Tapahtumatiedot

A ja B olivat olleet kantajina asunto-osakkeiden kauppaa koskevassa riita-asiassa, joka oli päättynyt sovintoon. A oli asunut B:n kanssa samassa taloudessa 1.10.2022 lukien ja oli ollut vakuutettuna vakuutusyhtiössä B:n vakuutuksesta. A ja B olivat hakeneet riita-asiaan oikeusturvaetua. Vakuutusyhtiö oli myöntänyt oikeusturvaedun B:lle. Sen sijaan A:n kohdalla vakuutusyhtiö ei myöntänyt oikeusturvaetua, koska vakuutusehtojen mukainen oikeusturvavakuutuksen kahden vuoden yhtäjaksoinen voimassaoloedellytys ei täyttynyt.

A ja B olivat riidattomasti olleet kirjoilla samassa osoitteessa ainakin 1.10.2022–30.6.2023 ja uudelleen 20.7.2023 alkaen. He olivat tehneet 15.6.2023 kaupat asunto-osakkeesta, johon 7.9.2024 riitautunut asia oli liittynyt. B oli tehnyt muuttoilmoituksen pian asuntokaupan jälkeen ja A oli tehnyt muuttoilmoituksen hieman myöhemmin. B:n osoitteenmuutos oli rekisteröitynyt väestötietojärjestelmään 1.7.2023 lukien ja A:n osoitteenmuutos 20.7.2023 lukien. B:n mukaan he olivat kuitenkin muuttaneet uuteen asuntoon samaan aikaan.

Vakuutusyhtiö on todennut päätöksessään, että A:n vaatimus oli perustunut 15.6.2023 tehtyyn asunto-osakkeen kauppaan. Vakuutustapahtuma oli syntynyt, kun riita-asian vastapuoli oli kiistänyt A:n ja B:n esittämän vaatimuksen 7.9.2024. Vakuutusyhtiön tietojen mukaan A oli ollut B:n eli vakuutuksenottajan kanssa kirjoilla eri osoitteissa aikavälillä 1.7.2023–19.7.2023. Tällä aikavälillä A ei ollut vakuutusehtojen mukaan ollut vakuutettuna tästä vakuutuksesta, eikä A:lla ollut vakuutusyhtiön tietojen mukaan vakuutusta omissa nimissään. Vakuutuskatkos oli tapahtunut sen jälkeen, kun asian perusteena oleva kauppa oli tehty 15.6.2023. A:n vakuutus ei ollut ollut yhtäjaksoisesti voimassa perustehetkestä vahinkotapahtuman sattumiseen, eikä vakuutus ollut ollut katkeamattomana voimassa vähintään kahta vuotta vakuutustapahtuman hetkellä 7.9.2024. Tästä syystä vakuutusyhtiö ei ole korvannut A:lle asian hoidosta aiheutuvia kuluja. Jotta oikeusturvaetu olisi voitu myöntää A:lle, olisi vakuutuksen tullut olla voimassa yhtäjaksoisesti 15.6.2023 lähtien.

A ja B olivat tyytymättömiä vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysivät harkitsemaan korvattavuutta uudelleen lyhyen katkon ja tosiasiallisen asumistilanteen perusteella. Vakuutusyhtiö antoi uuden päätöksen, jonka mukaan annettua päätöstä oli edelleen pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Valitus

A ja B olivat tyytymättömiä asian käsittelyyn vakuutusyhtiössä ja ovat pyytäneet asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

A oli muuttanut hänen ja B:n ostamaan huoneistoon samaan aikaan, mutta hän oli tehnyt muuttoilmoituksen hieman B:tä myöhemmin. A:n osalta osoitteenmuutos oli rekisteröity väestötietojärjestelmään 20.7.2023 lukien.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan vakituisesti ja tosiasiallisesti samassa taloudessa asuvat henkilöt. Koska vakuutuksen tarkoituksena on antaa turvaa vakituisesti ja tosiasiallisesti samassa taloudessa asuville henkilöille, ei ehtoja voida tulkita siten, että asuminen perustuisi ratkaisevasti ja yksinomaisesti väestörekisterimerkintään.

Koska A oli tosiasiallisesti asunut vakuutuksenottajan eli B:n kanssa samassa osoitteessa ja taloudessa vakituisesti ja yhtäjaksoisesti jo 1.5.2022 lukien, myös 15.6.2023 tapahtuneen kaupan jälkeen sekä 1.7.2023–19.7.2023 välisenä aikana, hän oli ollut vakuutuksen piirissä. Vakuutustapahtuma oli myös A:n osalta syntynyt ilman vakuutuksen tosiasiallista katkosta, minkä vuoksi vakuutuksen oli katsottava olleen voimassa myös hänen hyväkseen.

A:n ja B:n kannalta asian ratkaiseminen pelkästään väestötietojärjestelmän tietoon nojaten aiheuttaisi kohtuuttoman lopputuloksen ottaen huomioon, että vakuutuksen ehtojen mukaan vakuutus antaa turvaa vakuutuksenottajalle ja nimenomaisesti hänen kanssaan tosiasiallisesti samassa taloudessa asuville henkilöille.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja lainsäännöksiin sekä Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisukäytäntöön. Vakuutusyhtiö on katsonut, että sen ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen.

Asiaan sovellettavien oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakituisesti ja tosiasiallisesti asuvat henkilöt. Vakuutetun vakituisena asuinpaikkana pidetään väestörekisteriin merkittyä osoitetta.

Kyseessä on oikeusturvavakuutuksissa yleisesti tyypillinen ehto, jota tulee tulkita sanamuotonsa mukaan. Ehdossa mainitaan sekä vakituinen, että tosiasiallinen asuminen. Näiden molempien tulee toteutua yhdessä. Vakituisena asuinpaikkana yksiselitteisesti pidetään väestörekisterin mukaista osoitetta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ehtoa ei voi tulkita toisin, vaikka kyseessä olisi lyhyt ja väliaikainen eri osoitteissa asuminen. Tällainen tulkinta poikkeaisi ehdon sanamuodon mukaisesta tarkoituksesta ja vääjäämättä laajentaisi vakuutettujen piiriä hallitsemattomasti.

Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan oikeuskäytännön perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä. Tässä asiassa kyseessä on tavanomainen ja sanamuodoltaan selkeä, sekä yksiselitteinen vakuutusehto. Sen tulkinta sanamuotonsa mukaan ei vakuutusyhtiön käsityksen mukaan voi johtaa kohtuuttomuuteen varsinkaan tilanteessa, jossa vakuutetuilla itsellään on ollut mahdollisuus vaikuttaa oman vakuutusturvansa yhtäjaksoiseen voimassaoloon.

Koska A:n vakuutusturvassa on ollut katkos, ei hänen osuuteensa asian hoitamisen kuluista voida myöntää oikeusturvaetua.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiö velvollinen myöntämään kysymyksessä olevaan asuinhuoneiston kauppaa koskevaan riitaan oikeusturvaedun myös A:lle. Asiassa on riitaa vakuutuksen yhtäjaksoisen voimassaolon merkityksestä sekä siitä johtaako vakuutusehdon sananmuodon mukainen tulkinta kohtuuttomuuteen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalaki (38/1978)

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos pykälän 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutustapahtuman korvattavuutta arvioidaan kotivakuutuksen oikeusturvavakuutusehtojen (voimassa 1.1.2024 alkaen) mukaan.

2 Vakuutetut

Vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakituisesti ja tosiasiallisesti asuvat henkilöt. Vakuutetun vakituisena asuinpaikkana pidetään väestörekisteriin merkittyä osoitetta.

4 Korvattavat vakuutustapahtumat
4.1 Vakuutustapahtuman määritelmä

Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa
– riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta.

4.2 Vakuutuksen voimassaoloaika

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos vakuutus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuuluvaksi kaikki se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

Asian arviointi

Vakuutusturvan voimassaolo

Oikeusturvavakuutusta koskevan vakuutuksen voimassaoloedellytyksen mukaan, jos vakuutus on vakuutustapahtuman, eli sen riidan, johon oikeusturvaetua haetaan, syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa ollut yhtäjaksoisesti voimassa.

Vakuutusturvan myöntäminen henkilölle, jolla ei ole omaa vakuutusta, edellyttää vakuutusehdon mukaan sitä, että hän on asunut vakuutuksenottajan kanssa samassa taloudessa sekä vakituisesti että tosiasiallisesti. Vakuutusehdossa on lisäksi määritelty se, miten vakuutetun vakituinen asuinpaikka määräytyy. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehdossa on tältä osin kaksi edellytystä, joiden tulee täyttyä samanaikaisesti. Vakuutusehto on sanamuotonsa ja sisältönsä perusteella selvä ja yksiselitteinen.

Asiassa on riidatonta, että perusteena oleva kauppa on tehty 15.6.2023 ja että A:lla ja vakuutuksenottaja B:llä on ollut väestötietojärjestelmässä eri osoitetiedot aikavälillä 1.7.2023–19.7.2023. Vakuutustapahtuma on syntynyt 7.9.2024. Vakuutuslautakunta katsoo, että tosiasiallisesta asumisesta huolimatta A:n vakuutusturvassa on siten ollut katkos 1.7.2023–19.7.2023, joten vakuutus ei ole ollut yhtäjaksoisesti voimassa perustehetkestä vahinkotapahtumaan sattumiseen eikä vakuutus ole ollut katkeamattomana voimassa vähintään kahta vuotta vakuutustapahtuman hetkellä. Tilanteessa vakuutusyhtiöllä ei ole vakuutusehtojen perusteella velvollisuutta myöntää oikeusturvaetua nyt puheena olevaan riita-asiaan A:lle. A:n vetoamat seikat hänen ja B:n asumisesta mainittuna ajankohtana eivät anna aihetta tulkita toisin vakuutusehdon sisältöä.

Vakuutusehdon kohtuuttomuus

A:n ja B:n mukaan asian ratkaiseminen pelkästään väestötietojärjestelmän tietoon nojaten johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen ottaen huomioon, että vakuutuksen ehtojen mukaan vakuutus antaa turvaa vakuutuksenottajalle ja nimenomaisesti hänen kanssaan tosiasiallisesti samassa taloudessa asuville henkilöille.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, jos laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Vakuutuslautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään (mm. FINE-039966 (2021) ja FINE-82154 (2026)) todennut, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Näkemyksensä tueksi Vakuutuslautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään viitannut johdonmukaisesti korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1993:18 ja KKO 2001:135, joiden mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä.

Vakuutuslautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään (mm. FINE-75309 (2025) ja FINE-82154 (2026)) kuitenkin pitänyt merkityksellisenä sitä, onko kysymyksessä vakuutusturvan sellainen laajentaminen sovittelun kautta, mitä edellä mainituissa korkeimman oikeiden ennakkopäätöksissä KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 on ratkaisuperusteluissa tarkoitettu, vai voidaanko kysymyksessä katsoa olevan vakuutussopimussuhteeseen liittyvän muodollisluonteisen puutteen sivuuttaminen sovittelun kautta. Myös vakuutusoikeutta koskevassa kirjallisuudessa vakuutuskorvauksen epäämistä on saatettu pitää kohtuuttomana, jos se perustuu vakuutuksenottajan toiminnan muodolliseen puutteeseen, jolla ei ole ollut vaikutusta vakuutusyhtiön riskiarvioon.

Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt käsiteltävässä tapauksessa sovellettava vakuutusehto on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä, ja se on yleisesti käytössä vastaavan kaltaisissa markkinoilla olevissa oikeusturvavakuutuksissa. Kyseessä on myös keskeinen oikeusturvavakuutuksen ehto, jolla rajataan vakuutusturvan laajuutta. Nämä seikat puhuvat vakuutusehdon sovittelua vastaan.

Sovittelun puolesta puhuvina seikkoina on otettava huomioon, että saadun selvityksen mukaan vakuutusturva on ollut katkeamattomana voimassa vakuutuksenottajalla. Lisäksi vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt jatkuvaa yhdessä asumista eikä mikään asiassa viittaa siihen, etteivätkö A ja B olisi asuneet yhdessä. Saatu selvitys viittaa lähinnä muodolliseen virheeseen osoitteenmuutosta tehtäessä. Ehdon sovittelussa A:n hyväksi ei ole kysymys vakuutusturvan sellaisesta laajentamisesta sovittelun kautta, mitä edellä mainituissa korkeimman oikeiden ennakkopäätöksissä KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 on ratkaisuperusteluissa tarkoitettu. Se, että A:lle myönnettäisiin oikeusturvaetu tässä asiassa, ei vaikuta vakuutusyhtiön riskin laajuuteen, joka pysyy muuttumattomana.

Arvioitaessa sovittelun puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja Vakuutuslautakunta katsoo huomioon ottaen käsillä olevan tapauksen yksilölliset olosuhteet, että sovittelun puolesta puhuvia seikkoja on pidettävä tässä asiassa painavampina kuin sitä vastaan puhuvia seikkoja. Erityisesti A:n ja B:n tosiasiallisista asuinolosuhteista ja osoitteenmuutoksista saatu selvitys sekä se, että he hankkivat riidan kohteena olevan huoneiston yhdessä, ovat sellaisia sovittelua voimakkaasti puoltavia seikkoja, joihin nähden sopimuksen ehdon soveltaminen sellaisenaan johtaisi kohtuuttomuuteen. Koska ehtokohdan 2 määräys, jonka mukaan vakuutetun vakituisena asuinpaikkana pidetään väestörekisteriin merkittyä osoitetta, johtaisi nyt käsillä olevissa olosuhteissa sovellettuna kohtuuttomuuteen, ehtoa ei tältä osin oteta huomioon.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä myöntämään oikeusturvaedun myös A:lle.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Malmberg
Ryymin