Haku

PKL 134/15

Tulosta

Asianumero: PKL 134/15 (2017)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 06.03.2017

Miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä ostotapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Kortinhaltijan huolimattomuus. Maksunsaajan huolellisuus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan kiistää tehneensä hänen kortillaan ja kortin tunnusluvulla Puolassa 7.8.2015 klo 02.06-06.57 välisenä aikana yökerhossa tehdyt, yhteisarvoltaan 20.176,72 euron euron ostotapahtumat. Pankki vastaanotti asiakkaan sulkuilmoituksen kortista 8.8.2015 klo 09.58.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tullut huumatuksi ja hänen korttiaan on käytetty oikeudetta. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen 20.587,14 euron vahingon täysimääräisesti.

Asiakkaan seurue laskeutui Gdanskiin 6.8.2015 klo 18.05. He menivät taksilla hotellille ja tämän jälkeen vanhaan kaupunkiin syömään. He söivät rauhallisissa merkeissä ja asiakkaan viimeinen muistikuva on pääruoasta. Asiakkaan ystävän B:n kuitissa on aika klo 22.50. Aamulla 7.8.2015 auringon noustessa asiakas hortoili vanhassa kaupungissa. Puhelimen mukaan asiakas oli soittanut omalle työntekijälleen klo 6.30. Asiakas meni nukkumaan ja vaipui niin syvään unitilaan, ettei häntä meinattu saada hereille kuin ravistelemalla. He pelasivat koko päivän golfia ihmetellen edellisen yön tapahtumia. Asiakkaan kortit toimivat.

Aamupalalla 8.8.2015 keskusteltiin koko porukalla 6.-7.8.2015 yön tapahtumista ja asiakkaalle alkoi tulla ihmeellinen aavistus, jonka jälkeen hän meni verkkopankkiin puhelimellaan ja asia paljastui. Asiakas sulki kaksi korttiaan heti ja lähti poliisiasemalle. Koska tulkkia ei saatu paikalle ennen lennon lähtöä Suomeen, poliisin mukaan ilmoitus voitaisiin tehdä myös Suomessa.

Asiakkaan Eurocardilla oli maksutapahtuma 7.8.2016 klo 01.34 2.999,00 PLN, jonka Eurocard korvasi asiakkaalle. Eurocardin mukaan tunnuslukua oli lyöty koneeseen useaan kertaan väärin. Myös B on saanut pankiltaan hyvityksen hänen korttinsa oikeudettomasta käytöstä. Asiakkaan lompakosta oli kadonnut kaikki kuitit sekä irtonaiset paperit sekä käteistä 700,00 euroa. MasterCard-kortin credit-puolella oli tehty 6.8.2015 5,33 euron veloitus ja debit-tililtä 7.8.2015 yhdeksän veloitusta klo 02.06-06.57 välillä yhteensä 20.581,81 euron edestä. Käteisvarojen osalta asiakas on saanut korvauksen matkavakuutuksesta.

Kaikilta ravintolassa olleilta asiakkaan matkaseurueessa olleilta on viety huomattava määrä rahaa, joko käteisenä tai korttiostoina. Asiakkaalla ja hänen matkakumppaneillaan ei ole mitään muistikuvia yön tapahtumista noin klo 23 jälkeen tai siltä ajalta, jona heidän korttejaan on käytetty oikeudetta.

Tapahtumapaikka on Gdanskin vanha keskusta, ja ravintolan ja klubin välinen etäisyys noin 200 metriä. Alkoholia on nautittu yhteensä 5-6 annosta 5,5 tunnin aikana ajalla noin 17.00-22.50, minkä jälkeen asiakkaalla ei ole muistikuvia. Lääkärissä asiakas ei käynyt ja poliisin mukaan pitäisi käydä vuorokauden kuluessa, jotta veressä näkyisi jotain. Ainoa paikka, missä huumaus on voinut tapahtua, on ravintola, jossa he olivat syömässä, koska kaikki muistikuvat katkeavat sinne. Kyseisessä paikassa on Puolan poliisin kanssa käydyn keskustelun mukaan tapahtunut vastaavia tapahtumia sekä tunnusluvun ryöstöjä.

Selvitys huumaamisesta ja siitä, että korttien käyttö on ollut oikeudetonta, on hyvin selkeä. Asiakas ja seurueen muut jäsenet ovat avoimesti kertoneet, että heidän muistikuvansa tapahtumista ovat heikot, koska heidät on huumattu. Pankkilautakunnalle on toimitettu KRP:n pyynnöstä toimittamat kuulustelukertomukset, jotka asiakas, B ja C ovat asianomistajina ja näin ollen totuusvelvollisuuden nojalla poliisille antaneet. Jo yleisen elämänkokemuksen perusteella on selvä, että henkilö ei yhden illan aikana tee ravintolassa ostoja noin 25.000 eurolla. Muut korttiyhtiöt ja vakuutusyhtiöt ovat tehneet hyvitykset näiden samojen tapahtumien pohjalta eikä tapahtumia ole kyseenalaistettu, mikä osoittaa, että korvausperusteet täyttyvät. FINEn käsittelyssä on ollut useita tapauksia vastaavista tilanteista.

Jotta perusteettomien maksusuoritusten saajana ollut klubi on voinut saada korttitapahtumien perusteella maksusuorituksen, on sen täytynyt tehdä korttitapahtumien vastaanottoa koskeva kauppiassopimus/palvelusopimus. Maksupalvelulaissa säädetään maksunsaajan käynnistämistä virheellisesti toteutetuista maksutapahtumista aiheutuvasta palautusvelvollisuudesta ja menettelyistä maksutapahtuman jäljittämiseen Iiittyen (65 - 67 §).

Asiakas ei tiedä, mitä asiassa on tapahtunut. Asiakkaan mahdollisuudet kuluttajana selvittää asiaa ovat rajalliset. Sen sijaan korttipalveluntarjoaja pankki pystyy ja sen velvollisuutena on sopimusketjussa kansainvälisen Mastercardin kautta selvittää, mitä tuotteita/palveluita maksunsaajan väitetään myyneen, kun asiakkaan maksukorttia on käytetty, ja millä perusteella klubi väitti olevansa oikeutettu vastaanottamaansa maksusuoritukseen. Asiakas pyytää, että pankki toimittaisi hänelle myös Mastercardin päätöksen, johon pankki viittaa.

Kun tämä selvitys on tehty, voidaan arvioida, voiko maksunsaaja voinut olla vilpittömässä mielessä ottaessaan maksusuorituksia vastaan. Jos maksukortilla on ostettu esim. 4.000 olutta, yksikään maksunsaaja ei voi väittää maksun olleen perusteltu. Tällöin väitettyä kauppaa ei ole tehty, se on tehty ilmeisessä väärinkäytöstarkoituksessa tai henkilön kanssa, joka on ollut silmin nähden oikeustoimikelvottomassa tilassa.

Näin toimien asia on selvitettävissä, asiakkaalle aiheutuneet vahingot voidaan korvata ja lopullisena vahingonkärsijänä ei pitäisi olla pankki. Kansainvälisen maksukorttijärjestelmän toimivuuden edellytyksenä on, että ainoastaan rehellisesti toimivilla yrityksillä on oikeus saada maksupääte ja ottaa maksusuorituksia vastaan. Maksupalvelusopimuksissa säädetään kauppiaiden takaisinmaksuvelvoitteesta ja "luottokunnilla" on velvollisuus kontrolloida kauppiaat, joiden kanssa se tekee kauppias-/palvelusopimukset. Maksukorttijärjestelmän toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että epärehellisillä tahoilla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan ja saada pitää perusteettomia suorituksia.

Asia on otettu huomioon korttitapahtumien vastaanottoa koskevissa kauppiassopimuksissa. Esimerkkisopimuksena asiakas on toimittanut toisen pankin käyttämän sopimuksen, joka on alalla käytetty standardisopimus.

Asiakas ymmärtää, että hän tai pankki eivät ole tehneet kauppiassopimusta klubin kanssa. Maksukorttijärjestelmän kaikkien rehellisten toimijoiden intressissä on, että väärinkäytöksiin puututaan. Riippumatta pankin ja MasterCardin välisen sopimuksen sisällöstä, MasterCard ryhtyy toimenpiteisiin kaikkien pankin asiallisten selvityspyyntöjen johdosta, koska se on kaikkien asiallisten osapuolten intressissä. Se, ettei pankki ole käyttänyt järjestelmän sille suomia mahdollisuuksia ilmeisessä väärinkäytöstapauksessa, on lojaliteettiperiaatteen rikkomista. Pankin vastausten perusteella voidaan todeta, että se tyytyy minimiponnisteluihin asian selvittämiseksi ja siihen, että se vapautuisi omasta korvausvelvolIisuudestaan. Lojaliteettiperiaatteen rikkomista on myös se, että asiakkaalle ei ole kerrottu, että asiakkaan debit-kortille sovittu käyttöraja (4.000 €/vrk) koske päivittäisiä korttiostoja.

Pankin vastine

Kaikki tapahtumat on tehty kortin tunnusluvulla ennen kuin kortti suljettiin. Kortin tapahtumia ei ole tehty automaatilla, joten automaattinostoihin liittyvät nostorajoitukset eivät koske kauppiaan maksupäätteellä tehtyjä tapahtumia.

Korttiehtojen perusteella kortinhaltijalla on velvollisuus toimia huolellisesti, eli tässä tapauksessa asiakkaan olisi tullut omalla toiminnallaan varmistaa se, ettei sivullisen ole mahdollista saada haltuunsa korttia tai sen tunnuslukua.

Normaali huolellisuus ja kortin turvallinen käyttötapa maksupäätteellä asioitaessa edellyttävät toimimaan siten, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Erityistä huolellisuutta kortin säilytyksessä ja käytössä tulee noudattaa tilanteissa, joissa on riski joutua rikoksen kohteeksi, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa ollessa ravintolassa ja nauttiessa alkoholia. Kertomuksen mukaan asiakas oli kyseessä olevana iltana sellaisessa tilassa, ettei muista varkauteen Iiittyvien tapahtumien osalta mitään. Huumauksesta ei ole reklamaatiossa mitään muita todisteita kuin kertomus poliisille, joten se jää tapauksessa selvittämättömäksi.

Kertomuksessa ei ole tarkemmin selvitetty sitä miten kortin väärinkäyttäjä olisi saanut kortin ja tunnusluvut käyttöönsä. Koska väärinkäyttö ei ole mahdollista pelkän kortin avulla vaan käyttäjällä on oltava sekä tunnusluku että kortti samanaikaisesti hallussaan. Kortinhaltijan toimintaa ei voida kokonaisuutena arvostelleen pitää huolellisena, jos sekä tunnusluku että kortti päätyvät ulkopuolisen käytettäviksi. Sirullista korttia ei käytännössä ole kopioitu niillä laitteilla mitä rikollisilla on nykyisin käytössä. Vakuutus- ja rahoitusalan neuvontatoimiston (FINE) tietojen mukaan missaan päin maailmaa ei ole todettu kortin väärinkäyttötapausta, jossa rikolliset olisivat onnistuneet saamaan kortin tunnusluvun tietoonsa kortin sirusta tai magneettinauhasta taikka onnistuneet ohittamaan maksupäätteen tai nostoautomaatin edellyttämän oikean tunnusluvun näppäilyn. Poliisin internetsivuilla julkaistun tiedotteen mukaan rikolliset eivät ole vielä Iöytäneet tietoturva-aukkoja sirukortin osalta. On siis hyvin epätodennäköistä, että kortti olisi kopioitu ja siru saatu sitä kautta tietoon. Pankki ei pidä todennäköisenä, että oikeudettomat tapahtumat olisi tehty kopioidulla kortilla, vaan kortin on täytynyt olla sama kuin asiakkaan hallussa ollut kortti.

Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan esittämä tapahtumienkulku ei tue sitä että tapauksessa olisi kyse huumauksesta. Kertomuksen mukaan henkilöt menettivät muistikuvansa jo klo 23.00 aikaan toisessa ruokaravintolassa ja olivat tämän jälkeen muistamattomia tapahtuneista noin seitsemän tunnin ajan. On epätodennäköistä, että toisessa ravintolapaikassa tapahtuisi huumaus, josta henkilöt olisi kuljetettu sieltä kenenkään ulkopuolisen huomaamatta toiseen ravintolaan, jossa henkilöt olisivat joutuneet ryöstetyksi tai heidän korttejaan olisi käytetty väärin. Lisäksi tapahtumien osalta väärinkäyttötilanteessa on tyypillistä, että väärinkäyttötapahtumat tapahtuvat lyhyen ajan sisällä. Tässä tapauksessa korttitapahtumat ovat jakautuneet yön mittaan tasaisin väliajoin. Huumauksesta ei edelleenkään ole reklamaatiossa mitään muita todisteita kuin kertomus poliisille, joten se jää tapauksessa selvittämättömäksi.

Pankki on pyytänyt tässä tapauksessa ko. kauppiaalta ostoksiin liittyviä kuitteja. Kyseessä olevat tapahtumat ovat kuitenkin hyväksyttyjä kortin PIN-koodilla, jolloin Mastercardin sääntojen mukaan kauppiaalla ei ole velvoitetta toimittaa näitä. Muutoin oikeutus maksusuoritukseen perustuu kauppiaan ja kortin käyttäjän väliseen sopimukseen.

Asiakas tuo esiin kortin nostorajan. Vuorokauden nostoraja ja ostoraja ovat kaksi eri asiaa. Nostorajat koskevat vain automaatilla tehtyjä käteisnostoja. Kyseessä olevat tapahtumat on tehty maksupäätteellä. Maksupääteostoraja ja automaattinostoraja kyseessä olevassa kortissa on sovittu seuraavasti: Automaatti — 7.000; Maksupääte — 30.000. Automaattinostojen käyttörajasta on sovittu asiakkaan kanssa korttisopimuksella 10/2009. Muissa kortin käyttötilanteissa sovelletaan käyttörajana luoton tai tilillä olevien varojen määrää. Pankki voi turvallisuussyistä rajoittaa kortin varojen käytön enimmäismäärää, joka tässä tilanteessa oli asetettu 30.000 euroksi.

Asiakas on pyytänyt, että pankki toimittaisi Mastercardin päätöksen asiassa. Mastercardin päätöksestä pankilla ei ole kirjallista tositetta. Päätös perustuu Mastercardin ja pankin välisiin sääntöihin ja päätös annetaan vain Mastercardin kansainvälisessä tietojärjestelmässä.

Asiakkaan ja Pankin välisessä korttisopimuksessa noudatetaan asiakkaan ja pankin välillä sovittuja ehtoja. Tapaukseen ei siis sovelleta kauppiassopimuksen ehtoja. Pankki ei ole sopimussuhteessa kauppiaaseen, joten pankin mahdollisuudet selvittää tapausta rajoittuvat tässä tapauksessa kerrottuihin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi.

Pankin asiassa saaman selvityksen perusteella ja tapauksen olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen pankki katsoo, että asiakas käyttäessään ja säilyttäessään korttia ja siihen Iiittyvää tunnuslukua on menetellyt törkeän huolimattomasti eikä ole noudattanut korttiehtojen ja maksupalvelulain edellyttämää riittävää huolellisuutta. Tästä johtuen hän vastaa vahingosta täysimääräisesti eikä pankki ole korvausvelvollinen asiassa.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Tutkintailmoitus (ilmoitusaika 8.8.2015)
- Asiakkaan kuulustelupöytäkirja 18.8.2015
- B:n kuulustelupöytäkirja 25.8.2015
- C:n kuulustelupöytäkirja 14.8.2015
- Yleiset korttiehdot henkilöasiakkaille
- Asiakkaan ja toisen kortinmyöntäjän välinen sähköpostikeskustelu, jossa kortinmyöntäjä mm. ilmoittaa päätöksestään hyvittää maksutapahtumat asiakkaan antamien tietojen perusteella
- Toisen pankin Korttitapahtumien vastaanottoa koskevan kauppiassopimuksen ehdot 11.2013
- Tiliotteita asiakkaan tilistä toisessa pankissa

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ensin ratkaistava, onko korttitapahtumat tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia käyttäen. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi on vielä arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia ja tuleeko asiakkaan mahdollista vastuuta tällä perusteella rajoittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksu-välineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Korttiehtojen kortin ja tunnusluvun säilyttämistä koskevan kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään ja käsittelemään korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Tunnuslukua on säilytettävä erillään kortista sekä korttinumerosta ja mieluiten vain muistissa. Kortti ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, laukussa tai matkapuhelimen muistissa helposti tunnistettavissa muodossa eikä lukitussa autossa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistö kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Kortin ja tunnusluvun tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille, jos kortti tai siihen liittyvä tunnusluku katoaa tai on syytä epäillä, että jokin niistä on joutunut tai saattaa joutua sivullisen tietoon tai haltuun tai korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti.

Asian arviointi

Pankkilautakunta katsoo asiakkaan antaneen tapahtumista asian lautakuntakäsittelyssä alusta alkaen johdonmukaisesti samansisältöisen selvityksen, joka vastaa hänen pian tapahtumien jälkeen 8.8.2015 Suomen poliisille rikosilmoitusta tehtäessä esittämää tapahtumienkulkua sekä asiakkaan, B:n ja C:n poliisin kuulusteluissa asianomistajina kertomaa tapahtumienkulkua. Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että asiakas on tullut ravintolassa tai yökerhossa huumatuksi ja hänen huumattuna ollessaan hänen korttiaan on käytetty oikeudetta. Lautakunta katsoo edelleen, ettei asiakas tällöin ole huumatuksi tultuaan voinut vaikuttaa korttinsa anastamiseen, tunnusluvun päätymiseen sivullisen tietoon, kortin oikeudettomaan käyttöön tai siitä aiheutuneen vahingon määrään. Lautakunta katsoo lisäksi, ettei asiakas ole asiassa esitetyn selvityksen perusteella ennen huumaamistaan huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tai muutoin moitittavaksi katsottavalla omalla menettelyllään myötävaikuttanut tapahtumien kulkuun ja huumatuksi tulemiseensa.

Pankkilautakunta katsoo myös todennäköiseksi, että tapauksessa kortin oikeudettomaan käyttöön on osallistunut korttimaksujen vastaanottajana toiminut yökerho ja/tai sen työntekijät. Tähän viittaa lautakunnan näkemyksen mukaan asiassa saatu selvitys kokonaisuutena ja erityisesti yksittäisiin ostoksiin käytetyt euromäärät (ko. asiakkaan kortilla suurimmat ostot 19.999 PLN = n. 4.660 €) ja ostosten määrä kokonaisuudessaan (ko. kortilla 86.000 PLN = 20.176,72 €). Pankkilautakunta katsoo lisäksi todennäköiseksi, että asiakkaan korttia on käytetty usean tunnin ajan oikeudetta tehden yksittäiset ostot pääosin tasaisin väliajoin, jotta jälkeenpäin voisi näyttää uskottavammalta, että kortinhaltija olisi itse maksut hyväksynyt.

Pankkilautakunta toteaa, että siinäkin tapauksessa että kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Yökerhon ja sen työntekijöiden ollessa kortin oikeudettoman käytön takana, on maksunsaaja tai sen edustajat tässä tapauksessa käytännössä toimineet riitautettujen maksutapahtumien kohdalla sekä maksunsaajana että maksuvälinettä käyttäneenä maksajana.

Pankkilautakunta katsoo siten maksunsaajan olleen tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu käyttämään korttia, ja ettei maksunsaajan näin ollen voida katsoa maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti asianmukaisesti varmistuneen maksajan oikeudesta käyttää korttia.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella todennäköiseksi, että asiakas on tullut ravintolassa tai yökerhossa huumatuksi. Lautakunta katsoo, ettei asiakas ole ennen huumaamistaan huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan ja ettei asiakas ole huumatuksi tultuaan voinut vaikuttaa korttinsa oikeudettomaan käyttöön eikä hän näin ollen ole maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin mukaan vastuussa korttinsa oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta.

Pankkilautakunta katsoo edellä todetun lisäksi todennäköiseksi, että maksunsaaja on toiminut riitautettujen maksutapahtumien kohdalla sekä maksunsaajana että maksuvälinettä käyttäneenä maksajana. Näin ollen maksunsaajan ei voida katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia eikä asiakas maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Atrila
Kallio
Lehtonen
Pulkkinen

Tulosta