,00 euron arvosta.
Asiakas ei muista, oliko bensa-automaatilla muita henkilöitä kuin seurueeseen kuuluneet kuljettaja ja toinen mies. Asiakas epäilee, että mies, jonka kanssa hän vietti iltaa ravintolassa, näki hänen tunnuslukunsa. Kortin tunnusluku on asiakkaalla ylhäällä vain hänen muistissaan eikä sitä ole kirjoitettuna missään.

Asiakas ei missään tilanteessa anna eikä ole antanut korttiaan ulkopuolisen haltuun. Kortti oli asiakkaalla lompakossa, jota asiakas pitää hallussaan koko ajan. Asiakkaan soittaessa pankkiin on sama mies ilmeisesti käynyt viereisellä automaatilla tekemässä oikeudettomia nostoja.

Asiakas on poliisin kanssa käymissään keskusteluissa kuullut, että vastaavanlaisia rikoksia on tapahtunut Helsingissä useita ja niissä uhri on huumattu jollain aineella, jonka käyttöä on jälkeenpäin vaikea huomata. Asia ei tullut aiemmin asiakkaan mieleen, mutta poliisin kanssa keskusteltuaan asiakas pitää todennäköisenä, että kyseistä huumetta on käytetty myös hänen tapauksessaan.  Kyseessä on organisoitunut rikollisliiga, joka toimii varsin ammattimaisesti eivätkä uhrit osaa epäillä heidän rehellisyyttään.

Mitään vastaavanlaista asiakkaalle ei ole aikaisemmin tapahtunut. Oman elämänkokemuksensa perusteella asiakas katsoo toimineensa erityisen tarkkaavaisesti ja huolellisesti. Asiakas ei myöskään ollut kovin voimakkaasti alkoholin vaikutuksen alaisena, koska varsin pian huomasi kortin kadonneen ja ilmoitti sen kadonneeksi. Tätä tukee myös asiakkaan ostokset illan aikana.

Asiakas pitää erittäin loukkaavana, että pankki suorastaan väittää asiakkaan valehdelleen, vaikka hänen tukenaan on poliisitutkinnan aikana esiin tulleet seikat. Pankki perustaa käsityksensä omaa etuaan tukeviin oletuksiin eikä asiakkaan vaatimusta tukeviin tosiasioihin. Asiakas katsoo, ettei ylimielinen ja halventava suhtautuminen ole pankin puolelta hyväksyttävää.

Edelleen asiakas ihmettelee, ettei kortin luottopuolella ollut pankkipuolen tavoin päivittäistä nostorajaa, kuten asiakas oli käsittänyt.

Asiakas katsoo säilyttäneensä korttia ja tunnuslukua huolellisesti ja korttiehtojen mukaisesti ja ilmoittaneensa kadonneesta kortista pankille välittömästi sen katoamisen huomattuaan. Pankki on korvannut asiakkaan vahinkoja 1.200,00 euroa, koska pankki hidasteli kortin sulkemisessa. Asiakas vaatii pankkia ottamaan vastuun kortin oikeudet-tomasta käytöstä aiheutuneesta vahingoista kokonaisuudessaan vähennettynä maksupalvelulain 150,00 euron omavastuulla. Asiakas vaatii pankilta 6.050,00 euron korvausta (7.400,00-150,00-1.200,00).

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Asiakkaan mukaan hänen korttinsa varastettiin 21.8.2010. Kortti suljettiin 21.8.2010 klo 05:22.56 asiakkaan puhelimitse tekemän katoamisilmoituksen perusteella. Tätä ennen kortilta oli tehty nostoja yhteensä 7.400 eurolla. Kaikki nostotapahtumat oli tehty kortin PIN-tunnusluvulla ennen kuin kortti suljettiin.

Pankissa on myöhemmin kuunneltu nauhoite puhelusta, jolla asiakas ilmoittaa korttinsa kadonneeksi. Nauhoitteen perusteella kortti olisi ollut suljettavissa jo klo 05:20.44 ja pankki on hyvittänyt asiakkaalle tämän jälkeen tehdyt nostot yhteensä 1.200 euroa.

21.8.2010 asiakas oli ollut viettämässä iltaa ravintolassa. Hän oli poistunut ravintolasta aamuyöllä itselleen tuntemattomien henkilöiden seurassa lähteäkseen jatkoille hotellille. Seurue oli lähtenyt liikkeelle autolla ja asiakas oli tarjoutunut maksamaan auton tankkauksen. Asiakas maksoi tankkauksen kortiltaan klo 04:46. Vähän tämän jälkeen asiakas huomasi korttinsa kadonneen ja hän teki kortistaan katoamisilmoituksen.

Pankissa on kuunneltu nauhoite puhelusta, jolla asiakas ilmoittaa korttinsa kadonneeksi. Nauhoitteella asiakkaan puhe sammaltaa selvästi ja pankki pitää puhelun perusteella todennäköisenä, että asiakas on ollut vähäistä enemmässä määrin alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtumahetkellä.

Asiakas ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä, miten hänen korttinsa on kadonnut. Hän on kertonut, että hänen korttinsa joutui hänen lompakostaan varkaiden haltuun. Lompakko ei kuitenkaan ole kadonnut, ainoastaan asiakkaan kortti. Pankki ei pidä yleisen elämänkokemuksen perusteella todennäköisenä, että asiakkaan kortti olisi onnistuttu varastamaan hänen lompakostaan ja lompakko olisi jäänyt asiakkaalle, vaan asiakas on mitä ilmeisimmin itse jättänyt korttinsa huoltoaseman automaatille, josta joku seurueeseen kuuluva on sen ottanut. Puhelunauhoitteella, jolla asiakas ilmoittaa korttinsa kadonneeksi saa myös tämän vaikutelman.

Asiakas on lisävastineessaan kertonut kuulleensa, että vastaavanlaisia rikoksia olisi tapahtunut muitakin ja niissäkin uhri on huumattu jollain aineella. Asiakas ei kuitenkaan ole aiemmin maininnut pankille tai ensimmäisissä Pankkilautakunnalle toimittamissaan kirjelmissä tai poliisin tutkintailmoituksessa, että hänet olisi huumattu. Myöskään asiakkaan muu kertomus tapahtumista ei tue väitettä huumaamisesta eikä asiakas muutoinkaan ole viitannut vastineessaan huumaamiseen. Näin ollen pankki ei pidä väitettä uskottavana. Mikään asiakkaan tapauksessa ei myöskään viittaa siihen, että kyseessä olisi ollut asiakkaan mainitsemalla tavalla organisoitunut rikollisliiga.

Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään ja käsittelemään korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistö kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää.

Korttiehtojen perusteella asiakkaalla on ollut velvollisuus toimia huolellisesti, eli hänen olisi tullut omalla toiminnallaan varmistaa se, ettei sivullisen ole mahdollista saada haltuunsa korttia tai sen tunnuslukua. Normaali huolellisuus ja kortin turvallinen käyttötapa automaatilla asioitaessa edellyttävät toimimaan siten, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua.

Tunnusluvun lisäksi myös korttia tulee säilyttää huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullinen voi saada sitä käyttöönsä. Kortin väärinkäyttö automaatilla ei ole mahdollista pelkän kortin avulla vaan käyttäjällä on oltava sekä tunnusluku että kortti samanaikai-sesti hallussaan. Asiakkaan kohdalla varas on ilmeisesti saanut kortin tunnusluvun käyttöönsä varkauden yhteydessä tai asiakas ei ole suojannut tunnusluvun näppäilyä huol-toaseman maksuautomaatilla ja varas on nähnyt tunnusluvun.

Maksupalvelulain 62 §:n ja korttiehtojen kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä koskevan kohdan perusteella maksupalvelun käyttäjä vastaa täysimääräisesti maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että maksupalvelun käyttäjä on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Lain perusteluiden mukaan törkeästä huolimattomuudesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun maksukortin haltija on säilyttänyt maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua samassa lompa-kossa. Pankin näkemyksen mukaan vastaavasta törkeästä huolimattomuudesta on kyse, jos kortinhaltija näppäilee tunnusluvun suojaamattomasti siten, että sivullinen voi sen nähdä.

Asiakas on lähtenyt aamuyöllä ravintolaillan jälkeen alkoholin vaikutuksen alaisena itselleen entuudestaan tuntemattoman seurueen mukaan. Tällaisessa tilanteessa voidaan yleisen elämäkokemuksen perusteella todeta vahinkoriskin kasvaneen ja asiakkaan olisikin tullut tarkoin suojata tunnusluvun näppäilynsä ja huolehtia kortin tallessa pysymisestä. Hän on kuitenkin näppäillyt huoltoaseman automaatilla tunnuslukunsa siten, että sivulliset ovat voineet sen nähdä. Huoltoasemalla on tapahtuma-aikaan ollut ilmeisesti ainoastaan asiakas ja kaksi hänen mukanaan ollutta tuntematonta miestä. Tunnusluvun näppäily siten, että sivulliset eivät sitä näe olisi tässä tilanteessa ollut helppo tehdä. Näiden tapahtumien jälkeen myös asiakkaan kortti on kadonnut. Pankki pitää todennäköisenä, että asiakkaan tarkkaavaisuus tapahtumahetkellä ei ole alkoholin vaikutuksen johdosta ollut parhaimmillaan.

Pankin asiassa saaman selvityksen perusteella ja tapauksen olosuhteet huomioon ottaen pankki katsoo, että asiakas ei ole noudattanut korttiehtojen ja maksupalvelulain edellyttämää riittävää huolellisuutta säilyttäessään/käyttäessään korttiaan ja siihen liittyvää tunnuslukua. Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan toiminta on kokonaisuutena arvioiden ollut törkeän huolimatonta. Näin ollen asiakas on maksupalvelulain ja korttiehtojen perusteella vastuussa täysimääräisesti ennen katoamisilmoitusta tehdyistä oikeudettomista nostoista.

Asiakas on ihmetellyt, ettei hänen korttinsa luottopuolella ole päivittäistä nostorajaa. Asiakkaan kortin pankkikorttipuolella nostoraja on ollut 3.500 euroa, mutta luottopuolella ei ole ollut nostorajaa vaan nostoja on voinut tehdä 5.000 euron luottorajan mukaan. Pankilla ei ole tietoa, mistä asiakkaan käsitys kortin nostorajoista on perustunut.

Asiakas on reklamaatiossaan lisäksi väittänyt, että hänen mielestään pankki on toiminut hänen tapauksessaan huolimattomasti ja käsitellyt hänen reklamaationsa hätäisesti tutustumatta tapaukseen. Pankki toteaa, että asiakkaan tapaus on käsitelty huolellisesti ja pankissa on esimerkiksi erikseen kuunneltu nauhoite puhelusta, jolla hän ilmoittaa korttinsa kadonneeksi. Tämän nauhoitteen kuuntelun perusteella asiakkaalle on hyvitetty 1.200 euroa oikeudettomista nostoista.

Edellä mainituin perustein pankki katsoo, että se ei ole korvausvelvollinen asiassa.

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Maksupalvelulaki ja korttiehdot

Tapauksessa sovellettavaksi tulee 1.5.2010 voimaan tullut ja tapahtuma-aikaan voimassa ollut maksupalvelulaki, jossa säännellään maksuvälineen haltijan velvollisuudesta huolehtia maksuvälineestä (53 §) sekä maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä (62 §). Molemmat säännökset ovat pakottavia maksupalvelun käyttäjän hyväksi, kun maksupalvelun käyttäjä on kuluttaja. Maksupalvelulain säännösten lisäksi sovellettavaksi tulevat tapahtuma-aikaan voimassa olleet pankin yleiset korttiehdot. Korttiehdoissa on sovittu pankin ja kortinhaltijan välisestä vastuusta kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta maksupalvelulain pakottavien säännösten mukaisesti ja lisäksi korttiehdoissa on määritelty kortinhaltijan velvollisuudet kortin ja tunnusluvun säilyttämisen ja käyttämisen suhteen.

Maksupalvelulain 62 §:ssä on säännelty maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä. Säännöksen mukaan maksupalvelunkäyttäjä ei pääsääntöisesti vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä. Tätä ilmoitusta edeltävältä ajalta maksupalvelun käyttäjä vastaa maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1. hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2. maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3. hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä on em. 2 ja 3 -kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maksupalvelun käyttäjän vastuun maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä voi aiheuttaa se, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa. Kyseisen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskeviin ehtoihin voidaan sisällyttää tarkempia ehtoja siitä, millaisiin toimiin maksuvälineen haltijan on ryhdyttävä pitääkseen maksuvälineen turvassa. Tässä tapauksessa maksuvälineen käyttöä koskevat ehdot ovat pankin yleiset korttiehdot, joissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista ja mieluiten vain muistissa.  Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, laukussa tai matkapuhelimen muistissa helposti tunnistettavassa muodossa eikä lukitussa autossa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sisältävän kirjeen ja olemaan kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Kortin ja tunnusluvun tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille, jos kortti tai sen tunnusluku katoaa, on syytä epäillä kortin tai tunnusluvun joutuneen sivullisen haltuun tai korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti.

Pankkilautakunta toteaa kortinhaltijan huolellisuuden arvioinnin olevan kokonaisharkintaa. Kortin huolelliseen säilyttämiseen kuuluu, että kortinhaltija toteuttaa kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin turvallisesti, jotta se ei joutuisi sivullisen haltuun. Arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan yleensä katsoa kuuluvan sen, että maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua säilytetään erillään toisistaan siten, ettei sivullinen voi yhdistää niitä. Kohtuullisiin varotoimiin kuuluu myös se, että kortinhaltija seuraa kortin tallellaoloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuulle säädettyä 150 euron rajoitusta ei sovelleta, jos kortinhaltija on luovuttanut kortin sen käyttöön oikeudettomalle, koska tällöin katsotaan olevan kyse tietoisesta riskin otosta. Euromääräistä rajoitusta ei myöskään sovelleta, jos kortinhaltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Jotta huolimattomuutta voitaisiin pitää törkeänä, kortinhaltijan toiminnan on maksupalvelulain esitöiden mukaan selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti vahinkoriskin suuruuteen ja varotoimenpiteiden mahdollisuuteen. Esimerkkinä lain esitöissä mainitaan, että törkeästä huolimattomuudesta voi olla kysymys silloin, kun kortinhaltija on säilyttänyt korttia ja tunnuslukua samassa lompakossa.

Ratkaisun perustelut

Riidatonta tapauksessa on se, että asiakkaan yhdistelmäkortti ja kortin tunnusluku ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon ja niitä on käytetty oikeudettomiin automaattinostoihin ennen kuin asiakas on ilmoittanut kortin kadonneeksi. Tapauksessa on asiakkaan ja pankin välillä kyse siitä, kumpi osapuoli vastaa maksupalvelulain ja pankin yleisten korttiehtojen mukaan ennen katoamisilmoitusta tehdyistä korttinostoista.

Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Pankkilautakunta katsoo, että riippumatta siitä, miten korttiehdoissa on nimenomaisesti ohjeistettu menettelemään tunnusluvun kanssa, turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Toisaalta vaikka korttiehdoissa on nimenomaisesti mainittu velvollisuudesta suojata tunnuslukua sitä käytettäessä siten, ettei sivullinen voi sitä saada tietoonsa, ei se, että tunnusluku tällä tavoin on joutunut sivullisen tietoon ole vielä näyttö siitä, että kortinhaltija olisi toiminut huolimattomasti. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä on paljon muita ihmisiä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan voi myös olla olosuhteita ja tilanteita, joissa huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kieltäytyvän hyväksymästä korttitapahtumaa tunnusluvullaan, ellei tunnusluvun asianmukainen suojaaminen ole mahdollista.

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, että ulkopuolisen on täytynyt onnistua urkkimaan asiakkaan tunnusluku hänen maksaessaan kortillaan auton tankkausta bensa-automaatilla. Ottaen huomioon tapahtumaolosuhteet ja erityisesti sen, että asiakas on mennyt yöllä hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden auton kyytiin, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut tunnuslukua näppäillessään kiinnittää erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se olisi päätynyt ulkopuolisen tietoon. Mikäli asiakas ei näissä olosuhteissa ole voinut varmistua turvallisesta tunnusluvun käytöstä, olisi hänen tullut kieltäytyä bensaostoksen maksamisesta automaatilla. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa.

Pankkilautakunta toteaa asiassa saadun selvityksen perusteella jääneen osittain epäselväksi, millä tavoin ja missä vaiheessa tarkalleen asiakkaan kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun.

Tapauksessa auto, jonka kyytiin asiakas meni Helsingin keskustassa, on asiakkaan ker-toman mukaan ajanut ensin Haagaan, jossa kyydistä ovat jääneet autossa mukana olleet naiset. Asiassa saadun selvityksen mukaan asiakas on maksanut bensaostoksen klo 04:46 kylmäasemalla Punavuoressa. Korttia on käytetty ensimmäisen kerran oikeudettomiin nostoihin (pankkitili 3 x 400 euroa) klo 05:05-05:06 Kalliossa sen hotellin edessä, jossa asiakkaan kertoman mukaan jatkojen oli tarkoitus olla. Tämän jälkeen korttia on käytetty oikeudettomiin nostoihin (pankkitili 3x400 euroa, luottotili 12x400 + 1x200) klo 05:13-05:21 toisaalla Kalliossa automaatilla, joka on siinä risteyksessä, jossa asiakas jäi pois auton kyydistä.

Pankkilautakunta toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella asiakkaan kortin on täytynyt päätyä ulkopuolisen haltuun asiakkaan tekemän bensaostoksen ja hotellin edessä tehtyjen automaattinostojen välisenä aika eli klo 04:46-05:05 välillä. Asiakkaalta ei saadun selvityksen mukaan anastettu kortin lisäksi mitään muuta ja korttiaan hän säilytti lompakossaan. Asiassa saatu kokonaisselvitys ja erityisesti asiassa esitetty nauhoite kortin katoamisilmoitusta koskevasta puhelinkeskustelusta huomioiden Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on todennäköisesti unohtanut korttinsa bensa-automaatille, josta ulkopuolinen on sen ottanut. Pankkilautakunta katsoo näin ollen tunnusluvun lisäksi myös kortin joutumisen ulkopuoliselle johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n mukaiset velvollisuutensa.

Pankkilautakunta katsoo tapahtumiin vaikuttaneen sen, että asiakas lähti yöllä hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden kyytiin. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn näissä olosuhteissa kortin ja sen tunnusluvun säilyttämisen ja käyttämisen suhteen selvästi ja olennaisesti poikkeavan siitä, mitä huolelliselta kortinhaltijalta vaaditaan, ja asiakkaan menettelyn kokonaisuutena arvioiden osoittavan selvästi piittaamatonta suhtautumista kortin ja sen tunnusluvun hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan törkeää huolimattomuutta.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan toimineen törkeän huolimattomasti.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Laine, Lampela, Lehtonen ja Ruokanen. Sihteerinä toimi Hidén.


PANKKILAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia