Tapahtumatiedot

A kiistää Pariisilaisessa yökerhossa 26.4.2014 klo 01:43-03:49 välisenä aikana Suomen aikaa hänen MasterCard-kortillaan tehdyt 3.600 euron ostotapahtumat ja hänen työnantajansa B:n Business Visa Debit-kortilla tehdyt 4.550 euron ostot. Asiakas tunnistaa itse tekemäkseen klo 01.56 MasterCard-kortilla tehdyn 220 euron ostoksen. Kortit olivat tapahtumien jälkeen asiakkaan hallussa. Pankki vastaanotti sulkuilmoitukset korteista 2.5.2015 klo 13:23 ja 13:24.

Asiakkaan valitus            

A vaatii pankkia korvaamaan oikeudettomat korttitapahtumat.

A oli Pariisilaisessa yökerhossa 25-26.4.2015 lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. A tilasi itselleen ja seurueelleen muutaman pullon viiniä. Tarjoilija toi viinit ja laskun, 220 euroa. A antoi MasterCard-korttinsa, näppäili tunnuksen ja allekirjoitti maksutositteen. Hetken päästä sama tarjoilija tuli sanomaan, että heidän kassansa ei ollut hyväksynyt maksua ja kysyi toista korttia. A ihmetteli asiaa, mutta antoi työnantajansa Business Visa Debit -kortin. Asiaan ei enää palattu ja A ajatteli kaiken olevan kunnossa.

Palattuaan Suomeen A huomasi, että Visa-kortilta oli viety 4.550 euroa ja saatuaan kuukausittaisen luottokorttilaskun, hän huomasi että myös MasterCard-tililtä oli viety 3.600 euroa sekä varsinainen 220 euron maksu. A:n seurue oli yhtä kuin kolme henkilöä A itse mukaan luettuna. Tuommoisten summien kuluttaminen tuohon aikaan vuorokaudesta olisi ehdottomasti ollut ylivoimainen tehtävä. A sulki kortit 2.5. ja teki rikosilmoituksen 25.5.2015.

Toivuttuaan järkytyksestä A yritti ensin itse selvittää näiden summien esiintymistä tileillä. Aika pian hän ymmärsi, että hän oli joutunut erittäin ammattitaitoisen ja julkean petoksen uhriksi. Ensinnäkin kukaan hänen seurueestaan ei reagoinut maksutapahtumaan mitenkään, sillä se oli nopeaa ja joustavaa. Toiseksi summat oli tarkkaan harkittuja, sillä limiitti kummassakin on 5.000 euroa. Kolmanneksi, kuten A on kuullut, tunnusluvut voidaan saada tämmöisissä laitteissa jäämään muistiin, näppäimiä käsitellä tai voidaan käyttää apuria, joka painaa sen mieleensä. Neljänneksi, allekirjoitus tositteessa (Visa 4.550) oli niin epämääräinen, että sen on voinut tehdä kuka tahansa ja MasterCardilta summa (3.600 euroa) oli viety credit-puolelta, jota A ei juuri ikinä käytä eikä olisi ollut tarvetta käyttää tuolloinkaan.

Asiakas toimi tilanteessa normaalilla tavalla, mikä lienee katsottava kohtuulliseksi. Tälläkin hetkellä miljoonia kortteja on myyjien ja tarjoilijoiden hallussa ja usein myös kortinhaltijan näköpiirin ulkopuolella. Normaali toiminta lienee kohtuullista. Tunnusluvun estäminen joutumisesta ammattirikollisen haltuun on yksityishenkilölle lähes mahdoton tehtävä, kun siinä ei onnistu monet instituutiotkaan. Tunnuslukujen suojaaminen ja asioiden oikeellisuuksien toteaminen on monessakin tilanteessa mahdotonta, varsinkin jos ammattihuijarit ovat liikkeellä. Laillisessa ravintolassa, jolle on myönnetty korttien käsittelyoikeus, voisi olettaa noudatettavan jonkinlaista rehellisyyttä. A ei siis rikkonut kortin säilyttämistä koskevaa korttiehtoa.

Kortit olivat A:n hallussa tai henkilö jolla ne olivat, oli A:n näköpiirissä, tosin hän kävi baaritiskin takana kassalla. Tunnuslukujen joutumisesta hänen tietoonsa A:lla ei ollut aavistustakaan. Kortteja A ei kadottanut ja petoksesta hän ilmoitti viipymättä pankille, kun se oli tullut hänen tietoonsa eli tiliotteet tulivat toimistoon ja kotiin. A ei siis rikkonut sulkuilmoitusta koskevaa korttiehtoa.

Laillisen ravintolan henkilökuntaan kuuluvaa tarjoilijaa ei voitane pitää sivullisena eikä tunnusluvun luovuttamista kenellekään tapahtunut. Varkaus on sitten eri juttu. Tunnusluvun luovuttaminen ei ole ollut tahallista eikä varsinkaan törkeän huolimatonta.

Pankin mukaan MasterCardille kirjattu 2.450 euron ostos on merkattu tapahtuneeksi 10 minuuttia ennen varsinaisen ostoksen eli 220 euron tapahtumaa. Toinen tunnistamaton tapahtuma on merkattu tasan tunti kaksikymmentä minuuttia varsinaisen ostoksen jälkeiseksi tapahtumaksi. Visa-kortille tehty 4 550 euron tapahtuma on kirjattu klo 03.49, mutta sehän olisi voitu kirjata tapahtuneeksi mihin aikaan tahansa.

Vastineessa todetaan, että tapahtumat on tehty alkuperäisillä korteilla ja "kortit ovat olleet läsnä" tapahtumassa. Aivan, siitähän tässä on kysymys. A viittaa Kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §:n vastuusäännöksiin. "Luottokortti antaa ostoksille paremman turvan kuin muut maksutavat". Näin luottolaitokset mainostavat ja näin kuluttajansuojalaki sen tulkitsee.  Kuluttajansuojalaki vaatii, että "Luottokorttiyhtiöiden vastuu merkitsee myös, että niiden on valittava yhteistyökumppaninsa huolellisesti."

Pankin vastine

Kaikki ostotapahtumat on tehty alkuperäisillä korteilla ennen korttien sulkemista. Tapahtumat on hyväksytty korttiin liittyvällä tunnusluvulla ja/tai allekirjoituksella ja kortin sirutieto on luettu liikkeen maksupäätteessä, joten alkuperäinen kortti on ollut läsnä kaikissa ostotapahtumissa.

A oli 26.4.2015 seurueineen vieraillut yöllä pariisilaisessa yökerhossa. Hän kertoo, että maksaessaan MasterCard -kortillaan 220 euron suuruista viinilaskua, hän oli näppäillyt tunnusluvun ja lisäksi allekirjoittanut tositteen. Hetken kuluttua tarjoilija oli ilmoittanut, ettei kassa hyväksynyt maksua ja kysyi toista korttia. Tällöin hän oli antanut tarjoilijalle hallussaan olleen Business Visa-kortin ja maksanut laskun sillä. Ostoksen hän oli hyväksynyt allekirjoituksellaan. Myöhemmin Suomeen palattuaan hän oli huomannut, että kummallakin kortilla on tehty oikeudettomia ostotapahtumia.

A:n kertomus yökerhossa tapahtuneiden maksutapahtumien määristä ja ajankohdista ei vastaa pankin maksutapahtumatietoja. A kertoo yökerhoillan aikana yrittäneensä maksaa ainoastaan yhtä ostosta, 220 euron suuruista viinilaskua. Kun tarjoilija ilmoitti A:lle, että kassa ei hyväksynyt MasterCard-korttia, niin hän oli heti sen jälkeen antanut tarjoilijalle Business Visa -korttinsa ja maksanut laskun sillä. Eli kumpaakin korttia hän kertomuksensa mukaan käytti vain kerran ja lyhyen ajan sisällä toisistaan.

Pankin maksutapahtumatietojen mukaan MasterCard-kortilla tehtyjä oikeudettomiksi ilmoitettuja tapahtumia on useampia kuin yksi. Ensimmäinen ostotapahtuma, 2.450 euroa on tehty 01:46. Eli ennen A:n omaksi myöntämää klo 01:56 tehtyä 220 euron suuruista ostoa. Lisäksi edelleen klo 02:36 on tehty 1.150 euron ostos. Kaikissa tapahtumissa alkuperäinen kortti on ollut maksupäätteessä. Jotta kortilla on voitu tehdä kyseiset ostot on A:n kortin on täytynyt olla lähes tunnin poissa hänen hallustaan tai sitten hän on itse käyttänyt korttia useamman kerran kuin mitä hän valituksessaan mainitsee.

Visa Business -kortilla tehty 4.550 euron suuruinen ostotapahtuma on tehty kello 3:49. Siis lähes kaksi tuntia myöhemmin kuin A:n ilmoittama "epäonnistunut" 220 euron viinilaskun maksu. Kuitenkin A kertoo, että hän oli heti tarjoilijan ilmoitettua, ettei MasterCard-kortilla maksu onnistunut, maksanut Business Visa kortillaan laskun.

Koska A:n kertomus yön tapahtumista ei vastaa lainkaan pankin tiedoissa olevia tapahtumatietoja, jää epäselväksi mitä tosiasiassa yökerhossa korttimaksujen osalta on tapahtunut. Tämän vuoksi pankki pitää todennäköisenä sitä, että A on itse tehnyt kortillaan kiistetyt ostot. On myös mahdollista, että hän ei ole tehnyt kaikkia kyseisiä ostoksia, vaan häneltä on veloitettu ravintolan toimesta tuotteita ja palveluita, joita hän ei ole tilannut. Hän on kuitenkin itse hyväksynyt maksut turvakoodillaan/allekirjoituksellaan, kertonut turvakoodin ulkopuolisille henkilöille, hän ei ole tarkastanut laskun summaa hyväksyessään ostoksia tai hän on luovuttanut korttinsa pitkäksi aikaa ulkopuolisen henkilön haltuun. Se, että tunnusluku olisi urkittu A:n tehdessä mainitsemaansa ainoaa omaksi ilmoitettua viiniostosta, ei ole mahdollista, koska ensimmäinen kiistetty ostos on tehty jo ennen tätä ostosta klo 01:46.

Kaikkeen edellä mainittuun viitaten pankki katsookin, että A:n toiminta korttien käsittelyssä yökerhossa osoittaa sellaista törkeää huolimattomuutta ja varomattomuutta, että A:n ja B:n tulee vastata korttien väärinkäytöksistä aiheutuneista vahingoista kokonaan itse.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Yleiset korttiehdot

- korttitapahtumalista

- kuittikopio

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä; 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Kuluttajansuojalain luotonantajan ja myyjän tai palveluksen suorittajan yhteis-vastuuta koskevan 7 luvun 39 §:n 1 momentin mukaan kuluttajalla, jolla on oike-us pidättyä maksusta taikka saada hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muu rahasuoritus myyjältä tai palveluksen suorittajalta tämän sopimusrikkomuksen johdosta, on tämä oikeus myös sitä luotonantajaa kohtaan, joka on rahoittanut kaupan tai palveluksen. Luotonantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan kuluttajalle enempää kuin on tältä saanut maksuina.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon. Kortinhaltija sitoutuu maksamaan ostoista syntyneen velan pankille allekirjoittamalla myyntitositteen ja käyttämällä korttia yhdessä tunnusluvun kanssa. Ennen maksutositteen allekirjoittamista ja tunnuslukunsa näppäilemistä kortinhaltijan on tarkistettava tapahtumaan merkityn valuutan, maksun määrän ja maksutavan oikeellisuus.

Asian arviointi

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Tässä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo asiakkaan tapahtumista ja omasta menettelystään antaman selvityksen olevan ristiriidassa korteilla tehtyjen maksutapahtumien ja erityisesti maksutapahtumien kellonaikojen ja kronologisen järjestyksen kanssa.

Ensimmäinen kyseisillä korteilla ko. aamuyönä tehdyistä maksutapahtumista on kello 01.46 asiakkaan MasterCard-kortilla tehty ja tunnusluvulla hyväksytty ja nyt riidanalainen 2.450 euron osto. Asiakkaan itse tekemäkseen tunnistama 220 euron maksu on tehty kyseisellä kortilla kymmenen minuuttia myöhemmin kello 01.56, joten tunnusluku ei ole voinut päätyä sivullisen tietoon asiakkaan oletuksen mukaisesti hänen oman maksutapahtumansa yhteydessä. Asiakkaan antama selvitys ei ole johdonmukainen myöskään muiden maksutapahtumien kanssa, joita MasterCard-kortilla on vielä yksi, 1.150 euron maksutapahtuma noin neljäkymmentä minuuttia asiakkaan oman oston jälkeen kello 02.36, ja Visa-kortilla yksi, 4.550 euron maksutapahtuma lähes kaksi tuntia asiakkaan oman oston jälkeen kello 03.49.

Asiassa saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunnan ei ole mahdollista luotettavasti arvioida tapahtumien yksityiskohtaisempaa kulkua tai sitä, miten asiakkaan kortti ja sen tunnusluku olisivat voineet päätyä sivullisen haltuun/tietoon ja niiden oikeudettoman käytön jälkeen kortit olisi voitu palauttaa asiakkaalle tämän huomaamatta mahdollisesti useampaan otteeseen.

Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta pitää mahdollisena, että asiakas on itse tehnyt riitauttamansa maksutapahtumat. Lautakunta katsoo, ettei asiakas ole esittänyt selvitystä, jonka perusteella asiassa voitaisiin tällöin katsoa olevan edellytykset kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §:än perustuvalle pankin vastuulle luotonantajana. Pankkilautakunta pitää myös mahdollisena, että asiakas on luovuttanut korttinsa sivullisen haltuun tai sivullinen on muulla tavoin saanut haltuunsa/tietoonsa asiakkaan kortin ja sen salaisen tunnusluvun ja on niiden oikeudettoman käytön jälkeen palauttanut kortit asiakkaalle mahdollisesti useaan otteeseen asiakkaan huomaamatta.  Jälkimmäisessä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo olosuhteet huomioon ottaen korttien oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tavalla, jota maksupalvelulaissa törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella mahdolliseksi, että asiakas on itse tehnyt riitaisiksi ilmoittamansa maksutapahtumat. Lautakunta pitää myös mahdollisena, että asiakas on luovuttanut korttinsa sivulliselle tai sivullinen on muulla tavoin saanut kortit ja tunnusluvun haltuunsa/tietoonsa ja on niiden käytön jälkeen palauttanut kortit asiakkaalle tämän huomaamatta. Jälkimmäisessä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo korttien oikeudettoman käytön johtuneen asiakkaan törkeästä huolimattomuudesta. Pankkilautakunta toteaa, että kaikissa edellä mainituissa tapauksissa asiakas vastaa riitauttamistaan korttitapahtumista täysimääräisesti pankin ja asiakkaan välisessä suhteessa.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää

Sihteeri Hidén

Jäsenet:

Atrila

Kallio

Lehtonen

Pulkkinen