Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakas oli ulkomailla viettämässä vuoden vaihtumista ja kotiin tultuaan havaitsi, että hänen henkilöautolleen oli tehty ilkivaltaa 31.12.2025-3.1.2026 välisenä aikana. Autosta oli hajotettu takalamput, takaikkuna ja jarruvalo. Takaluukussa, takalokasuojassa ja vaakapalkissa takaoven yläpuolella oli lommoja. Ajoneuvo oli ollut pysäköitynä hänen kotinsa pihalla olevassa autokatoksessa. Asiakas haki korvausta kaskovakuutuksen ilkivaltaturvasta.

Ajoneuvon vauriot arvioitiin ajoneuvojen vauriokorjauksiin erikoistuneessa autokorjaamossa 14.1.2026.

Vakuutusyhtiö teki 18.1.2026 asiassa kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että ajoneuvon vaurioiden perusteella ei ole näyttöä ilkivallasta. Yhtiö totesi, että ajoneuvon takaosassa ja katon reunassa oli teräviä painaumia ja takalasi sekä takavalot olivat rikki. Yhtiö katsoi, että asiassa esitettyjen selvitysten perusteella vauriot eivät ole muodon, laadun ja sijainnin perusteella tavanomaista ilkivaltaa. Yhtiö totesi, että kerrottuna ajankohtana Suomessa oli ollut myrskyolosuhteiden aiheuttamia vahinkoja. Yhtiö katsoi, että ajoneuvon vauriot ovat voineet syntyä kaatuneesta puusta, katkenneesta oksasta tai jostakin myrskyn lennättämästä esineestä. Asiakkaan kaskovakuutus ei sisältänyt kolari- tai luonnonilmiöturvaa, joka korvaisi mainitut vauriot.

Asiakas oli tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja haki siihen muutosta. Muutoksenhaussaan asiakas katsoi, ettei mikään muu yhtiön arvioima syy ole tässä tapauksessa mahdollinen. Auto oli ollut koko ajan pihan katoksessa, josta toinen seinä on umpinainen ja ajoneuvon katon palkin vauriot olivat tulleet juuri tälle puolelle. Katoksen toisella puolella sijaitsee asiakkaan talo, mikä estää myös tältä puolelta puun kaatumisen tai esineen lentämisen. Pihassa ei myöskään ole puita tässä kohtaa. Jos jokin irtonainen esine olisi lentänyt auton takalasiin, se ei voisi rikkoa myös takavaloja, vilkkuja ja auton vasenta reunaa.

Yhtiö ei 22.1.2026 ja 7.4.2026 tekemillään korvauspäätöksillä muuttanut kielteistä päätöstään.

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää FINEä lausumaan, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös vakuutusehtojen ja pakottavan lainsäädännön mukainen.

Asiakas katsoo, että kyse on ilkivaltaturvan perusteella korvattavasta vahingosta. Vakuutusyhtiölle on toimitettu kaikki sen materiaalin, jota tällaisen ilkivaltavahingon osalta voidaan vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisesti kohtuudella vaatia. Asiakas toteaa, että ilkivaltavahingoissa teko ei usein tallennu valvontakameroihin, eikä tapauksella ole silminnäkijöitä. Tällaisissa tilanteissa korvauksen hakijalta ei voida edellyttää yksityiskohtaista selvitystä teon tarkasta toteutustavasta. Riittävää on, että olosuhteet ja vaurioiden laatu viittaavat tahalliseen tekoon, eikä vakuutusyhtiö kykene osoittamaan vaurioille muuta todennäköistä syytä.

Ajoneuvossa havaitut vauriot – takalamppujen, takaikkunan ja jarruvalon rikkoutuminen sekä useaan kohtaan syntyneet lommot – viittaavat nimenomaan tahalliseen vahingontekoon. Kyse ei ole esimerkiksi yksittäisestä lasin rikkoutumisesta tai painaumasta, vaan useista eri korkeuksilla ja eri kohdissa olevista vaurioista. Tällainen vaurioiden jakautuminen on tyypillistä tarkoitukselliselle vahingonteolle, jossa iskuja kohdistetaan erityisesti helposti särkyviin osiin, kuten valoihin ja laseihin. Ajoneuvo on ollut vahinkohetkellä pysäköitynä kotipihan katokseen. Katoksen toisella sivulla on umpinainen seinä ja toisella sivulla talon seinä. Katoksen rakenne ja rakennuksen sijainti estävät käytännössä puun kaatumisen tai oksien tai muiden isompien esineiden lentämisen auton takaosaan siinä laajuudessa kuin havaitut vauriot edellyttäisivät. Näin ollen vakuutusyhtiön esittämää myrskyvahinkoa ei voida kyseisissä olosuhteissa pitää uskottavana vaihtoehtoisena vahingon syynä. Lisäksi ajoneuvon sijaintipaikan ympäristössä ei ole havaittu muita myrskyvaurioita, irronneita oksia tai muita viitteitä siitä, että ajoneuvon vauriot olisivat aiheutuneet myrskystä.

Asiakas vetoaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön (FINE-040520 ja VKL 263/13) ja toteaa, että tapauksissa, joissa lautakunta ei ole suosittanut korvausta, on kyse tyypillisesti yksittäisestä tai muutamasta painumasta tai naarmusta, jotka muistuttavat törmäysjälkiä tai käytön jälkiä. Lisäksi tapauksissa ei ole esitetty olosuhteita, jotka tekisivät tahallisesta teosta todennäköisemmän kuin törmäyksestä. Tässä tapauksessa olosuhteet ja vaurioiden laatu poikkeavat olennaisesti näistä tapauksista. Ajoneuvo on vaurioitunut useasta eri kohdasta, mikä vastaa paremmin useita toistettuja iskuja kuin yhtä satunnaista törmäystä tai esineen osumaa. Ajoneuvo on ollut ennen matkaa vaurioitumaton ja vahinko on havaittu heti kotiinpaluun yhteydessä.

Edellä mainituin perustein asiassa on katsottava, että vaikka teosta ei ole suoraa silminnäkijä- tai videotodistetta, olosuhteet ja havaittujen vaurioiden laatu viittaavat tahalliseen vahingontekoon. Muita syitä, kuten törmäystä, myrskyä tai tavanomaista käyttöä, ei voida pitää varteenotettavina vaihtoehtoisina syinä. Vahinkotapahtuma on paikan ja ajan osalta määritelty ja rikosilmoitus poliisille on tehty.

Vakuutusyhtiön kanta

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että vakuutuksenottaja on voinut näyttää toteen korvattavan vahinkotapahtuman sattumisen. Jos vakuutuksenottaja ei pysty osoittamaan tai saattamaan todennäköiseksi, että omaisuutta on kohdannut jokin sellainen tapahtuma, joka kuuluu vakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin, ei korvausvelvollisuutta synny.

Yhtiö toteaa, että ilkivaltaturvasta korvataan tahallisesta vahingonteosta vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko, jonka tapahtuma-aika ja -paikka voidaan tarkoin määritellä. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen. Ilkivalta määritellään tahalliseksi vahingonteoksi. Korvauksen kannalta on pystyttävä osoittamaan, että joku on tarkoituksellisesti vaurioittanut ajoneuvoa. Jos muuta selvitystä ei ole saatavilla, tahallisuus arvioidaan käytännössä syntyneiden vaurioiden laadun perusteella. Kun teolla ei ole silminnäkijöitä, vaurioiden syytä tarkastellaan sen mukaan, ovatko jäljet sellaisia, jotka tyypillisesti syntyvät tahallisesta vahingoittamisesta, vai voisivatko ne olla seurausta muusta, esimerkiksi kolhusta, törmäyksestä tai normaalista käytöstä. Vahinkojäljistä pyritään päättelemään, sopivatko ne ilkivaltaan. Jos asiassa ei voida riittävän varmasti todeta, että kyseessä on ollut tarkoituksellinen teko, vahinkoa ei korvata ilkivaltaturvasta. Pelkkä olettama ilkivallasta ei riitä, jos vauriojäljet viittaavat todennäköisemmin törmäykseen tai muuhun syyhyn. Tässä tapauksessa vauriojäljet viittaavat nimenomaan muuhun syyhyn.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kaskovakuutusehtojen, voimassa 3.1.2024 alkaen, kohdan 5.4 (Ilkivaltaturva) mukaan ilkivaltaturvasta korvataan tahallisesta vahingonteosta vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko, jonka tapahtuma-aika ja -paikka voidaan tarkoin määritellä. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen.

Omavastuu on merkitty vakuutuskirjaan.

Ilkivaltavahinkona ei korvata
• vahinkoa, joka on aiheutettu toisella ajoneuvolla
• vahinkoa, joka on aiheutunut varkauden tai luvattoman käytön aikana tai seurauksena eikä tätä korvata varkausvakuutuksesta
• lukitsemattoman ajoneuvon sisällä tapahtuneita vahinkoja, ellei ajoneuvo ollut lukitussa säilytyssuojassa, johon vain samassa taloudessa asuvilla on avain
• vahinkoa, joka on aiheutunut saastuneesta, saastutetusta tai virheellisestä polttoaineesta.

Ilkivaltavahingosta on aina tehtävä poliisille rikosilmoitus, jonka kopio toimitetaan vakuutusyhtiölle. Vakuutuksenottajan on vaadittava rangaistusta teon tekijälle.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko ajoneuvon vaurioiden osoitettu aiheutuneen ilkivaltaturvasta korvattavan vahingon seurauksena.

Näyttövelvollisuus siitä, että kyse on vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta, kuuluu korvauksen hakijalle. Korvausta ilkivaltaturvasta saadakseen asiakkaan on voitava osoittaa, että vahinko on todennäköisesti johtunut vakuutusehdoissa edellytetystä ajoneuvoon kohdistuneesta tahallisesta vahingonteosta. Tahallisella teolla tarkoitetaan vakuutusehtojen mukaan sitä, että tekijän nimenomaisena tarkoituksena on ollut vahingoittaa vakuutuksen kohdetta.

Tässä tapauksessa vahinkotapahtumalla ei ole ilmoitettu olleen silminnäkijöitä, joten vahingon todennäköisin syntytapa on arvioitava vauriojälkien perusteella.

FINEen käyttöön toimitettujen korjauskustannuslaskelman ja asiakkaan vahinkopaikalta ottamien valokuvien perusteella ajoneuvossa on havaittavissa vauriojälkiä useassa kohdassa. Ajoneuvon takaikkuna ja molemmat takavalot ovat rikki. Takavalojen yläpuolella maalipinnassa on lommoja ja maalipinnassa on teräviä vaurioita. Vasemman takaoven yläpuolisen vaakapalkin kohdalla on useampi lommo. FINE arvion mukaan vauriojäljet sopivat jollakin esineellä iskemällä aiheutetuiksi, mikä viittaa tahallisesti aiheutettuun ilkivaltavahinkoon.

FINE pitää vakuutusyhtiön esittämää myrskyvaihtoehtoa jossakin määrin epätodennäköisenä, koska ajoneuvo on ollut pysäköitynä katoksessa. Vauriojäljet eivät myöskään näytä sellaisilta vaurioilta, joita myrsky tyypillisesti aiheuttaisi. Esimerkiksi kaatuva puu tai putoava oksa ei FINEn näkemyksen mukaan aiheuttaisi yhtä terävää ja maalipinnan rikkovaa painaumaa, kuin osassa vaurioista on. Vakuutusyhtiö ei ole myrskyn mahdollisuuden ohella esittänyt vaurioiden syntymiselle muuta todennäköistä syytä, tai myöskään lähemmin tuonut esille niitä perusteita, joiden johdosta vauriot eivät yhtiön mielestä sovi ilkivaltaisesti aiheutetuiksi. Asian arvioinnissa on otettava huomioon myös, että vauriot ovat syntyneet vuodenvaihteen aikana, jolloin ilkivallantekoja tapahtuu tavanomaista enemmän. 

Ottaen huomioon ajoneuvon vauriojäljet sekä se, että asiakas on pystynyt uskottavasti määrittämään vahingon tapahtuma-ajan ja -paikan, FINE katsoo asiassa tulleen riittävällä todennäköisyydellä osoitetuksi, että kyseessä on ilkivaltaisesti aiheutettu vahinko, ja suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Lopputulos

FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon kaskovakuutuksen ilkivaltaturvasta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala                                         
Esittelijä Toukonen