Tapahtumatiedot

Asiakkaan isä, joka ei ollut lapsen huoltaja, oli avannut vuonna 1997 pankkiin yhteisen tilin omissa ja lapsensa nimissä pidättäen kuitenkin käyttöoikeuden pelkästään itselleen. Asiakkaalle isä oli kertonut tilin avaamisesta, mutta edunvalvojana olleelle äidille asia selvisi vasta myöhemmin, koska tiliotteiden toimitusosoitteeksi oli ilmoitettu isän osoite. Tilille oli tarkoitus tallettaa asiakkaan tulevina juhlapäivinä saamia varoja, mutta isä oli avauspäivänä tallettanut tilille 500 mk sekä myöhemmin vuonna 2003 kertasuorituksena 3.300 euroa. Asiakas kuvitteli saavansa tilin tiedot ja siellä olevat varat haltuunsa tullessaan täysi-ikäiseksi, mutta niin ei käynyt. Hankittuaan itselleen täysi-ikäisenä internetpankkitunnukset loppukesästä 2008, hänelle selvisi edellä mainittujen tilitapahtumien lisäksi myös isän alkukesällä 2008 tekemä 3.200 euron nosto.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas kertoo uskoneensa ja luottaneensa hänelle kerrotun perusteella, että hänen nimissään oli tili pankissa, jonne hänen saamiaan lahjavaroja talletettiin. Tämän puolesta puhuu myös asiakkaan kirjaaminen tilin toiseksi omistajaksi. Lahjaksi saadut varat asiakas oli antanut heti ne saatuaan isälle tilillepanoa varten. Asiakkaan mukaan tilin avannut pankin toimihenkilö oli isän naapuri, minkä vuoksi tämä on ollut tietoinen heidän tilanteestaan ja tilin käyttötarkoituksesta. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kaikki säästössä olleet 3.200 euroa sekä tällä hetkellä tilillä olevat varat, koska pankin virheellisen menettelyn vuoksi isän on ollut mahdollista nostaa asiakkaalle kuuluneet varat.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Vastineessaan pankki toteaa, että tilin avaaminen alaikäiselle edellyttää tämän huoltajien suostumusta ja mikäli joku muu kuin lapsen edunvalvoja avaa alaikäiselle tilin lahjoitustarkoituksessa, ei hän voi pidättää käyttöoikeutta tiliin. Pankki myöntää asiassa tapahtuneen virheen, kun tilin toiseksi omistajaksi on merkitty tuolloin vielä alaikäinen asiakas ilman tämän silloisen edunvalvojan myötävaikutusta. Pankin näkemyksen mukaan tästä ei kuitenkaan ole aiheutunut asiakkaalle vahinkoa, koska hänestä ei ole pätevästi tullut tilinomistajaa eikä myöskään mahdollinen tilin lahjoitus ole täyttynyt. Lisäksi pankki toteaa, että molemmat talletukset tilille on tehnyt asiakkaan isä omissa nimissään ja mikäli tilillä olisi ollut asiakkaan muualta saamia varoja, olisi tämä varmaankin ollut tilistä tietoinen jo aikaisemmin.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu

• tilisopimus vuodelta 1997, jossa tilinomistajaksi on nimeltä merkitty asiakkaan isä, mutta hänen henkilötunnuksensa lisäksi samaan yhteyteen on kirjattu asiakkaan henkilötunnus. Korkoehdon lisäksi sopimukseen on kirjattu erikoisehto, jonka mukaan varoja tililtä saa nostaa vain tilinomistaja henkilökohtaisesti. Sopimuksen on allekirjoittanut asiakkaan isä ja siihen on koneella kirjoitettuna asiakkaan nimi sekä käsin lisätty sanat ”tilinomistaja” ja ”ei käyttöoikeutta”.
• tiliote ja tapahtumakyselyt vuosilta 1997-2011, joista ilmenevät tapahtumatiedoissa todetut seikat sekä vuosittaiset korkotapahtumat
• vuonna 2011 tulostetut tilin perustiedot, joista käy ilmi että tilin omistajiksi on kirjattu asiakkaan isä ja asiakas, mutta että asiakkaalla ei ole käyttöoikeutta tiliin. Tilin muissa ehdoissa todetaan kuitenkin, että tiliä voi käyttää kukin täysivaltainen tilinomistaja erikseen ja että varoja saa nostaa tilinomistaja tai tilisopimuksessa nimetty.

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Lautakunta toteaa, että tapauksessa on asiakkaan ja pankin välillä kyse siitä, ovatko tilille talletetut varat siirtyneet kokonaan tai joiltakin osin asiakkaan omistukseen ja jos näin on, niin kenen pankki on voinut antaa niitä käyttää. Asiakas katsoo, että pankin virheellisen menettelyn johdosta hänen isänsä on saanut haltuunsa asiakkaalle kuuluneita varoja, kun taas pankin näkemyksen mukaan tilillä olleet varat eivät kuulu asiakkaalle.

Ihminen saavuttaa oikeuskelpoisuuden välittömästi synnyttyään, mikä tarkoittaa sitä, että hänellä voi olla oikeuksia tai velvollisuuksia. Itsenäisen oikeustoimikelpoisuuden ihminen saavuttaa 18-vuotiaana, mitä ennen alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen henkilön puolesta toimii hänen holhoojansa. Tilin avaamisen aikaan voimassa olleen holhouslain (34/1898) mukaan mikäli vanhemmat eivät lapsen syntyessä olleet avioliitossa ja ellei muuta ollut sovittu, tuli pelkästään äidistä lapsen holhooja. Lahjanlupauslain (625/1947) mukaan puolestaan jos lahjoitus tarkoituksessa talletettiin pankkiin toisen nimeen rahaa, pidettiin lahjoitusta täytettynä kun pankki oli ottanut vastaan lahjoitetun omaisuuden lahjan saajan lukuun, mikäli lahjoittaja ei ollut pidättänyt itselleen oikeutta määrätä lahjasta. Hyvän pankkitavan mukaan pankin tehtävänä on antaa tietoja asiakkaan tarpeisiin soveltuvista vaihtoehtoisista palveluista. Lisäksi pankkipalvelusopimusten ehtojen tulee olla ymmärrettäviä ja niistä tulee ilmetä osapuolten keskeiset oikeudet ja velvollisuudet.

Perustelut

Tilannetta, jossa henkilö haluaa avata tilin osittain toisen nimiin pidättäen siihen kuitenkin pelkästään itsellään käyttöoikeuden, voidaan pitää poikkeuksellisena. Lisäksi tämän toisen osapuolen ollessa alaikäinen, korostuu tilanteessa pankin asiantuntijarooli. Ellei tallettaja omasta aloitteestaan mainitse avauksen tarkoituksesta, tulisi pankin hyvän pankkitavan mukaan epäselvyyksien välttämiseksi tiedustella toimen tarkoitusta. Vaikka henkilön kirjaaminen tilinomistajaksi luo suhteessa ulkopuolisiin oletuksen mahdollisesti osan varoista kuuluvan hänelle, ei kirjauksella voida kuitenkaan muuttaa varojen omistusta. Suhteessa pankkiin tilinomistajuus mahdollistaa kuitenkin pankin sallia tällaiselle henkilölle tilin käytön, ellei tilisopimukseen ole muuta kirjattu.

Selvitystä siitä, mistä seikoista tilin avaamisen yhteydestä on keskusteltu tai varmuutta siitä mistä tilille talletetut varat ovat peräisin, ei tapauksessa ole saatu. Tilisopimukseen tehtyjen merkintöjen perusteella Pankkilautakunta pitää kuitenkin todennäköisenä, että kyseistä tiliä ei ollut yksinomaan tarkoitettu isän käyttöön. Sen seikan perusteella, että tilinavaaja oli pidättänyt käyttöoikeuden pelkästään itselleen, voidaan kuitenkin todeta että juridisesti varojen lahjoitus ei ole täyttynyt.

Asiasta saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta toteaa, että ottaen huomioon edellä mainittu hyvä pankkitapa pankin ei olisi tullut avata tiliä eikä sallia sen käyttöä ilman tarkempia selvityksiä. Lautakunta toteaa kuitenkin, että hyvän pankkitavan vastainen menettely ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että koska tilin avauksen yhteydessä asiakasta ei ole edustanut hänen lakimääräinen holhoojansa eikä tilin lahjoituskaan ole täyttynyt, niin pankin menettelyä sallia isän käyttää tiliä ei ole pidettävä sellaisena tilisopimuksen vastaisena toimenpiteenä, jonka perusteella sen olisi maksettava asiakkaan asiassa esittämä korvausvaatimus.

Ratkaisu

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsen Antila sekä varajäsenet Parkkali ja Railas. Sihteerinä toimi Sainio.

PANKKILAUTAKUNTA