Tapahtumatiedot            

Asiakas on kiistänyt hänen MasterCard ja Visa-korteillaan Ljubljanassa 29.6.2013 klo 04:52-07.20 Suomen aikaa tehdyt yhteensä 2.740,75 euron arvoiset ostot. Viimeinen asiakkaan itse tekemäkseen myöntämä korttiostos tehtiin klo 04:35. Lisäksi Visa-kortilla on tehty 150 euron automaattinosto klo 7:47. MasterCard-kortin ostotapahtumat on hyväksytty allekirjoituksella ja Visa-kortin tapahtumat kortin tunnusluvulla. Pankki vastaanotti asiakkaan sulkuilmoituksen korteista 11.7.2013.

Asiakkaan valitus            

Korttiostot on tehty luvatta ja asiakkaan tietämättä, ja asiakas vaatii pankki korvaamaan aiheutuneen vahingon.

Asiakas oli ystävänsä B:n kanssa Sloveniassa Ljubljanassa 29.6.13 illalla liikkeellä. Loppuillasta noin klo 02 he päätyivät Escape dancing bar -ravintolaan, jonka yhteystiedot olivat Ljubljanan kaupunkioppaassa, joka oli heidän kunniallisen hotellinsa pöydällä. Tähän mennessä asiakas oli juonut 2 olutta eli oli lievästi alkoholin vaikutuksen alaisena. B jäi yleiselle puolelle ja asiakas meni tanssijan kanssa privaattipuolelle. Huoneeseen tuli toinenkin tanssija. Tanssijat tanssivat. Asiakas tilasi yhden kerran juotavaa pöytään ja maksoi Visa Debitillä (ensimmäinen kuitti klo 04:35 250€). Maksun vastaanottaja tuli huoneeseen maksupäätteen kanssa ja seisoi parin metrin päässä kun asiakas näppäili tunnusluvun. Kukaan ei katsonut näppäilyä. Näppäilyssä asiakas ei syyllistynyt huolimattomuuteen. Tämän jälkeen asiakas muistaa vain yhden välähdyksen ravintolasta, että hän makaa privaatti-huoneen sohvalla ja toinen työntekijöistä kurkkii huoneen verhon raosta ulos huoneesta ja toinen ei ole enää paikalla. B odotti asiakasta yleisellä puolella ja koska häntä ei kuulunut, B poistui hotellille.

Asiakas heräsi aamulla omasta hotellihuoneesta eikä muista muuta loppuyön tapahtumista. Tällaista muistinmenetystä asiakkaalle ei ole koskaan tapahtunut.  Asiakas tarkisti lompakkonsa. Kaikki kortit olivat tallella. Seuraavana iltana Venetsiassa hän tarkisti verkkopankista tilitiedot ja näki, että Visa-kortilla oli tehty 3 kallista ostoa. Tuossa vaiheessa hän ei osannut vielä epäillä rikosta. Matkasta oli jäljellä vielä 2 viikkoa ja paluumatkalla Tukholmassa hän näki verkkopankista, että myös Visa credit -tililtä ja Mastercard -tililtä oli tehty ostoja tuona samana yönä. Tieto näistä luottotilien maksuista tuli verkkopankkiin vasta paljon myöhemmin. Asiakas soitti pankkiin ja sai ohjeeksi kuolettaa kortit, kun palaa Suomeen. Asiakas ei voinut välittömästi kuolettaa molempia korttejaan, koska hänen oli päästävä vielä Suomeen laivalla ja maksettava bensoja autoon. Heti Suomessa hän kävi kuolettamassa korttinsa.

Korteilla oli tehty ostoksia 29.6.2013 aamuyöstä yhteensä 2.990,75€ edestä (kuitit):

Visa Debit: 250€+350€+550€+150,75=1300,75€
Visa Credit: 120€+350€+350€=820€
MasterCard: 350€+350€+170€=870€

Asiakkaan näkemyksen mukaan hänen juomaansa laitettiin huumaavaa ainetta ja sillä aikaa, kun hän makasi huumattuna ravintolan privaattihuoneessa, työntekijät tekivät ostoja luvatta kahdella eri kortilla. On vaikea sanoa, miten he saivat tunnusluvun tietoonsa. Ehkä maksulaitteessa oli tunnistin, joka tunnisti missä järjestyksessä näppäimet on painettu tai esim. pieni kamera.  MasterCard-ostot on hyväksytty nimikirjoituksilla, jotka eivät ole asiakkaan kirjoittamia eivätkä hänen käsialaansa.

Kuitit ovat ravintolan pankille lähettämiä ja niiden ajoista näkyy, että muutaman minuutin välein on tehty satojen eurojen ostoksia. Asiakas on lukenut vastaavantyyppisistä kohtaloista nyt jälkeenpäin. Totuus on, että strippibaarit huumaavat asiakkaita ja ryöstävät näiden rahat.

250 euron ostoon sisältyi kuohuviinipullo ja tanssiesitys. Asiakas ei juonut sitä itse vaan myös tanssijat joivat siitä. Muut ostot ovat baarin henkilökunnan tekemiä. Asiakas ei muista niitä. Allekirjoituksia vertaamalla huomaa, että MasterCard -kuittien allekirjoitukset eivät ole asiakkaan.

Asiakas ei ole mielestään syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen. Kortit ovat koko ajan olleet hänellä siihen saakka kun hän on pystynyt huolehtimaan itsestään, minkä jälkeen kortteja on väärinkäytetty hänen ollessa puolustuskyvytön. Asiakas ei ole tietoisesti hakeutunut vaaralliseen tilanteeseen eikä ole tätä ennen tiennyt, että strippibaarit harrastavat ulkomailla rikollista toimintaa.

Asiakkaan olettaa, että 150 euron automaattinosto (klo 7:47) on korvaus baarin henkilökunnalle heidän heittäessä asiakkaan hotellille ja että hänet on pakotettu tekemään nosto tai he ovat tehneet noston. Asiakas ei muista tätä.

Pankin vastine                 

Mitään näyttöä asiakkaan käsityksen mukaisesta huumaamisesta ei ole. Asiakkaan lautakunnalle antamasta selvityksestä käy ilmi, ettei hänellä ole minkäänlaista käsitystä yön tapahtumista sen jälkeen kun hän oli siirtynyt yksin baarin Privat-puolelle, jossa hän myöntää nauttineensa alkoholia. Hänen myöntämänsä ensimmäinen alkoholilasku oli ollut Visa-kortilla maksettu 250 euroa, joten on todennäköistä, että tilatun alkoholin määrä on ollut melkoisen suuri. Hän kertoo myös tilanneensa tanssiesityksen, jossa oli kaksi tanssijaa.

Ajallisesti ensimmäinen Visa-kortilla tehty tapahtuma on ollut 250 euroa klo 04:35 Suomen aikaa. Tämän tapahtuman asiakas on myöntänyt. Toinen muista poikkeava tapahtuma on Visa-kortilla automaatilla tehty 150 euron nosto klo 7:47 Suomen aikaa. On erittäin epätodennäköistä, että tätä automaattinostoa on tehnyt kukaan muu kuin asiakas itse palatessaan muistamattomassa tilassa hotellille, koska kaikki muut reklamoidut tapahtumat on tehty Dancing baarissa. Mikäli automaattinosto olisi tapahtunut jonkun ulkopuolisen henkilön toimesta, hän tuskin olisi jättänyt kortin väärinkäyttöä yhteen 150 euron nostoon.

Kaikkien muiden reklamoitujen Dancing baarissa tehtyjen tapahtumien osalta pankki toteaa, että asiakas on jäänyt yksin yöllä Ljubljanassa aikuisviihderavintolaan. Hän on siellä eronnut ystävästään ja siirtynyt naisten kanssa Private-tilaan. Hän on lisäksi ilmoittanut nauttineensa alkoholia illan aikana ja kertonut tilanneensa kaksi tanssijaa. Nautitun alkoholin määrää ja vaikutusta on tunnetusti vaikea jälkeenpäin määritellä. Asiakkaalla ei ole mitään muistikuvaa yön tapahtumista, joka on voinut johtua huumaamisen sijasta myös runsaasta alkoholin nauttimisesta. Pankin käsityksen mukaan hän on toiminnallaan kokonaisuutena ottanut tietoisen turvallisuusriskin ulkomailla, vieraassa ympäristössä.

Pankki on pyytänyt Dancing baarilta selvityksen illan ja yön ostoista. Yön tapahtumien jäätyä epäselviksi pankki pitää todennäköisenä sitä, että asiakas on itse tehnyt kortillaan kiistetyt ostot huomattavasti päihtyneenä. On myös mahdollista, että hän ei ole tehnyt kaikkia kyseisiä ostoksia, vaan häneltä on veloitettu ravintolan toimesta tuotteita ja palveluita, joita hän ei ole tilannut. Hän on kuitenkin itse hyväksynyt maksut turvakoodillaan tai allekirjoituksellaan, kertonut turvakoodin ulkopuolisille henkilöille tai se on urkittu hänen suorittaessaan ensimmäisiä ostoksiaan baarissa. Ensimmäisen klo 04:35 Visa Debitillä tehdyn ostoksen asiakas on myöntänyt. Seuraava tapahtuma on tehty klo 04:52 Visa Credit ostona. On erittäin epätodennäköistä, että hän 17 minuutin aikana olisi tullut jo niin huumattuun tilaan, ettei hän olisi ymmärtänyt mitään ympäröivistä tapahtumista ja siitä, mitä hänen luottokortilleen tapahtuu. Ja toisaalta on myös erittäin todennäköistä, että hän on ollut velvollinen maksamaan juomien lisäksi myös tilaamistaan ohjelmapalveluista.

Koko tapahtumien kulku yön aikana on joka tapauksessa ollut seurausta täydellisestä varomattomuudesta vieraassa maassa, aikuisviihde-baarissa, tuntemattomien henkilöiden seurassa ja alkoholin vaikutuksen alaisena.

Pankki katsookin, että asiakkaan menettely kokonaisuudessaan yön aikana osoittaa sellaista täydellistä piittaamattomuutta kortin käyttöön liittyvistä turvallisuusriskeistä, että hänen tulee vastata kortin väärinkäytöstä aiheutuneesta vahingosta myös 150 euron ylittävältä osalta.

Asiakas vetoaa tositteissa olevien allekirjoitusten eroon verrattuna hänen normaaliin allekirjoitukseensa. Tältä osin pankki toteaa, että useimmiten aamuyöllä runsaan alkoholin nauttimisen jälkeen henkilön allekirjoitus ei juurikaan vastaa hänen normaalia allekirjoitustaan. Lisäksi pankki toteaa, että suurin osa ostoista on kuitenkin hyväksytty turvakoodilla, jonka olisi pitänyt olla vain asiakkaan tiedossa.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Internetissä täytetty rikosilmoitus (vastaanottoaika 11.7.2013 klo 13:34) Suomen poliisille
- pankin korttien yhteiset ehdot
- tapahtumaluettelot riitautetuista korttitapahtumista
- kuittikopiot riitautetuista korttitapahtumista

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ratkaistava, onko riitautetut korttimaksut tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan kortteja käyttäen. Mikäli asiakkaan katsotaan tehneen korttimaksut itse, ei kyseessä ole kortin oikeudeton käyttö ja asiakas vastaa korttitapahtumista. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi on vielä arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia ja tuleeko asiakkaan mahdollista vastuuta tällä perusteella rajoittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä; 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.

Asian arviointi

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Pankkilautakunta toteaa asiassa saadun selvityksen perusteella jäävän olennaisilta osin epäselväksi, mitä aamuyöllä 29.6.2013 on tapahtunut. Tapauksessa asiakkaan valitus perustuu pääasiassa siihen, että hänet olisi huumattu ja hänen huumattuna ja puolustuskyvyttömänä ollessaan hänen korttejaan olisi käytetty oikeudetta. Huumaamisesta ei ole tapauksessa esitetty muuta selvitystä kuin asiakkaan oma tapahtumainkuvaus ja näkemys siitä, että ainoa selitys hänen muistikatkolleen on, että hänen juomaansa oli laitettu huumaavaa ainetta. Pankkilautakunta kiinnittää huomiota siihen, että huumausoletuksestaan huolimatta asiakas ei lautakunnan asiassa saaman käsityksen mukaan ole kuitenkaan hotellissa herättyään epäillyt rikosta tapahtuneen lompakon ja korttien ollessa tallessa. Edelleen asiakkaan mukaan hän on seuraavana iltana Venetsiassa tarkistanut tilitapahtumansa verkkopankista ja huomannut Visa-kortillaan tehdyn kolme kallista ostoa, mutta hän ei vielä tuossakaan vaiheessa ole osannut vielä epäillä rikosta. Saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo, että asiassa on jäänyt näyttämättä asiakkaan huumatuksi joutuminen.

Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo mahdolliseksi, että asiakas on itse tehnyt riitaisiksi ilmoittamansa noin kahden ja puolen tunnin aikana yökerhossa tehdyt korttitapahtumat. Erityisesti asiakkaan kortilla klo 7:47 tehdyn 150 euron automaattinoston osalta Pankkilautakunta pitää epätodennäköisenä, että noston olisi tehnyt joku muu kuin asiakas jättäen nostot tähän yhteen tapahtumaan.

Pankkilautakunta pitää yökerhossa tehtyjen maksutapahtumien osalta myös mahdollisena, että sivullinen on anastanut asiakkaan kortit ja käytettyään niitä oikeudetta kahden puolen tunnin ajan on palauttanut kortit asiakkaalle. Mikäli tässä on onnistuttu asiakkaan huomaamatta, Pankkilautakunta katsoo olosuhteet huomioon ottaen asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan erittäin vakavaa varomattomuutta ja näin ollen korttien oikeudettoman käytön johtuneen asiakkaan törkeästä huolimattomuudesta.

Maksunsaajan huolellisuus

Vaikka kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä. Vastaavasti korttiehtojen mukaan kortinhaltija ei vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos maksunsaaja ei ole riittävän huolellisesti varmistunut kortin esittäjän oikeudesta käyttää korttia.

Maksun vastaanottajien huolellisuusarvioinnissa Pankkilautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että käytännön syistä allekirjoituksien yhteneväisyydelle ei voida asettaa kovin korkeita vaatimuksia eikä allekirjoitusten pienten eroavaisuuksien voida katsoa edellyttävän myyjäliikkeeltä erityisiä jatkotoimenpiteitä.

Tapauksessa asiakkaan maksukortti ei ole ollut käytettävissä allekirjoitusten vertailun suorittamiseksi, mutta ostotositteissa olevia allekirjoituksia voidaan verrata esimerkiksi asiakkaan lautakunnalle toimittamassa valituksessa olevaan allekirjoitukseen, jonka voidaan olettaa vastaavan asiakkaan kortissa ollutta allekirjoitusnäytettä. Pankkilautakunta katsoo, että ostotositteissa olevien allekirjoitusten voidaan katsoa eroavan asiakkaan allekirjoituksesta hänen lautakunnalle toimittamassaan valituksessa. Pankkilautakunta katsoo kuitenkin, että tapauksen olosuhteet huomioiden kuittien allekirjoitukset eivät muutoin näytä millään tavoin poikkeuksellisilta ja ettei niiden perusteella voi päätellä kyseessä olleen eri allekirjoittaja. Koska tehdyt maksut eivät ole olleet kansainvälisellä maksukortilla tehdyiksi maksutapahtumiksi poikkeuksellisen suuria eivätkä myöskään asiakkaan oma kortin käyttö yökerhossa huomioiden kyseisessä paikassa tehdyiksi maksuiksi poikkeuksellisen suuria, ei maksun vastaanottajilla asiassa saadun selvityksen mukaan muutoinkaan voida katsoa olleen erityistä syytä epäillä, että kyse olisi kortin oikeudettomasta käytöstä, eikä heidän siten voida edellyttää tarkastaneen maksajan henkilöllisyyttä.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo mahdolliseksi, että asiakas on itse tehnyt riitaisiksi ilmoittamansa korttitapahtumat. Lautakunta pitää myös mahdollisena, että sivullinen on käyttänyt asiakkaan kortteja oikeudetta ja on palauttanut ne asiakkaalle tämän huomaamatta, missä tapauksessa lautakunta katsoo olosuhteet huomioon ottaen kortin oikeudettoman käytön johtuneen asiakkaan törkeästä huolimattomuudesta. Jälkimmäisessä tapauksessa lautakunta katsoo lisäksi maksunsaajan varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa asiakas vastaa riitauttamistaan korttitapahtumista täysimääräisesti asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Lehtonen
Pulkkinen
Railas