Tapahtumatiedot

Asiakkaan kortti anastettiin ja kortilla tehtiin Tallinnassa 1.9.2015 klo 13.05-13.15 oikeudettomia ostoja ja automaattinostoja yhteensä 3.142,85 euron arvosta. Asiakas oli itse käyttänyt kortin tunnuslukua tätä ennen edellisen kesä/heinäkuussa. Pankki vastaanotti sulkuilmoituksen kortista 2.9.2015 klo 8.22.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon, koska kortin tunnuslukua ei ole säilytetty lompakossa vaan kotona keittiönkaapissa erillään kortista kuten korttiehdoissa vaaditaan.

Asiakas kävi puolisonsa kanssa 1.9.2015 yhdessä muiden eläkeläisten kanssa (yhteiskuljetus lähti Porvoosta) päiväristeilyllä Tallinnassa. Laivalla asiakas laittoi maihinnousukortin lompakkoon. Jonkin aikaa Tallinnassa käveltyään, kun asiakas ensimmäistä kertaa oli ostamassa tuotteita, hän huomasi että lompakko oli varastettu. He kävelivät takaisin terminaaliin, josta saivat puhelinnumeron jolla pääsi sulkemaan pääasiallisen yhdistelmäkortin. Seuraavana aamuna asiakas tarkisti keittiön kaapista, mitä kortteja oli ollut mukana ja huomattuaan, että lompakossa oli ollut ko. kortti, kortti suljettiin heti.

Pankki kertoi, että tililtä oli nostettu 500 euroa ja sen jälkeen jostakin kaupasta oli nostettu rahaa / tehty ostoksia koko kortin luotolla. Varas on yrittänyt tehdä muitakin nostoja, mutta suoritukset eivät ole onnistuneet sillä nostoraja/päivä on ollut 500 euroa. ”Kauppa” on nimellä Food convenience market and vending machines, ja sieltä on klo 13.11-13.15 nostettu 2,85 euroa, 1.425,00 euroa, 675,00 euroa, 270,00 euroa ja 270 euroa. Suuri ihmetys on, mikä kauppa antaa nostaa näin suuria summia kerrallaan ja kuka ihminen oikeasti pystyisi minuutin välein tekemään ostoksia ja vielä noinkin suuria summia. Asiakas on kuullut, että pienemmistäkin summista pankit soittaa asiakkaalle ja kysyy, käyttääkö asiakas itse korttiaan, ja asiakasta ihmetyttää, miksi pankki ei ole tässä reagoinut.

Asiakas viittaa maksupalvelulain 79 §:än ja omiin kulutustottumuksiinsa. Hän on käyttänyt ko. korttiaan viimeksi kesä-/heinäkuussa eikä hänen tapoihinsa ole kuulunut käyttää korttia noin huolettomasti. Hänellä ei ole ollut mitään käsitystä siitä, että kortilla voisi nostaa rahaa automaatista.

Asiakas viittaa myös netistä löytämäänsä jo vuodelta 2011 olevaan artikkeliin "Pin-koodi voidaankin varastaa sirukortilta". Ilmeisesti rikollisilla on jo tuolloin ollut olemassa keino millä selvittää henkilöiden pin-koodi pelkän kortin ja henkilötunnuksen avulla. Asiakkaan henkilökortti, eli koko henkilötunnus oli mukana lompakossa.

Pankin vastine

Asiakkaan kiistämät korttiostot ja -nosto on tehty alkuperäisellä kortilla ennen kortin sulkemista 1.9.2015 klo 13:05-13:15 välisenä aikana. Kortti on suljettu 2.9.2015 klo 8:22. Kaikki tapahtumat on hyväksytty korttiin liittyvällä tunnusluvulla.

Asiakkaan kortti varastettiin lompakon anastamisen yhteydessä Tallinnan matkan aikana. Asiakas itse oli käyttänyt korttiaan viimeksi kesä/heinäkuussa. Asiakkaan mukaan korttiin liittyvä salainen tunnusluku ei ollut kadonneessa lompakossa. Asiakas epäilee, että tunnusluku on saatu tietoon sirukortilta yhdistelemällä kortin numero ja hänen lompakossaan ollut henkilötunnus.

Pankin tiedossa ei ole väärinkäyttötapausta, jossa tunnusluku olisi pystytty saamaan tietoon kortin numeron ja henkilötunnuksen perusteella. Tunnusluvun selvittäminen kyseisillä tiedoilla ei ole mahdollista, koska salaista tunnuslukunumeroa ei millään tavalla muodosteta näiden kahden lukusarjan perusteella. Pankki katsookin, että ainoa mahdollisuus tunnusluvun joutumiselle ulkopuolisen henkilön haltuun on se, että kortin tunnusluku on ollut joko sellaisenaan taikka helposti naamioituna varastetussa lompakossa.

Mitä tulee asiakkaan ilmoitukseen siitä, että pankin tulisi korvata oikeudeton käyttö maksupalvelulain 79 §:n perusteella toteamme, että kyseinen säännös ei käsityksemme mukaan koske tilannetta, jossa kortti on joutunut ulkopuolisen henkilön haltuun vaan tapauksia, joissa kortinhaltija on itse käyttänyt korttia, mutta maksunsaajan veloittama summa ei vastaa sitä, mitä maksaja kohtuudella on voinut olettaa.

Kortinhaltijan vastuusta tilanteessa, jossa toinen henkilö on käyttänyt maksuvälinettä oikeudettomasti säännellään maksupalvelulain 62 §:ssä. Pykälän mukaan kortinhaltijan vastuuta ei ole rajoitettu, jos kortin oikeudeton käyttö on johtunut siitä, että kortinhaltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009) mukaan törkeästä huolimattomuudesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun maksukortin haltija on säilyttänyt maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua samassa lompakossa.

Asiakas ihmettelee valituksessaan miksi pankki ei ole reagoinut kyseisiin ostotapahtumiin, jotka poikkesivat asiakkaan normaalista ostokäyttäytymisestä. Tältä osin pankki toteaa, että pankki ei ole sitoutunut tarkkailemaan asiakkaiden ostokäyttäytymistä ja sulkemaan korttia ilman asiakkaan ilmoitusta. Ei ole täysin poikkeavaa, että asiakkaat tekevät useita ostoksia peräkkäin samassa paikassa. Pankki pyrkii kyllä tarkkailemaan korttien ja verkkopankkien käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan puuttumaan mahdollisiin väärinkäytöstapahtumiin. Ei kuitenkaan ole mahdollista puuttua kaikkiin kymmeniin tuhansiin päivittäisiin korttitapahtumiin ympäri maailmaa. Tämän vuoksi kortinhaltijalle onkin laissa säädetty velvollisuus itse huolehtia maksuvälineestä ja tunnistetiedoista.

Koska asiakas on pankin käsityksen mukaan toiminut törkeän huolimattomasti säilyttäessään tunnuslukua kortin yhteydessä, tulee hänen vastata oikeudettomista nostoista kokonaisuudessaan itse.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- korttitapahtumalista

- yleiset korttiehdot

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä; 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.

Asian arviointi

Selvyyden vuoksi Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulain 79 §, johon asiakas valituksessaan vetoaa, koskee maksupalautuksen edellytyksiä maksunsaajan käynnistämästä tai hänen välityksellään käynnistetystä maksutapahtumasta. Säännös soveltuu mm. tapauksiin, joissa maksukortin haltija antaa suostumuksensa korttimaksuun tietämättä sen tarkkaa rahamäärää ja maksutapahtuman rahamäärä on suurempi kuin maksaja on kohtuudella voinut odottaa ottaen huomioon hänen aikaisempi kulutuskäyttäytymisensä, puitesopimuksen ehdot sekä muut olosuhteet. Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa asiakas kirjoittautuessaan hotelliin antaa luottokorttimaksua koskevan avoimen suostumuksen, joka toimii vakuutena hotellille. Kyseinen lainkohta ei sovellu tämän tapauksen kaltaisiin kortin oikeudetonta käyttöä koskeviin tapauksiin, joissa asiakkaan ja pankin välinen vastuunjako ratkaistaan maksupalvelulain 53 §:n ja 62 §:n sekä korttiehtojen perusteella.

Asiassa saadun selvityksen mukaan asiakas oli itse käyttänyt kyseessä olevaa korttiaan viimeisen kerran kesä/heinäkuussa ennen 1.9.2015 tapahtunutta kortin anastusta ja oikeudetonta käyttöä Tallinnassa. Asiakkaan mukaan kortin tunnusluku ei ollut lompakossa ja asiakas epäilee, että korttia oikeudetta käyttänyt on voinut saada tunnusluvun kortista hänen henkilötunnuksensa avulla.

Pankkilautakunta toteaa, ettei maksukortin tunnuslukua ole asiakkaan käsityksen mukaisesti mahdollista saada selville kortin ja kortinhaltijan henkilötunnuksen perusteella. Pankkilautakunnan tietojen mukaan missään päin maailmaa ei ole myöskään todettu kortin väärinkäyttötapausta, jossa rikolliset olisivat onnistuneet saamaan kortin tunnusluvun tietoonsa kortin sirusta tai magneettinauhasta taikka onnistuneet ohittamaan maksupäätteen tai nostoautomaatin edellyttämän oikean tunnusluvun näppäilyn. Pankkilautakunta pitää tässä tapauksessa saadun selvityksen ja korttien väärinkäyttötapauksia koskevan kokemuksensa perusteella lisäksi poissuljettuna, että kortin tunnusluku olisi päätynyt korttia oikeudetta käyttäneen tietoon asiakkaan oman kortin käytön yhteydessä.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että kortin tunnusluvun on täytynyt päätyä kortin anastaneen tietoon lompakon anastuksen yhteydessä. Ottaen huomioon, että kortilla ja sen tunnusluvulla on asiassa saadun selvityksen mukaan tehty oikeudettomia korttitapahtumia pian anastuksen jälkeen, lautakunta katsoo lisäksi todennäköiseksi, että kortin tunnusluku on ollut asiakkaan lompakossa tunnistettavassa muodossa ja lompakon anastaneen henkilön yhdistettävissä korttiin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun säilyttämisen suhteen.

Korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti ja tunnuslukua erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin, ja lisäksi hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Maksupalvelulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 169/2009 vp.) kortin ja tunnusluvun säilyttäminen samassa lompakossa on mainittu nimenomaisesti esimerkkinä menettelystä, joka voi olla törkeän huolimatonta. Olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo tässä tapauksessa asiakkaan menettelyn osoittavan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.

Koska viimeksi todettu johtaa asiakkaan täysimääräiseen vastuuseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta, ei Pankkilautakunta ole katsonut tarpeelliseksi arvioida asiakkaan menettelyä korttiehdoissa kortinhaltijalle asetettujen muiden huolellisuusvelvollisuuksien suhteen.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 § 1 momentin mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun säilyttämisen suhteen. Olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan törkeää huolimattomuutta.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää

Sihteeri Hidén

Jäsenet:

Atrila

Kallio

Lehtonen

Pulkkinen