Tapahtumatiedot

Asiakas oli matkalla Japanissa ja vieraili baarissa. Hänen debit-kortillaan tehtiin kuusi asiakkaan reklamoimaa maksutapahtumaa 24.–25.1.2014 klo 23.09–8.55 (Suomen aikaa). Korttia käytettiin yhteensä 2.286,35 eurolla. Kaikki tapahtumat tehtiin kortin siruominaisuudella ja ne hyväksyttiin PIN-koodilla. Asiakkaan kortti suljettiin 25.1.2014 klo 9.50. Asiakkaan kortti oli sulkuhetkellä hänen hallussaan. Asiakkaalla oli mukanaan myös australialaisen pankin myöntämä kortti, jossa oli sama tunnusluku kuin hänen debit-kortissaan.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas kertoo käyneensä baarissa Tokiossa. Hänelle tuotiin juoma, jonka hän maksoi australialaisella kortillaan. Seuraavaksi hän heräsi aivan toisessa paikassa. Herättyään hän tajusi, että hänet oli mahdollisesti huumattu, koska hän oli juonut vain noin kolme olutta. Hän palasi hotelliin ja tarkasti tilinsä. Huomattuaan, että sekä australialaisella ja suomalaisella kortilla oli tyhjennetty hänen tilinsä.

Asiakas vaatii pankkia palauttamaan hänen tililtään viedyt rahat.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Asiakkaan reklamoimat veloitukset on tehty asiakkaan kortilla ja hyväksytty PIN-koodilla. Pankki pitää todennäköisenä, että asiakas on itse suorittanut kiistämänsä tapahtumat. Asiakas ei ole maininnut huumaamisesta mitään tekemässään rikosilmoituksessa eikä huumauksesta ole mitään todistetta. Tällä perusteella pankki katsoo asiakkaan itse hyväksyneen veloitukset ja vastaavan niistä.

Mikäli asiakas ei kuitenkaan ole itse tehnyt maksuja, häneltä on todennäköisesti urkittu australialaisen kortin tunnusluku, joka on sama kuin debit-kortissa, kun hän maksoi sillä baarissa juoman. Koska asiakas on valinnut kortteihin saman tunnusluvun, hänen tulee suojata myös australialaisen kortin tunnusluvun näppäily. Pankki katsoo asiakkaan laiminlyöneen velvollisuutensa suojata tunnusluvun näppäily.

Lisäksi pankki katsoo asiakkaan laiminlyöneen kortin huolellisen säilyttämisen, jos se on viety häneltä ja palautettu myöhemmin asiakkaan huomaamatta. Kokonaisuutena arvioiden asiakas on toiminut pankin näkemyksen mukaan törkeän huolimattomasti eikä pankilla ole siten velvollisuutta korvata hänelle aiheutunutta vahinkoa.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Korttiehdot.

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamista korttiostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas kiistää tehneensä riitauttamansa korttitapahtumat ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon. Pankki katsoo, että riitautetut korttiostot ovat todennäköisesti asiakkaan omia ostoja. Pankki pitää myös mahdollisena, että asiakas on laiminlyönyt kortin ja tunnusluvun huolellisen säilyttämisen. Kummassakin tapauksessa pankki katsoo vastuun kortin käytöstä jäävän asiakkaalle itselleen.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä. Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä myöskään, jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin yleisten korttiehtojen mukaan kortti on henkilökohtainen, eikä kortinhaltija saa luovuttaa sitä kenellekään muulle, ei edes samaan perheeseen kuuluvalle. Korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu korttiehdoissa hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen sekä olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Tunnuslukua tulee säilyttää niin, ettei kenelläkään, ei edes samaan perheeseen kuuluvalla ole mahdollisuutta saada sitä tietoonsa. Korttiehtojen mukaan kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistöä esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri. Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille. Myös epäilys edellä mainituista seikoista aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden.

Ratkaisun perustelut

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ratkaistava, onko korttitapahtumat tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan kortteja käyttäen. Mikäli asiakkaan katsotaan tehneen korttitapahtumat itse, ei kyseessä ole kortin oikeudeton käyttö ja asiakas vastaa hyväksymistään korttitapahtumista. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Tapauksessa asiakas on riitauttanut japanilaisessa baarissa 24.–25.1.2014 klo 23.09–8.55 (Suomen aikaa) tehdyt kuusi debit-kortilla tehtyä veloitusta, joiden yhteissumma oli 2.286,35 euroa. Asiakkaan mukaan hän oli juonut noin kolme olutta, jotka hän maksoi australialaisen pankin kortilla. Asiakkaan kertoman mukaan hän heräsi seuraavana aamuna toisessa paikassa ja epäilee, että hänet oli huumattu ja hänen ollessa huumattuna hänen korttiaan on käytetty oikeudetta. Pankin selvityksen mukaan asiakas ei maininnut huumauksesta mitään tekemässään rikosilmoituksessa.

Huumaus

Pankkilautakunta toteaa asiakkaan antaneen tapahtumien kulusta ja omasta menettelystään varsin suppean selvityksen, jonka perusteella lautakunnan ei ole mahdollista arvioida luotettavasti tapahtumien yksityiskohtaisempaa kulkua. Lautakunta toteaa kuitenkin, ettei asiakas ole esittänyt mitään näyttöä huumauksestaan eikä maininnut huumausta tekemässään rikosilmoituksessa. Lautakunta katsoo siten, ettei asiassa ole osoitettu asiakkaan joutuneen huumatuksi.

Veloitusten hyväksyminen itse

Asiakas ei ole esittänyt selvitystä kortin käytöstä. Kortti on kuitenkin ollut hänen hallussaan asiakkaan reklamoimien veloitusten jälkeen. Pankki pitää todennäköisenä, että asiakas on itse hyväksynyt veloitukset. Tapahtumienkulun jäädessä asiakkaan antaman selvityksen perusteella olennaisilta osin epäselväksi Pankkilautakunta pitää mahdollisena, että asiakas on itse kortillaan hyväksynyt veloitukset ottaen huomioon veloitusten tapahtuneen lähes kymmenen tunnin aikana ja kortin olleen asiakkaan hallussa tapahtumien jälkeen. Mikäli asiakas on käyttänyt korttia itse, vastaa hän käytöstä.

Kortinhaltijan huolellisuus

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Kortin ja tunnusluvun säilyttäminen/käyttäminen

Asiakas ei ole tapauksessa esittänyt selvitystä siitä, miten hän on korttejaan ja niiden tunnuslukua säilyttänyt. Asiakas ei ole myöskään esittänyt näkemystään siitä, miten hänen korttinsa olisi voinut päätyä ulkopuoliselle lähes kymmenen tunnin aikavälillä tapahtuneen korttien oikeudettoman käytön ajaksi ja miten kortit olisi voitu palauttaa hänelle hänen huomaamattaan. Edelleen asiakas ei ole esittänyt näkemystään siitä, miten korttien tunnusluku olisi voinut joutua ulkopuoliselle. Pankin näkemyksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että korttivarkaat ovat urkkineet tunnusluvun, kun asiakas maksoi australialaisella kortilla baarissa. Asiakkaan molemmissa korteissa on sama tunnusluku.

Asiakkaan tapahtumien kulusta ja omasta menettelystään antaman selvityksen perusteella Pankkilautakunnan ei ole mahdollista arvioida tapahtumien yksityiskohtaisempaa kulkua tai sitä, miten asiakkaan kortit ja niiden tunnusluku olisivat voineet päätyä sivullisen haltuun/tietoon ja niiden oikeudettoman käytön jälkeen kortit olisi voitu palauttaa asiakkaalle tämän huomaamatta.

Pankkilautakunta pitää asiassa saadun selvityksen perusteella mahdollisena myös sitä, että tunnusluku on urkittu australialaisen kortin käytön yhteydessä ja suomalainen debit-kortti on tämän jälkeen päätynyt sivulliselle, joka on käyttänyt sitä oikeudetta ja tämän jälkeen palauttanut asiakkaalle kortin hänen huomaamattaan.

Mikäli kortinhaltija valitsee eri kortteihin saman tunnusluvun, voi korttivaras käyttää kaikkia näitä kortteja, mikäli hän onnistuu saamaan tietoonsa tunnusluvun. Lautakunta katsoo, että merkitystä ei siten ole sillä, minkä kortin käytön yhteydessä tunnusluku urkitaan. Lautakunta katsoo siten, että kortinhaltija on laiminlyönyt tunnusluvun säilyttämisen, mikäli hän laiminlyö velvollisuutensa säilyttää tunnuslukua toisen kortin käytön yhteydessä. Asiakas ei ole esittänyt mitään selvitystä huolellisesta toiminnastaan kortin tunnusluvun säilyttämisen suhteen.

Asiassa saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo, että mikäli asiakas ei ole käyttänyt korttia itse, kortin oikeudeton käyttö on johtunut siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa säilyttää korttia ja sen tunnuslukua huolellisesti, ja että asiakkaan huolimattomuus on ollut törkeää.

Suositus

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella mahdolliseksi, että asiakas on itse tehnyt riitaisiksi ilmoittamansa maksutapahtumat tai hän on sallinut jonkun muun tehdä ne. Pankkilautakunta pitää myös mahdollisena, että asiakkaan kortti ja sen tunnusluku on muulla tavoin päätynyt sivullisen haltuun ja kortti on oikeudettoman käytön jälkeen palautettu asiakkaalle tämän huomaamatta. Jälkimmäisessä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo korttien oikeudettoman käytön johtuneen asiakkaan törkeästä huolimattomuudesta. Pankkilautakunta toteaa, että kaikissa edellä mainituissa tapauksissa asiakas vastaa riitauttamistaan korttitapahtumista täysimääräisesti pankin ja asiakkaan välisessä suhteessa.

Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsen Lehtonen sekä varajäsenet Railas ja Samun. Sihteerinä toimi Heino.

PANKKILAUTAKUNTA