Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas on saattanut asian Pankkilautakunnan käsiteltäväksi 5.10.2010 saapuneella valituksellaan.
Maanantaina 5.7.2010 asiakkaalta varastettiin lompakko sekä puhelin ja automaatilla urkitulla tunnusluvulla nostettiin yhteensä 22.540 euroa, josta 1.540 euroa luottotililtä. Poliisi selvittää asiaa nimikkeellä törkeä maksuvälinepetos ja rikosilmoituksen mukaisesti asiakasta pidettiin vasten tahtoaan hänelle tuntemattomassa paikassa maanantaista 5.7.2010 torstaihin 8.7.2010, jona aikana hänen tililtään nostettiin kaikki varat.
Asiakas ei ole luovuttanut korttiaan ja tunnuslukuaan rikoksesta epäillylle. Asiakas on säilyttänyt kortin tunnuslukua kotonaan turvallisessa paikassa ja erillään kortista. Kortin katoamisesta hän ei pystynyt ilmoittamaan omaisilleen eikä pankille, koska hänen kännykkänsä oli varastettu ja hän oli rikosilmoituksessa kuvatulla tavalla eristettynä.
Asiakkaan omaiset yrittivät sulkea asiakkaan pankkitiliä keskiviikkona 7.7.2010 siinä kuitenkaan onnistumatta. Omaiset yrittivät sulkea korttia/tiliä soittamalla korttien valtakunnalliseen sulkupalveluun, soittamalla pankin valtakunnalliseen asiakaspalveluun sekä käymällä pankin konttorissa. Kaikissa kanavissa omaisille kerrottiin, että sulkua ei voida asettaa vaikka asiakas oli jo tässä vaiheessa ilmoitettu kadonneeksi. Vasta poliisi pystyi sulkemaan kortin ja tilin torstaina 8.7.2010.
Asiakas oli määritellyt kortilleen turvarajat siten, että kortilla oli päivittäinen 1.680 euron käteisnostoraja ja 5.000 euron raja maksuihin. Asiakkaan pankin asiakaspalvelusta saaman tiedon mukaan hänen tililtään ei voi suorittaa yli 5.000 euron suuruisia maksuja kortilla, ellei maksurajaa koroteta. Tililtä on tämän ohjeen vastaisesti kuitenkin pystytty 7.7.2010 maksamaan tilisiirtona 14.000 euroa yhdellä kertaa. Kuluttajana ja pankin asiakkaana hän ei ole ymmärtänyt, että kortilla oleva nostoraja voidaan ylittää “eräpäivämaksuna”, millä pankki vastauksessaan nostoa perustelee. Pankin antamasta kortin perustiedot -tulosteesta ei käy ilmi, että on muita, tätä suurempia nostorajoja.
Asiakas vaatii uuteen maksupalvelulakiin vedoten pankkia palauttamaan häneltä rikoksella viedyt varat, yhteensä 22.540 euroa.
Tutkintailmoitus
Poliisin tutkintailmoituksessa todetaan, että tutkittaessa asiakkaan katoamisilmoitusta on käynyt ilmi, että asiakas on ollut useita vuorokausia seurueen mukana ja tapahtuma-aikavälillä asiakkaan tililtä on nostettu ja tehty pankkisiirtoja n. 21.000 euron arvosta.
Asiakas on lähtenyt pubista naisen ja kahden miehen mukaan vanhanmallisella autolla ja ollut kolme vuorokautta jossakin talossa paikkakunnalla, josta asiakkaalla ei ole mitään tietoa. Talossa oli käynyt myös toinen seurue ja tuossa seurueessa oli kaksi miestä, yksi nainen ja poika. Tämä seurue oli poistunut välillä jonnekin. Miehet ja naiset oli-vat vaihdelleet nimiään, joten asiakkaalla ei ole mitään tietoa oikeista nimistä.
Tapahtuma-aikavälillä asiakkaan lompakko oli välillä kadoksissa, mutta asiakas oli saanut lompakon takaisin saman seurueen tuodessa asiakkaan takaisin Tampereelle torstaina 8.7.2010. Asiakas oli todennut, että kortin tunnusluku oli asunnolla hyllyssä olevalla paperilapulla.
Pankista saamansa tiedon mukaan asiakkaan tililtä on maksuautomaatilla siirretty 14.000 euron ja kaksi 2.000 euron suuruista summaa yhden rikoksesta epäillyn tilille. Lisäksi asiakkaan tililtä on nostettu pankkiautomaateilta kymmenellä nostolla yhteensä 2.880 euroa, mitkä asiakkaan mielestä eivät ole hänen suorittamiaan nostoja.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakkaan yhdistelmäkorttia käyttäneellä taholla on ollut hallussaan kortin lisäksi kortin salainen tunnusluku. Poliisin tutkintailmoituksesta ilmenee, että asiakas on kortin oikeudettoman käytön tapahtuma-aikana (5.7.2010-8.7.2010) ollut useita vuorokausia seurueen mukana. Asiakas on lähtenyt Tamperelaisesta pubista seurueen mukana taloon, jonka sijainnista asiakkaalla ei ole ollut tietoa. Poliisin tutkintailmoituksesta ilmenee yhden rikoksesta epäillyn kertoneen seurueen tulleen ryypiskelemään hänen luokseen. Tapahtuma-aikana lompakko on ollut välillä kadoksissa.
Pankin korttiehtojen mukaan:
Kortinhaltijan ja tilinomistajan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä lakkaa silloin, kun pankkien yhteinen sulkupalvelu on vastaanottanut ilmoituksen kortin tai tunnusluvun katoamisesta tai joutumisesta sivullisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä, jollei hän ole tahallaan tehnyt väärää ilmoitusta tai toiminut muuten petollisesti. Kortinhaltija ja tilinomistaja vastaavat kortin oikeudettomasta käytöstä kuitenkin muun muassa vain silloin, jos kortin joutuminen sivullisen haltuun tai tunnusluvun joutuminen sivullisen tietoon johtuu siitä, että kortinhaltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt ehtojen kortin säilyttämistä koskevan kohdan mukaiset velvollisuutensa.
Kortinhaltija ja tilinomistaja vastaavat kortin oikeudettomasta käytöstä enintään 150 euroon saakka. Kortinhaltijan ja tilinomistajan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä ei ole kuitenkaan rajoitettu silloin, kun kortinhaltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Korttiehdoissa kortinhaltija sitoutuu säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon.
Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua.
Edellä mainitut korttiehdot ovat tulleet voimaan heinäkuussa 2010 ja ne ovat toukokuussa 2010 voimaan tulleen maksupalvelulain mukaiset. Pankki katsoo, että asiakkaan toiminta osoittaa sen laatuista piittaamattomuutta korttiehtojen noudattamisesta, että pankki katsoo asiakkaan vastaavan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta myös 150 euroa ylittävältä osalta. Pankin näkemyksen mukaan asiakas on ottanut suuren riskin korttinsa hallinnan menetyksen suhteen lähtiessään hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden matkaan. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon se, että poliisin tutkintailmoituksen tietojen mukaan seurue, jonka mukaan asiakas on lähtenyt, on nauttinut runsaasti alkoholia. Kortinhaltijan vastuuta puoltaa myös se seikka, että kortin lisäksi myös kortin salainen tunnusluku on joutunut sivullisten tietoon.
Asiakas on kysynyt korvausvaatimuksessaan, miksi hänen tililtään on voitu yhdellä kertaa tehdä 14.000,00 euron suuruinen tilisiirto kortilla, vaikka kortilla on 5.000 euron päivittäinen maksuraja. Tämä johtuu siitä, että nostoraja koskee ainoastaan tililtä heti veloitettavien maksujen määrää, mutta kyseinen 14.000,00 euron nosto on tehty eräpäivämaksuna. Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltija voi rajoittaa kortillaan vuorokaudessa nostettavan käteisen määrää ja Suomessa pankin maksuautomaateilla tehtävien korttiin liittyvältä tililtä heti veloitettavien maksujen määrää asettamalla korttikohtaiset turvarajat. Vastaava ehto on sisältynyt myös aiempiin pankin korttiehtoihin, joita on sovellettu asiakkaan tehdessä korttisopimuksen. Ehdoissa on siten kerrottu, että turvarajoilla voi rajoittaa korttiin liittyvältä tililtä heti veloitettavien maksujen määrää. Asiakkaan kortilla maksuautomaatilla tehty oikeudeton tilisiirto 14.000,00 euroa on kuitenkin tehty eräpäivämaksuna tarkoittaen sitä, ettei veloitusta ole tehty heti vaan vasta maksajan määrittelemänä myöhempänä eräpäivänä.
Kortille on mahdollista asettaa asiakkaan mainitsemat turvarajat koskien ottoja ja maksuja. Muita turvarajoja ei ole mahdollista asettaa. Asiakkaan pankin asiakaspalvelusta saama tieto maksuja koskevan turvarajan merkityksestä pitää paikkansa siltä osin kun on kyse heti veloitettavista maksuista. Asiakas ei ole maininnut, onko hän ollut yhteydessä asiakaspalveluun ennen tapahtunutta vai sen jälkeen. Ilman tätä tietoa puhelun merkitystä mainitussa tapauksessa ei voida arvioida.
Asiakas on maininnut korvausvaatimuksessaan, että hänen omaisensa olisivat tuloksetta yrittäneet sulkea korttia keskiviikkona 7.7.2010. Mikäli kortti tuolloin olisi suljettu, sillä ei olisi kuitenkaan ollut merkitystä asiakkaan kärsimään vahinkoon, sillä 14.000,00 euron tilisiirto on veloitettu tililtä jo 7.7.2010 yöllä klo 01:11. Myös tililtä 7.7.2010 tehdyt automaattinostot on tehty jo yöaikaan klo 00:17-02:13. Näiden ajankohtien jälkeen korttia ei ole käytetty oikeudettomasti. Todettakoon kuitenkin, että kortin sulkemiseen muun henkilön kuin kortinhaltijan toimesta sisältyy riski siitä, että kortti suljetaan perusteetta ja kortinhaltijan normaali kortinkäyttö näin ollen estyisi kortinhaltijan tietämättä. Pankkisalaisuudesta johtuen tietoja kortin käytöstä ei voida myöskään antaa kortinhaltijan omaisille näiden pyynnöstä.
Edellä esitetyillä perusteilla pankki katsoo, että pankki ei ole vastuussa asiakkaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta. Vahinko jää näin ollen kokonaisuudessaan asiakkaan vastattavaksi.
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Maksupalvelulaki ja korttiehdot
Tapauksessa asiakkaan kortti ja kortin tunnusluku ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon ja niitä on käytetty oikeudettomiin automaattinostoihin ja tilisiirtoihin ennen kuin kortti on ilmoitettu kadonneeksi. Kyse on siitä, jääkö kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutunut vahinko asiakkaan vai pankin vastuulle.
Tapauksessa sovellettavaksi tulee 1.5.2010 voimaan tullut maksupalvelulaki, jossa säännellään maksuvälineen haltijan velvollisuudesta huolehtia maksuvälineestä (53 §) sekä maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä (62 §). Molemmat säännökset ovat pakottavia maksupalvelun käyttäjän hyväksi, kun tämä on kuluttaja. Maksupalvelulain säännösten lisäksi sovellettavaksi tulevat tapahtuma-aikaan voimassa olleet pankin yleiset korttiehdot. Korttiehdoissa on sovittu pankin ja kortinhaltijan välisestä vastuusta kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta maksupalvelulain pakottavien säännösten mukaisesti ja lisäksi korttiehdoissa on määritelty kortinhaltijan velvollisuudet kortin ja tunnusluvun säilyttämisen ja käyttämisen suhteen.
Maksupalvelulaki ja korttiehdot
Maksupalvelulain 62 §:ssä on säännelty maksupalvelun käyttäjän vastuusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä. Säännöksen mukaan maksupalvelunkäyttäjä ei pääsääntöisesti vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä. Tätä ilmoitusta edeltävältä ajalta maksupalvelun käyttäjä vastaa maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1. hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2. maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3. hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä on em. 2 ja 3 -kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maksupalvelun käyttäjän vastuun maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä voi aiheuttaa se, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa. Kyseisen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskeviin ehtoihin voidaan sisällyttää tarkempia ehtoja siitä, millaisiin toimiin maksuvälineen haltijan on ryhdyttävä pitääkseen maksuvälineen turvassa. Tässä tapauksessa maksuvälineen käyttöä koskevat ehdot ovat pankin yleiset korttiehdot, joissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallella. Kortinhaltija sitoutuu ehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa asiakas katsoo, että hän on säilyttänyt korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Pankki katsoo asiakkaan toiminnan osoittavan sen laatuista piittaamattomuutta korttiehtojen noudattamisessa, että asiakkaan tulee vastata korttinsa oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta kokonaisuudessaan.
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa. Mikäli asiakkaan katsotaan näin laiminlyöneen velvollisuuksiaan, on lisäksi ratkaistava, onko asiakas toiminut törkeän huolimattomasti.
Ratkaisun perustelut
Pankkilautakunta toteaa kortinhaltijan huolellisuuden arvioinnin olevan kokonaisharkintaa. Kortin huolelliseen säilyttämiseen kuuluu, että kortinhaltija toteuttaa kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin turvallisesti, jotta se ei joutuisi sivullisen haltuun. Arvioitaessa sitä, millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan yleensä katsoa kuuluvan sen, että maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua säilytetään erillään toisistaan siten, ettei sivullinen voi yhdistää niitä. Lain esitöiden mukaan huolellisena menettelynä voidaan yleensä pitää esimerkiksi sitä, että korttia säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa. Kohtuullisiin varotoimiin kuuluu myös se, että kortinhaltija seuraa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä.
Harkittaessa joutuuko maksupalvelun käyttäjä vastuuseen 62 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla otetaan muun ohella huomioon se, kuinka täsmällisiä maksuvälineen käyttöä koskevia ehtoja korttisopimukseen sisältyy ja onko hän laiminlyönyt niitä. Vastuun syntyminen sopimusehtojen rikkomisen perusteella edellyttää aina sitä, että ehtojen vastainen menettely osoittaa huolimattomuutta. Lieväkin huolimattomuus riittää synnyttämään vastuun. Lisäksi vastuun syntyminen edellyttää, että maksuvälineen katoaminen, joutuminen toisen haltuun tai oikeudeton käyttö on syy-yhteydessä sopimusehtojen rikkomiseen.
Maksupalvelun käyttäjän vastuulle säädettyä 150 euron rajoitusta ei sovelleta, jos kortinhaltija on luovuttanut kortin sen käyttöön oikeudettomalle, koska tällöin katsotaan olevan kyse tietoisesta riskin otosta. Euromääräistä rajoitusta ei myöskään sovelleta, jos kortinhaltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Jotta huolimattomuutta voitaisiin pitää törkeänä, kortinhaltijan toiminnan on maksupalvelulain esitöiden mukaan selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti vahinkoriskin suuruuteen ja varotoimenpiteiden mahdollisuuteen. Esimerkkinä lain esitöissä mainitaan, että törkeästä huolimattomuudesta voi olla kysymys silloin, kun kortinhaltija on säilyttänyt korttia ja tunnuslukua samassa lompakossa.
Pankkilautakunta toteaa, että tapauksessa asiakkaan antama selvitys on ylimalkainen ja siitä selviää ainoastaan tapahtumienkulun pääpiirteet. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo selvitetyksi ja riidattomaksi, että asiakas on maanantaina 5.7.2010 viettänyt aikaa pubissa ja lähtenyt pubista vapaaehtoisesti auton kyytiin hänelle entuudestaan tuntemattomien naisen ja kahden miehen kanssa.
Epäselväksi on jäänyt, missä tarkoituksessa autoon on menty ja mihin asiakas on ajatellut auton hänet vievän. Asiakkaan kertoman mukaan hänet on kuitenkin viety hänelle tuntemattomalle paikkakunnalle taloon, jossa häntä on pidetty vasten hänen tahtoaan torstaihin 8.7.2010 saakka.
Tapauksessa puutteellisiksi ovat jääneet myös asian ratkaisemisen kannalta olennaiset tiedot siitä, missä vaiheessa ja millä tavoin asiakkaan kortti ja kortin tunnusluku ovat päätyneet ulkopuolisten haltuun/tietoon, ja erityisesti siitä, miten asiakas on korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttänyt ja käyttänyt. Asiakas on esittänyt, että hänen tunnuslukunsa on urkittu hänen käyttäessään itse korttiaan maanantaina 5.7.2010 ja että hänen lompakkonsa on varastettu samana päivänä. Tarkempaa selvitystä siitä, miten ja missä vaiheessa lompakon anastus on asiakkaan käsityksen mukaan tapahtunut ja miten asiakas on lompakkoansa säilyttänyt, ei ole esitetty. Myöskään tunnusluvun osalta asiakas ei ole esittänyt, missä vaiheessa se olisi urkittu ja millä tavoin hän on tunnuslukuaan käyttänyt ja sen näppäilyä mahdollisesti suojannut.
Tapauksessa saadun selvityksen perusteella Pankkilautaunta katsoo jääneen epäselväksi, millä tavoin ja missä vaiheessa asiakkaan kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja kortin tunnusluku ulkopuolisen tietoon. Pankkilautakunta katsoo tapahtumien kuitenkin olleen seurausta siitä, että asiakas on lähtenyt hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden kyytiin. Asiassa saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n mukaiset velvollisuutensa.
Tapauksessa saatu selvitys ja selvityksessä olevat puutteet kokonaisuutena huomioiden Pankkilautakunta katsoo asiakkaan toiminnan näissä olosuhteissa poikkeavan olennaisesti siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan, ja osoittavan selvästi piittaamatonta suhtautumista korttien hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan törkeää huolimattomuutta.
Asiakas on kritisoinut pankin toimintaa siltä osin, etteivät asiakkaan omaiset ole saaneet suljettua asiakkaan tiliä keskiviikkona 7.7.2010, vaikka asiakas oli jo tuossa vaiheessa ilmoitettu kadonneeksi. Pankki on todennut, ettei kortin sulkemisella tuolloin olisi ollut merkitystä asiakkaan kärsimään vahinkoon, koska korttia ei ole enää tuon ajankohdan jälkeen käytetty oikeudettomasti. Pankki on todennut lisäksi, että kortin sulkemiseen muun henkilön kuin kortinhaltijan toimesta sisältyy riski siitä, että kortti suljetaan perusteetta ja kortinhaltijan normaali kortinkäyttö näin ollen estyisi kortinhaltijan tietämättä. Pankkisalaisuudesta johtuen tietoja kortin käytöstä ei voida myöskään antaa kortinhaltijan omaisille näiden pyynnöstä.
Pankkilautakunta toteaa kortin sulkemisessa muun kuin korttisopimuksen toisen sopijapuolen tai kortinhaltijan pyynnöstä olevan pankin esityksen mukaisesti omat sopimusoikeudelliset ja myös pankkisalaisuudesta johtuvat ongelmansa. Pankkilautakunta kuitenkin toteaa, että tämänkaltaisissa poikkeuksellisissa tapauksissa pankkien on voitava käyttää asiakkaan edun ensisijaisesti huomioivaa kokonaisharkintaa, eikä kortin sulkemista korttisopimuksen suhteen ulkopuolisen pyynnöstä tule kategorisesti kieltäytyä.
Tässä tapauksessa pankin menettelyn asiallisuuden arviointi tältä osin edellyttäisi lisäselvitystä. Sillä, että asiakkaan kortti olisi asiakkaan omaisten pyynnöstä suljettu, ei kuitenkaan olisi ollut merkitystä tässä tapauksessa aiheutuneen vahingon osalta, koska korttia käytettiin viimeisen kerran oikeudetta aamuyöstä 7.7.2010 eli ennen kuin asiakkaan omaiset olivat yhteydessä pankkiin kortin sulkemiseksi. Tämän vuoksi Pankkilautakunta ei ole katsonut tässä kysymyksessä tarpeelliseksi pyytää osapuolilta tarkempaa selvitystä.
Asiakas on valituksessaan katsonut, etteivät hänen kortilleen asettamansa turvarajat (päivittäinen 1.680 euron käteisnostoraja ja 5.000 euron raja maksuihin) ole tapauksessa toimineet siten kuin niiden olisi tullut toimia hänen pankin asiakaspalvelusta saamansa tiedon mukaan.
Pankki on todennut, että kortille on mahdollista asettaa asiakkaan mainitsemat turvarajat koskien ottoja ja maksuja. Korttiehtojen mukaan kortinhaltija voi rajoittaa kortillaan vuorokaudessa nostettavan käteisen määrää ja Suomessa pankin maksuautomaateilla tehtävien korttiin liittyvältä tililtä heti veloitettavien maksujen määrää asettamalla korttikohtaiset turvarajat. Pankin mukaan ehdoissa on siten kerrottu, että turvarajoilla voi rajoittaa korttiin liittyvältä tililtä heti veloitettavien maksujen määrää. Asiakkaan kortilla maksuautomaatilla tehty oikeudeton tilisiirto 14.000,00 euroa on kuitenkin tehty eräpäivämaksuna tarkoittaen sitä, ettei veloitusta ole tehty heti vaan vasta maksajan määrittelemänä myöhempänä eräpäivänä.
Pankkilautakunta toteaa, ettei asiakkaan kortin käytölle ole korttiehtojen mukaan asetettavissa sellaista turvarajaa, jollaiseksi asiakas on asettamansa maksurajan kertomansa mukaan käsittänyt ja joka rajoittaisi eräpäivämaksuna tehtävien maksujen määrää. Pankkilautakunnan käsityksen mukaan asiakkaan valituksessaan viittaama pankin asiakaspalvelun kanssa käyty keskustelu turvarajoista on tapahtunut käsiteltävänä olevan kortin oikeudettoman käytön jälkeen. Näin ollen, vaikka asiakas olisi tuossa vaiheessa saanut turvarajoista pankilta jollain tavoin virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa, ei tällä olisi ollut merkitystä tapauksessa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon määrään.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella asiakkaan kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaisia velvollisuuksiaan. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan törkeää huolimattomuutta.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Laine, Lampela ja Lehtonen. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA