Tapahtumatiedot
A haki 10.5.2026 oikeusturvaetua riita-asiaan, jossa vastapuolena oleva yritys X vaati A:lta 1 210 euroa korvausta tekijänoikeuden loukkauksesta. Yritys X:n mukaan A oli jakanut laittomasti tekijänoikeudella suojattua elokuvateosta internet-liittymästään. Vahinkoilmoituksen liitteenä olevissa vastapuolen asiamiehen 20.2.2026, 25.3.2026 ja 28.4.2026 laatimissa A:lle osoitetuissa kirjelmissä todettiin muun muassa elokuvan laittoman latauksen olevan tekijänoikeuden loukkaus, ja mikäli A ei maksa vaadittua hyvitystä, on asiamiehellä toimeksianto viedä asia markkinaoikeuteen tai tehdä tutkintapyyntö poliisille. A kiisti vaatimuksen. Vahinkoilmoituksessa käsiteltäväksi tuomioistuimeksi oli merkitty käräjäoikeus.
Vakuutusyhtiö teki 19.5.2026 asiassa kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että asiakirjojen mukaan kyseessä on markkinaoikeudessa käsiteltävä tekijänoikeusloukkausta koskeva asia. Vakuutus on käytettävissä vain käräjäoikeuden käsittelyyn saatettaviin asioihin.
Asiakkaan vaatimukset
A on tyytymätön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii oikeusturvaedun myöntämistä.
A katsoo, että vakuutusyhtiön päätös perustuu oletukseen siitä, että asia käsiteltäisiin markkinaoikeudessa. Tämä ei kuitenkaan perustu vireillä olevaan oikeudenkäyntiin tai vireillä olevaan kanteeseen, koska asia ei ole vireillä tällä hetkellä missään tuomioistuimessa. A katsoo vakuutusyhtiön tehneen ennakollisen prosessioikeudellisen ratkaisun siitä, missä tuomioistuimessa mahdollinen kanne joskus nostettaisiin. A katsoo asian lähtökohtaisesti kuuluvan yleiseen alioikeuteen. A:n mukaan kyseessä on luonteeltaan tavanomainen yksityisoikeudellinen vahingonkorvaus- ja hyvitysriita. Tekijänoikeuslain perusteella esitettävät hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimukset voidaan käsitellä yleisessä tuomioistuimessa, ellei kyse ole nimenomaisesti markkinaoikeuden yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Eikä tässä asiassa ole kyse kieltoasiasta, turvaamistoimesta, elinkeinonharjoittajien välisestä markkinaoikeudellisesta riidasta, immateriaalioikeuden rekisteröintiä tai pätevyyttä koskevasta asiasta, kilpailuoikeudellisesta asiasta tai markkinaoikeudellisesta seuraamusasiasta. Kyse on yksityishenkilöön kohdistetusta väitetystä hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimuksesta. Vakuutusyhtiö ei ole päätöksessään yksilöinyt mitään lainkohtaa, jonka perusteella juuri tämä riita kuuluisi yksinomaisesti markkinaoikeuden toimivaltaan. Pelkkä tekijänoikeudellinen liittymä ei automaattisesti tarkoita markkinaoikeuden yksinomaista toimivaltaa.
Se, että vastapuoli on kirjeissään maininnut yritys X:n nostaneen vastaavia oikeudenkäyntejä markkinaoikeudessa, ei A:n mukaan kuitenkaan ratkaise toimivaltaa tässä yksittäisessä asiassa. Oikeuspaikka määräytyy lain eikä vastapuolen kirjeenvaihdon perusteella. Lisäksi A katsoo, että asiassa tulee myös huomioida, että vastapuolen kirjeissä asian oikeudellista perustaa on käsitelty hyvin yleisellä tasolla eikä niissä ole yksilöity tulevaa kanneperustetta, prosessimuotoa, toimivaltaperustetta eikä sitä, miksi juuri markkinaoikeus olisi yksin toimivaltainen.
A toteaa, että oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on turvata vakuutetun mahdollisuus käyttää asiamiestä riitaisessa asiassa. Jos vakuutusyhtiö voisi evätä oikeusturvan jo pelkästään sillä perusteella, että vastapuoli mahdollisesti joskus nostaisi kanteen erikoistuomioistuimessa, oikeusturvavakuutuksen suoja jäisi käytännössä vakuutusyhtiön yksipuolisen ennakkoarvioinnin varaan. Tällainen tulkinta olisi ristiriidassa, oikeusturvavakuutuksen tarkoituksen, vakuutussopimuslain kuluttajansuojaperiaatteiden sekä epäselvien ehtojen suppean tulkinnan kanssa. Vakuutusehtojen rajoituksia tulee tulkita suppeasti. A katsoo, että vaikka asia myöhemmin käsiteltäisiin markkinaoikeudessa, ei se oikeuta ennakolliseen epäämiseen. A ei kiistä sitä, että vakuutusehtojen mukaan markkinaoikeudessa käsiteltävät asiat voivat jäädä vakuutuksen ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vakuutusyhtiö voisi jo ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa evätä oikeusturvan hypoteettisen tulevan prosessiratkaisun perusteella. Jos kanne myöhemmin todella nostettaisiin markkinaoikeudessa ja asia kuuluisi aidosti markkinaoikeuden yksinomaiseen toimivaltaan, vakuutusyhtiö voisi tuossa vaiheessa arvioida vakuutuksen korvauspiirin uudelleen. Tällä hetkellä tällaista tilannetta ei kuitenkaan ole olemassa. Lisäksi asiakas toteaa, että riita on jo syntynyt vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla, kun A on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään.
Vakuutusyhtiön kanta
Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa, viittaa tekemäänsä korvauspäätökseen ja toteaa, että oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa on säädetty markkinaoikeuden toimivallasta. Säädöksen mukaan markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi tekijänoikeuslaissa. Puolestaan tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa. Edelleen lain esitöiden mukaan markkinaoikeus olisi nimenomaisesti toimivaltainen käsittelemään kaikki sellaiset asiat, joissa vaaditaan tekijänoikeuslakiin perustuvaa seuraamusta tai joissa muutoin on kysymys mainittuun lakiin perustuvasta asiasta. Teollis- ja tekijänoikeudelliset riita- ja hakemusasiat on siten nimenomaisesti keskitetty markkinaoikeuteen.
Yhtiö toteaa, että asiassa käytettävissä olevan selvityksen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa on kysymys väitetystä tekijänoikeuslain mukaisesti tekijänoikeuksien loukkauksesta vertaisverkkoa käyttäen ja tästä vaaditusta tekijänoikeuslain 57 §:n mukaisesta hyvityksestä. Tekijänoikeuslain 57 §:n mukainen hyvitys kuuluu markkinaoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun vaatimus esitetään tekijänoikeuden loukkausta koskevassa riita-asiassa. Edellä todetusti hallituksen esitöiden mukaan teollis- ja tekijänoikeudelliset riita asiat on keskitetty markkinaoikeuteen, ja markkinaoikeuden ratkaisukäytännössä (esim. MAO:419/16 ja MAO:565/17) hyvitysvaatimukset on käsitelty osana tällaisia loukkausasioita. Tavanomaisesti tapauksissa, joissa kanne perustuu suoraan tekijänoikeuden loukkaukseen, kuten väitteeseen siitä, että teos on saatettu yleisön saataviin ilman lupaa, ja tätä koskevaan tekijänoikeuslain 57 §:n mukaiseen hyvitykseen, on kanne siis nostettu markkinaoikeudessa.
Yhtiö katsoo, että vaikka asiassa ei ole vielä nostettu kannetta missään tuomioistuimessa, on asiassa erittäin todennäköistä, että kanne tultaisiin nostamaan markkinaoikeudessa. Todennäköisyyteen viittaa tässä tapauksessa se, että vaatimuksessa on viitattu useasti markkinaoikeuteen ja se, että vahingonkorvausasiat, joissa ei ole rikosliitäntää, käsitellään pääosin markkinaoikeudessa. Koska vakuutusehtojen mukaan oikeusturvaetua ei voida myöntää asiaan, joka käsitellään markkinaoikeudessa, ei asiaan voida myöntää oikeusturvaetua. Mikäli asia tultaisiinkin käsittelemään tulevaisuudessa käräjäoikeudessa, voi A palata asiaan.
Lopuksi yhtiö vielä toteaa, ettei sen kanta ole ristiriidassa oikeusturvavakuutuksen tarkoituksen, vakuutussopimuslain kuluttajansuojaperiaatteiden sekä epäselvien ehtojen suppean tulkinnan kanssa. Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut vakuutusehdoissa tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa ja sen voimassaoloalueella. Sen sijaan oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena ei ole korvata kuluja asioissa, jotka käsitellään erikoistuomioistuimissa, kuten markkinaoikeudessa. Yhtiö katsoo, että kyseessä on hyvin yksiselitteinen, sanamuodoltaan selkeä ja tavanomaisesti oikeusturvavakuutuksissa käytettettävä ehtokohta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutusehdot
Oikeusturvavakuutusehtojen, voimassa 1.1.2025 alkaen, ehtokohdan 1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeuden käyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa. Vakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa.
Ehtokohdan 3 (Tuomioistuimet ja vakuutuksen voimassaoloalue) mukaan vakuutettu voi käyttää vakuutusta Suomessa tai muissa Pohjoismaissa syntyneissä vakuutustapahtumissa, jotka voidaan välittömästi saattaa Suomessa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa Pohjoismaisessa tuomioistuimessa. Lisäksi edellytetään, että ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet Pohjoismaiden alueella.
Vakuutuksesta ei siten korvata kuluja asioissa, jotka käsitellään hallinnollisissa viranomaisissa tai erikoistuomioistuimissa, kuten esimerkiksi hallinto-oikeudessa, vakuutusoikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa tai Euroopan unionin tuomioistuimessa. Muutoksenhakuasteissa vakuutusta voi käyttää vain, jos muutoksenhaun edellytyksenä oleva käsittely- tai valituslupa on myönnetty.
Ehtokohdan 4.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.
Lainsäädäntö
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 §:n (Teollis- ja tekijänoikeudelliset asiat) mukaan markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi:
[…]
15) tekijänoikeuslaissa
Tekijänoikeuslain 57 §:n (Hyvitys ja korvaus) mukaan, joka vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä käyttää teosta taikka tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleen, on velvollinen suorittamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Vastoin lakia tapahtuvasta teoksen kappaleen valmistamisesta yksityistä käyttöä varten on hyvitysvelvollisuus vain siinä tapauksessa, että kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on saatettu yleisön saataviin vastoin tätä lakia.
Jos teosta käytetään tahallisesti tai tuottamuksesta, hyvityksen lisäksi on suoritettava korvaus kaikesta muustakin menetyksestä, myös kärsimyksestä ja muusta haitasta.
Joka muutoin kuin teosta käyttämällä syyllistyy rikoslain 49 luvun 1, 3 tai 5 §:n taikka tämän lain 56 a §:n, 56 e §:n 1 kohdan tai 56 f §:n mukaan rangaistavaan tekoon, on velvollinen suorittamaan tekijälle korvauksen rikoksesta aiheutuneesta menetyksestä, kärsimyksestä ja muusta haitasta.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta korvauksesta on lisäksi voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.
Tekijänoikeuslain 61 §:n (Riita- ja hakemusasioiden oikeuspaikka) mukaan tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa.
Riita- ja hakemusasioiden käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013).
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, tulisiko vakuutusyhtiön myöntää A:lle oikeusturvaetu. Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko kyseessä vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla käräjäoikeuteen saatettavissa oleva asia.
Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutettu voi käyttää vakuutusta Suomessa tai muissa Pohjoismaissa syntyneissä vakuutustapahtumissa, jotka voidaan välittömästi saattaa Suomessa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa Pohjoismaisessa tuomioistuimessa. Vakuutuksesta ei siten korvata kuluja asioissa, jotka käsitellään hallinnollisissa viranomaisissa tai erikoistuomioistuimissa, kuten esimerkiksi hallinto-oikeudessa, vakuutusoikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa tai Euroopan unionin tuomioistuimessa.
FINE toteaa, etteivät vakuutusehdot edellytä, että asian tulee olla vireillä käräjäoikeudessa, vaan edellytyksenä on, että kyseinen asia voidaan välittömästi saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Tilanteessa, jossa asia ei ole vielä vireillä tuomioistuimessa, on asiaa arvioitava sen perusteella, onko asiassa syntynyt riita sellainen, joka voitaisiin välittömästi saattaa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa. Tällaista toimivaltakysymystä on arvioitava sen perusteella, minkä tuomioistuimen toimivaltaan osapuolten välinen riita lain mukaan kuuluu.
Tässä tapauksessa A:n vastapuolena oleva yritys X vaatii tekijänoikeuslain 57 §:n nojalla A:lta hyvitystä ja selvityskuluja tekijänoikeusloukkauksesta. Vastapuolen mukaan A on jakanut laittomasti tekijänoikeudella suojattua elokuvateosta internet-liittymästään. A on kiistänyt vaatimuksen.
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa on säädetty markkinaoikeuden toimivallasta. Kyseisen lain 4 §:n kohdan 15 mukaan markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi tekijänoikeuslaissa. Tekijänoikeuslain 61 §:n mukaan tekijänoikeuslakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa. Tekijänoikeuslakia koskevien esitöiden mukaan säännöksessä käytettävä ilmaisu ”käsitellään” osoittaa, että markkinaoikeus olisi yksinomaisesti toimivaltainen käsittelemään lainkohdassa tarkoitetut asiat. Käytettävällä ilmaisulla ”tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat” tarkoitettaisiin viitata kaikkiin asioihin, joissa vaaditaan tekijänoikeuslakiin perustuvaa seuraamusta tai joissa muutoin on kysymys mainittuun lakiin perustuvasta asiasta. (HE 124/2012 vp, s. 120).
Tässä tapauksessa A:n kohdistettu vaatimus perustuu tekijänoikeudella suojatun aineiston väitettyyn oikeudettomaan jakamiseen internetissä ja siten tekijänoikeuden loukkaukseen. Asiassa on näin ollen kysymys nimenomaan tekijänoikeuslakiin perustuvasta vaatimuksesta, joka lain mukaan kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Koska kyseessä oleva asia käsitellään lain mukaan markkinaoikeudessa, on vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.
A on lisäksi vedonnut siihen, että korvauspäätös on oikeusturvavakuutuksen tarkoituksen vastainen sekä ristiriidassa kuluttajasuojaperiaatteiden ja epäselvien ehtojen suppean tulkinnan kanssa. Tältä osin FINE toteaa, että vapaaehtoisen vakuutuksen antaman vakuutusturvan laajuus määräytyy lähtökohtaisesti vakuutussopimuksen ja siihen sovellettavien vakuutusehtojen perusteella. Vakuutusehtojen vaatimus siitä, että asian tulee olla välittömästi käräjäoikeuteen saatettavissa, on oikeusturvavakuutuksissa tavanomainen vakuutuksen korvauspiiriä määrittävä ehto. Kyseistä ehtokohtaa ei FINEn näkemyksen mukaan voida myöskään pitää epäselvänä tai monitulkintaisena. Lisäksi FINE toteaa, että oikeusturvavakuutuksen tarkoituksella ei voida laajentaa vakuutuksen korvauspiiriä siitä, mitä vakuutussopimuksessa ja sen ehdoissa on sovittu. Se, että A:lle on syntynyt asiamiehen käyttämisen tarve riitaisessa asiassa, ei siten yksin merkitse sitä, että kyseisen asian hoitamisesta aiheutuvat kustannukset kuuluisivat oikeusturvavakuutuksesta korvattaviksi.
Lopputulos
FINE ei suosita asiassa muutosta.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Toukonen