Tapahtumatiedot
Asiakas kiistää itse tehneensä kortillaan Pärnussa yökerhossa 1.7.2012 klo 06:06-06:38 tehdyt kolme ostosta yhteisarvoltaan 662 euroa. Asiakas oli itse käyttänyt korttiaan yökerhossa yhteen 260 euron ostokseen klo 05:40. Pankki vastaanotti kortista sulkuilmoituksen 16.7.2012 klo 13:39.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas vaatii, että pankki korvaa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen 662 euron vahingon.
Asiakas oli kesällä 2012 Pärnussa. Hän käytti ravintolassa korttiaan. Kortilla taikka muulla tavoin on tehtailtu laskuja, joissa kaikissa on erilainen nimikirjoitus. Yksi maksuista on asiakkaan. Asiakas ei mielestään ole vastuussa väärennetyistä allekirjoituksista.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakas on kertonut olleensa kesällä 2012 Pärnussa, jossa hän oli 1.7.2012 käyttänyt ravintolassa korttiaan. Rikosilmoituksen mukaan asiakas oli ollut ravintolassa katsomassa private-showta. Rikosilmoituksen mukaan asiakas kulutti ravintolassa 755 euroa, josta 50 euroa oli shown ja 20 euroa pieni shampanjan osuus. Muita yökerhossa tekemiään ostoksia asiakas ei ole eritellyt.
Asiakkaan kortilla tehtiin yökerhossa neljä ostosta: 260 euroa (klo 05:40), 332 euroa (klo 06:06), 110 euroa (klo 06:08) ja 220 euroa (klo 06:38), joista ensiksi mainitun asiakas myöntää omakseen ja kolmea viimeistä väittää väärennöksiksi. Kaikki neljä yökerho-ostosta on tehty alkuperäisellä kortilla kortin sirua lukien ja hyväksytty allekirjoittamalla myyntitosite.
Asiakkaan kortti suljettiin 16.7.2012 klo 13:39. Asiakas ei ole väittänyt korttinsa tulleen missään vaiheessa tapahtumayötä varastetuksi tai joutuneen muutoinkaan ulkopuolisen haltuun. Rikosilmoituksen mukaan asiakas olisi havainnut omaisuutensa anastamisen vasta 5.7.2012 klo 14. Rikosilmoituksesta ei kuitenkaan käy imi, tarkoitetaanko omaisuuden anastuksella kortin joutumista pois asiakkaan hallusta vai oikeudettomaksi väitettyjä korttiostoja. Joka tapauksessa asiakas sulki siis korttinsa vasta 11 vuorokautta sen jälkeen, kun hän oli anastuksen havainnut.
Asian selvittämiseksi pankki on tilannut kaikkien neljän yökerho-ostosten myyntitositteet. Pankin näkemyksen mukaan allekirjoitusnäyte asiakkaan omakseen myöntämästä korttiostosta (klo 05:40) on luotettavin lähde arvioitaessa allekirjoitusten aitoutta kolmen kiistetyn korttiostoksen myyntitositteissa, koska kaikki allekirjoitukset ovat saman tapahtumayön ajalta. Väärennösväitettä arvioitaessa voidaan ottaa myös huomioon asiakkaan allekirjoitus hänen Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalle tekemässä valituksessa/tiedustelussa.
Asiaa ratkaistaessa on olennaista sen arvioiminen, onko asiakas itse allekirjoittanut kiisteltyjen korttiostojen myyntitositteet vai ei. Tarkasteltaessa asiakkaan omakseen myöntämän korttioston myyntitositteen allekirjoitusta muihin tapahtumayön korttiostosten myyntitositteiden allekirjoituksiin pankki toteaa, että kaikki allekirjoitukset ovat keskenään hyvinkin samanlaisia. Kaikki tapahtumayön allekirjoitukset ovat myös hyvin samanlaisia kuin asiakkaan allekirjoitus hänen Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalle tekemässä valituksessa/tiedustelussa. Tästä syystä pankki ei pidä uskottavana asiakkaan väitettä väärennöksestä, vaan katsoo kiistettyjenkin myyntitositteiden olevan hänen itsensä allekirjoittamia.
Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan kortti ei todennäköisesti missään vaiheessa ole ollut pois hänen hallustaan. Tähän viittaa se, että asiakas sulki korttinsa vasta 11 vuorokautta sen jälkeen, kun hän oli anastuksen havainnut. Kuten jo edellä on käynyt ilmi, niin rikosilmoituksen mukaan on epäselvää, tarkoitetaanko omaisuuden anastuksella kortin joutumista pois asiakkaan hallusta vai oikeudettomaksi väitettyjä korttiostoja. Pankin mukaan 11 vuorokauden viive tarkoittanee jälkimmäistä vaihtoehtoa, jolloin kortti ei siis missään vaiheessa tapahtumayötä eikä sen jälkeenkään olisi ollut pois asiakkaan hallusta.
Edellä esitetyillä perusteilla pankki katsoo asiakkaan itsensä allekirjoittaneen kiistämänsä korttiostosten myyntitositteet, joten hänen itsensä tulee korttiehtojen perusteella myös kokonaisuudessaan vastata ostoista syntyneestä velasta.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- rikosilmoitus (ilmoitusaika 20.7.2012), johon kirjattu asiakkaan selostus tapahtumasta:
Kävin katsomassa private-show'ta. Sen yhteydessä ja käynnin aikana on onnistuttu väärinkäyttämään pankki- ja luottokortteja yhteensä 912,90 euroa. Kulutin paikan päällä 755 euroa, jotka myönnän. Show maksoi 50 euroa kerta ja pieni shanpanja 20 euroa.
- kuittikopioita (4 kpl)
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamista korttitapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas vetoaa ostotositteissa olevien allekirjoitusten väärentämiseen ja vaatii, että pankki korvaa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon. Pankki katsoo asiakkaan itse allekirjoittaneen kiistämänsä korttiostosten myyntitositteet ja hänen itsensä vastaavan ostoista.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä. Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä myöskään, jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.
Ratkaisun perustelut
Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ratkaistava, onko riitautetut korttiostot tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia käyttäen. Mikäli asiakkaan katsotaan tehneen ostot itse, ei kyseessä ole kortin oikeudeton käyttö ja asiakas vastaa korttitapahtumista.
Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Asiakkaan menettelyn lisäksi lautakunnan on arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti kortinhaltijan oikeudesta käyttää korttia.
Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.
Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja käyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.
Pankkilautakunta toteaa asiakkaan antaneen tässä tapauksessa tapahtumienkulusta ja omasta menettelystään hyvin suppean selvityksen. Saadun selvityksen mukaan riitautetut korttitapahtumat on tehty aamuyöllä yökerhossa, jossa asiakas tapahtuma-aikaan oli ja jossa hän oli myös itse korttiaan käyttänyt. Asiakas ei kuitenkaan ole esittänyt selvitystä siitä, miten hän on korttiaan säilyttänyt. Asiakas ei ole myöskään esittänyt näkemystään siitä, miten hänen korttinsa olisi voinut päätyä ulkopuoliselle ja kortti olisi noin puolen tunnin aikana tapahtuneen oikeudettoman käytön jälkeen voitu palauttaa hänelle hänen huomaamattaan.
Pankkilautakunnalle on toimitettu asiakkaan itse tekemäkseen hyväksymän (klo 05:40) sekä riitautettujen korttitapahtumien (klo 06:06, 06:08 ja 06:38) allekirjoitetut tositteet. Tapauksessa Pankkilautakunnan käytettävissä ei ole asiakkaan maksukorttia allekirjoitusnäytteineen allekirjoitusten vertailun suorittamiseksi, mutta lautakunta katsoo, että asiakkaan riitauttamien korttitapahtumien tositteissa olevat allekirjoitukset muistuttavat olennaisilta osin asiakkaan allekirjoitusta hänen itse tekemäkseen hyväksymän ostoksen tositteessa sekä asiakkaan Pankkilautakunnalle osoittamassa valituksessa.
Tapahtumienkulun jäädessä asiakkaan antaman selvityksen perusteella olennaisilta osin epäselväksi ja asiakkaan riitauttamien korttitapahtumien tositteiden allekirjoitusten vastatessa asiakkaan allekirjoitusta Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että asiakas on itse kortillaan tehnyt ja allekirjoituksellaan hyväksynyt myös riitaisiksi ilmoittamansa aamuyöstä 1.7.2013 tehdyt kolme korttiostoa.
Pankkilautakunta pitää myös mahdollisena, että tapauksessa on kyse kortin oikeudettomasta käytöstä ja asiakkaan riitauttamat korttitapahtumat on hyväksynyt allekirjoituksella joku muu kuin asiakas. Mikäli kuitenkin sivullinen olisi asiakkaan huomaamatta onnistunut saamaan haltuunsa asiakkaan kortin ja sitä oikeudetta käytettyään onnistunut palauttamaan sen asiakkaalle tämän huomaamatta, lautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella ja olosuhteet huomioon ottaen tämän johtuneen asiakkaan törkeästä huolimattomuudesta. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että ostotositteissa olevat allekirjoitukset eivät näytä poikkeuksellisilta eikä niiden ja asiakkaan allekirjoituksen välillä ole sellaisia erovaisuuksia, joihin myyjäliikkeen olisi tullut puuttua. Koska tehdyt maksut eivät ole olleet kansainvälisellä maksukortilla tehdyiksi maksutapahtumiksi poikkeuksellisen suuria, ei maksun vastaanottajalla asiassa saadun selvityksen mukaan muutoinkaan voida katsoa olleen erityistä syytä epäillä, että kyse olisi kortin oikeudettomasta käytöstä, eikä heidän siten voida edellyttää tarkastaneen maksajan henkilöllisyyttä.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella todennäköiseksi, että asiakas on itse tehnyt riitaisiksi ilmoittamansa korttitapahtumat. Pankkilautakunta pitää myös mahdollisena, että kyse on kortin oikeudettomasta käytöstä. Jälkimmäisessä tapauksessa lautakunta kuitenkin katsoo kortin oikeudettoman käytön johtuneen asiakkaan huolimattomuudesta, joka on olosuhteet huomioon ottaen ollut törkeää. Edelleen lautakunta katsoo, että maksunsaajat ovat korttimaksuja vastaanottaessaan varmistuneet asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Kallio, Lampela, Lehtonen ja Pulkkinen. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA